Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Särkipasuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1005
Särkipasuri—Säräisniemi
1006
määräsivät erinäisten
rukousten säännöllisen
lukemisen sunnuntaisin
kansan kielellä, ja perusti
dekaanin viran
tuomiokapituliin sekä yhteisen
„pappispöydän" Turun
papeille. V. 1495 hän otti
tarmokkaasti osaa
isänmaan puolustukseen
venäläisiä vastaan, lähettäen
m. m. huovinsa ja
palvelijansa rajalle Viipurin
puolustukseksi, ystävänsä
Knut Possen avuksi.
Piispa S. kuoli 12 p.
maalisk. 1500 ja haudattiin
Turun tuomiokirkkoon
Kaikkein Pyhäin kuoriin,
jota hän oli rikkailla lahjoilla muistanut.
K. O.
3. Pietari S. (k. 1529), pappi. S. oli Turun
pormestarin Niilo Pietarinpojan (edellisen
orpanan ja hänen vaimonsa Katariina Kirveen poika,
llarjoitettuaan opintoja Turussa hän meni 1516
Rostockin yliopistoon. Epätietoista on,
opiskeliko hän Wittenbergissäkin, mutta varmaa on,
että hän liittyi koko sydämellään
uskonpuhdis-tusliikkeescen. Palatessaan n. v. 1523
maisterina kotimaahansa hänellä oli mukanaan vaimo
Margareta Korneliuksentytär, mutta se ei
estänyt häntä pääsemästä jäseneksi Turun
tuomiokapituliin. Seur. vv. hän katedraalikoulun
opettajana ja saarnamiehenä innokkaasti levitti
uskonpuhdistuksen aatteita kansan
keskuuteen. Ainoana varsinaisena auttajana
mainitaan eräs toinen Rostockin maisteri ja
Turun kaniikki Pietari Sild 1. Silta, mutta
mahdolliseksi hänen työnsä oikeastaan kävi sen
vuoksi, että maassa ei ollut vihittyä piispaa ja
että kuningas Kustaa Vaasa suosi
uskonpuhdistusta. Antoipa kuningas S:lie raha-apuakin sekä
erään maatilan puoliskon, joka aikoinaau S:n
suvulta oli joutunut Naantalin luostarin
haltuun. S:n vaikutus ei kuitenkaan tullut
pitkäaikaiseksi. Hän kuoli tuomiokirkon arkkiteininä
v. 1529. Mutta silloin olikin hänen työllään
jo jatkajia. [J. Gummerus, „Mikael Agricola"
< (908) ; ,.Oma maa" I, 64.] A. J. P-ä.
4. livar Maununpoika (k. 1573),
sotapäällikkö, Kärkniemen ja Ruouankartanon herra,
mainitaan 1563 ratsumestarina ja niiden
kuninkaallisten joukkojen päällikkönä, jotka
piirittivät Juhana herttuaa Turun linnassa, ja nautti
seuraavinakin aikoina Eerik kuninkaan erityistä
luottamusta ja suosiota. Seur. vuosina hän oli
mukana Tanskan sodassa, esim. Varbergin
valloituksessa 1565, mutta kuningas ei pitänyt häntä
sopivana ylipäälliköksi hänen äkkipikaisuutensa
vuoksi. V. 1566 häntä sanotaan Suomen
käskyn-haltiaksi, mutta tämä oli nähtävästi tilapäinen
toimi. Herttuain kapinan syttyessä hän
kuninkaan joukkojen etunenässä joutui tappiolle ja
lähetettiin sitten Suomeen apuväkeä hakemaan,
mutta näkikin nyt viisaimmaksi ottaa Turun
linnan haltuunsa herttuain puolesta. Tehtyänsä
näin sovintonsa uusien vallanpitäjien kanssa, liän
nautti heidänkin luottamustaan ja määrättiin
ylipäällikön Kustaa Banérin apulaiseksi alka-
vaan Venäjän sotaan. Mutta syyskuussa 1573
hän sai väkivaltaisen lopun, kun Arvid Stenbock,
Juhana kuninkaan serkku, juomingeissa Turun
linnassa syntyneen sananvaihdon johdosta pisti
hänet kuoliaaksi. K. (J.
