Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Särkipasuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1007
aikaisemmin Paltamoon kuulunut. 1779 perus
tettu kappeli, määrättiin erotettavaksi
itsenäiseksi khrakunnaksi keis. käskykirjeellä 5 p:ltä
jouluk. 1864 (ensimäinen khra v:sla 1883).
S:n eteläosa (ynnä osia Paltamosta) on
määrätty eroamaan (sen. päät. 11 p:ltä toukok.
1897) itsenäiseksi, Vuolijoki nimiseksi
seurakunnaksi. — Kirkko puusta, rak. 1779-80,
perinpohjin korj. 1898. [..Komiteanmietintö
Keisarilliselle Majesteetille komitealta Kajaanin
kihlakunnan taloudellisten olojen tutkimista varten"
(1910).] L. U nen.
Säteenmätä, eliiinl., aiheutuu liasta ja
mädän-tiivistä aineista kavion säteeseen, jossa
sarveisaine näiden vaikutuksesta muuttuu
harmahtavaksi, tahmeaksi ja pahalta haisevaksi massaksi.
-— Hoito perustuu puhdistamiseen ja
desinfisioi-miseen sekä sopivaan kengitykseen. Kp.
Säteensyöpä, eläinl., on pitkällinen ja
toistaiseksi tuntemattomista syistä aiheutuva
tulehdus-muoto, joka tavallisesti alkaa kavion lihasäteestä
ja leviää siitä lihakavion muihin osiin, jolloin
säännöllinen sarveismuodostus taukoaa. Tämän
sijasta kasvaa pehmeätä, helposti verta vuotavaa,
kasvannaismaista kudosta, joka hajaannuttuaan
muuttuu tahmeaksi, harmahtavaksi, pahalta
haisevaksi massaksi. — Taudin hoito on usein
toivotonta. Kp.
Säteileminen ks. Säteily.
Säteilevä materia, Crookesin antama nimitys
katodisäteille.
Säteily 1. säteileminen, kappaleesta
suoria viivoja 1. säteitä pitkin avaruuteen
tapahtuva energian leviäminen. S. on kahta eri lajia:
joko aaltoliikkeentapaista energian etenemistä
tai kappaleesta lähteneiden nopeasti eteenpäin
liikkuvien aineosasten mukana tapahtuvaa
energian siirtymistä. Edelliseen lajiin kuuluu ääni-,
lämpö-, valo-, sähkö- (sähkömagneettinen),
röntgen- ja y-säteily (ks. Ääni, Lämpö, Valo,
Sähkövärähdykset, Röntgensäteet
ja Radioaktiivisuus), jälkimäisten ka
todi-, kanava- a- ja /?-säteet (ks.
Katodi-säteet ja Radioaktiivisuus). XJ. S:n.
Säteilypaine, aaltoliikkeen aikaansaama paine
säteilemisen suunnassa kappaleita vastaan, joita
liike edentyessään tiellään kohtaa. Siten esim.
auringonsäteet painavat kaikkia kappaleita,
joihin ne sattuvat. Paine on kuitenkin mitättömän
pieni verrattuna auringon vetovoimaan, jos kap
pale on suuri. Esim. koko maapallon pintaa
kohti tekee se Poyntingin arvion mukaan vain
75,000 tonnia. Jos maapallo ajateltaisiin
jaetuksi pienempiin yhtäsuuriin palloihin, olisi
auringon vetovoima niihin yhteenlaskettuna
yhtäsuuri kuin vetovoima koko maapalloon, mutta
kun pienempiä palloja rajoittavien pintojen
summa on suurempi kuin koko maanpinta ja
suhde yhä kasvaa, kuta useampaan osaan maa
ajatellaan paloitetuksi, niin kasvaa siis myös s:n
suuruus auringon vetovoimaan verrattuna, toisin
sanoen s:n vaikutus kappaleeseen tulee sitä
tuntuvammaksi, kuta pienempi kappale on.
Vetovoima ja s. pitävät toisensa tasapainossa, jos maa
jaettaisiin niin pieniin palloihin, että jokaisen
halkaisija olisi vain 0,ss ß (ß = 0,ooi mm).
Jakamista tarpeeksi jatkettaessa s. pääsee voitolle.
Schwarzschildin laskujen mukaan on s.
vetovoiman kokoinen, jos pallonlialkaisija on l.s n, edel-
1008
lyttäen, että auringonvalon aallonpituus on
keskimäärin 0,« (i ja että pallonmuotoisten osasten
tiheys on vain 1. S. kasvaa osien pienetessä niiu,
että se on vetovoimaa 18 kertaa suurempi, kun
pallojen halkaisija on 0,ie {i. Jos pallot vielä
pienenevät, vähenee s., kunnes se on taas
vetovoiman suuruinen halkaisijan ollessa O.oj //, ja
lähenee siitä pitäen nopeasti nollaa. — Maxwellin ja
Bartolin tutkimusten mukaan on s.
pintayksik-köä vastaan jossain paikassa yhtäsuuri kuin
säteilyn energia siinä tilavuusyksikköä kohti.
Holtzniann on tämän lain nojalla johtanut
Stefanin lain (ks. t.) ja Wien siirroslakinsa (ks.
Wienin siirroslaki), siten on siis s:n
olemassaolo tullut epäsuorasti todetuksi. S :n
suuruuden ovat Lebedew, Nieholls ja Hull (1901)
suoraan mitanneet. — Arrheniuksen teorian
mukaan voidaan s:n avulla selittää pienten
elämän-itujen oletettu siirtyminen halki avaruuden
taivaankappaleesta toiseen itujen menettämättä
elinvoimaansa. vrt. Panspermiateoria.
[S. Arrhenius, „MaaiImojen kehitys".]
V. S:n.
Säteittäinen ks. Radiäärinen.
Säter [sv-], kaupunki Ruotsissa, Taalainmaassa,
Kopparhergin läänin eteläosassa, Ljusteràn ja
rautatien varrella, Falunista etelään; 1,128 as.
(1911). — Kaunis kirkko. Harjoitetaan
maataloutta ja käsiteollisuutta. - Koilliseen S :stä
on kaunis Sätersdalenin laakso. — S:n perusti
Kustaa II Aadolf; se sai kaupunginoikeudet 1642.
Säteri (ruots. säteri) ks. Maanluonnot
Säterirustholli ks. Maanluonnot.
Säterivapaus ks. Maanluonnot.
Sätherberg [sëterbärj], Karl Herman
(1812-1897), ruots. lääkäri ja runoilija. Tuli
ylioppilaaksi Upsalassa 1830, lääket. tohtoriksi 1843
ja oli 1847-79 Tukholman ortopedisen laitoksen
johtajana. S. oli suuri luonnonystävä ja
luontoa hän myöskin ylistää runoissaan, jotka
sisältävät viehättäviä kuvauksia varsinkin lintu- ja
kukkaismaailmasta. Monet hänen lauluistaan ovat
yleisesti tunnetuita. Hän on kirjoittanut
myöskin muutamia näytelmiä (,,Hvita frun på
Drott-ningholin", 1847; „Ur förtryekets natt", 1882;
y. m.) ja kertovia runoelmia (,,Naima", 1870;
„Khalifens äfventyr", 1888 y. m.). Aikaisemmat
runonsa hän julkaisi kokoelmana „Dikter, äldre
oeh nyare" (I II, 1862-63). (E.
Sävar ks. Säfvar.
Säve [së-]. 1. Per Magnus Arvid S.
(1811-87), ruots. muinaistutkija, 1835-71
Visbyssä lukionopettajana, suoritti
antikviteetti-akatemialle suuren joukon Gotlannin
muinaisesineiden piirustuksia, kokosi suuret määrät
Gotlannin historian aineksia, jotka — samoin
kuin hänen gotlantilaiset sanastokokoelmansa —
ovat säilyneet vain käsikirjoituksina. Hänen
julkaisuistaan ovat tärkeimmät: „Gotland oeh
Visby i taflor" (teksti Bergmanin, 1856-58).
..Akerns sagor, spridda drag ur odlingshäfderna
oeh folklifvet på Gotland" (1876).
2. Karl Fredrik S. (1812-76),
kielentutkija, edellisen veli, v:sta 1849 norjan ja islan
uin kielen dosenttina ja v:sta 1859 skand.
kielten professorina Upsalan yliopistossa. S:n
huomattavimmat tutkimukset koskevat hänen
syntymäseutunsa, Gotlannin kansaa, kieltä ja
muinaisuutta, niink. ..Bemærkninger over eeu Got-
Säteenmätä—Säve
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