Siirkipasuri (Bliccopsis ahramorutilus) on
särjen ja pasurin sekasikiö, joka on tavattu
muutamissa paikoin Skandinaaviassa ja
Keski-Euroo-passa. P. B.
Särkisalmi. 1. Salmi Simpeleessä (ks. t.)
n. 5 km Parikkalan kirkolta pohjoiseen; S:n
poikki kulkee Savonlinna n-E 1 i s e n v a
a-r a n rata (ks. t.) siltaa myöten. — 2.
Rautatieasema (V 1.) samannimisen salmen luona
Savonlinnan-Elisenvaaran radalla. Putikon ja
Parikkalan asemien välillä, 54 km Savonlinnasta,
27 km Elisenvaaraan.
Särmiö ks. P r i s m a.
Särmäneulat (Syngnathidae) ovat pieniä,
tup-sukiduksisia merikaloja, joiden ruumis on hyvin
pitkä ja hoikka, neulamainen; pää myöskin
hyvin pitkä, suu pieni ja melkein pystysuorassa
ylöspäin. Ruumis kilpien peittämä; yksi selkäevä.
Koiraskala kantaa hedelmöitetyt munat ja
poikaset pussissa tai syvennyksessä vatsan alapuo-
Silrmilneula.
leila. 8 ii r m ii a e u 1 a (Siphonostuma typhle) ou
yleinen Atlantin valtameressä, Välimeressä,
Mus-tassameressä, Pohjanmeressä ja Itämeressä aina
Helsingin seuduille asti idässä ja Maalahteen
pohjoisessa. Selkäpuoli ruskeahko, poikkijuovainen,
sinertävä viiru pitkin kupeita, vatsapuoli
valkea tai keltainen; pituus n. 25 cm. Vartalo
seit-senkuhnaineu, pyrstö nelikulmainen. On
hidasliikkeinen rantakala; elää merilevien seassa. -—
Merineula f Ncrophis ophidinn) 011 edellistä
vähän pienempi. Sen ruumis on sileä, särmätön;
kaikki muut evät paitsi selkäevä surkastuneet.
Päältä vihreänruskea, sivuilla sinisiä viivoja ja
täpliä, alta kellertävä. On liikkeissään edellistä
vikkelämpi; käyttää pitkää pyrstöään
kiertyvänä kiinnityselimenä. Levenemisalue sama kuin
edellisellä; Suomenlahdessa Kronstadtiin asti,
Pohjanlalulessa Vaasan seuduille. P. B.
Säräisniemi. 1. Kunta, Oulun 1., Kajaanin
kihlak., Säräisniemen nimismiesp.; kirkolle
Kajaanista 54 km, Oulusta 105 km. Pinta-ala
1,091,2 k in2, josta viljeltyä maata (1910) 6,759 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 5,624 ha).
Manttaalimäärä 35 V24, talonsavuja 212, torpansavuja
49 ja muita savuja 414 (1907). 3,413 as.
(1914); 713 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 478:11a (1901). 410 hevosta.
2,424 nautaa (1913). — Kansakouluja 5 (1915).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: 2 meijeriä.
—■ 11 km pitkä tukinuittokanava Oulujärvestä
•Siikajokeen. — Muinaismuistoja: N i m i s j ä
r-v e n (ks. t.) kivi- ja osittain pronssikautinen
asuinpaikka-alue; Manamansalon (ks. t.) saarella
vanhan kirkon sija ja isonvihan aikuinen hau
tausmaa. — Luonnonnähtävyyksiä:
Rokuanvaa-rat; Pelson suo (ks. t.). — Säännöllinen
höyrylaivaliikenne Kajaaniin ja Vaalaan (laivalaituri
5 km kirkolta). — 2. Seurakunta,
hallituksen pit., Kuopion hiippak., Kajaanin rovastik.;
Monnu Särkilahti
(polvistuva henkilöt (Missale
Aboense teoksesta).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
