Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Säänjakaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1021
Säänjakaja—Säännös
1022
kuu on valtava säänmäärääjä. Agricolan
Rukouskirjassa on tällaista astrologis-meteorologista
viisautta ja Sigfrid Aronus Forsius julkaisi
säänennustuksia (1G0G-23) tav. almanakan
yhteydessä. Almanakoissa olikin aivan yleisesti
(Suomessa v:een 1887) säänennustuksia, jotka
enimmäkseen perustuivat 19-vuotiseen kuun jaksoon
(n. s. Metonin sykkeliin). Suuren käytännön
sai eräs 1508 ensi kerran julkaistu saks.
rahvaan käytännönolije (suom. „Talon pojan
Siiä-eli ilmakirja", 1773). Näistä
rahvaanennustuk-sista. joista vanhimmat vieläkin käytännössä
olevat ovat 6000 v. vanhoja, muutamat perustuen
todellisiin luonnonhavaintoihin ovat oikeita,
useimmat kuitenkin ovat arvottomia ja vääriä.
Tieteellinen s. alkaa vasta tärkeimpien
ilmatiet. kojeiden (ilmapuntarin ja lämpömittarin,
ks. n.) keksimisestä ja ilmatiet,
havaintojärjestelmän (ks. Meteorologiset asemat)
vakiintumisesta. Nykyaikainen s. perustuu
suurella alalla samaan aikaan vallitsevan
ilmanpaineen ja sään tutkimiseen n. s. synoptisten 1.
sääkarttojen (ks. t., Ilmatiede ja
Meteorologinen keskuslaitos) avulla. Niiden
nojalla on useimmissa Euroopan maissa
järjestetty s:ia tai n. s. säänhavaintotoimi,
joka ensiksi tarkoitti vain myrskyvaroituksien
untamista merenkulkijoille ja kalastajille, mutta
sittemmin ruvettiin suunnittelemaan yleisempiä
ennustuksia maanviljelijöille y. m. V. 1858
alettiin julkaista säännöllisiä, päivittäisiä,
sähkö-lennättimellä annettuja säätietoja (v:sta 1859
m. m. Helsingistä Pariisiin). V:sta 1872 alkaen
saapuu niitä Pietariin 5:stä Suomen paikasta
(Helsingistä, Tampereelta,
Vaasasta, Kuopiosta ja Oulusta).
Suomessa nostetaan
myrsky-merkkejä (ks. kuvaa) Pietarista
saatujen myrskyvaroitusten
nojalla Helsingissä (v:sta 1875).
Hangossa (v:sta 1877). Raumalla
ja Mäntyluodossa. Ensimäiset
sääsähkösanomat saatiin
Suomessa Helsingin
magneettismeteorologisen observatorin
johtajan N. K. Nordenskiöldin
toimesta 1881, 4 suom., 6 ven. ja
muutamilta skandinaavilaisilta
paikkakunnilta. V. 1914 oli näitä
paikkakuntia 53, joista
Suomessa 11, Venäjällä 10.
Skandi-naaviassa 11 ja Englannissa 10;
pohjoisin niistä Huippuvuoret, eteläisin Pariisi,
itäisin Totjma Venäjällä ja läntisin Sevdisfjord
Islannissa. Useimmat ulkomaalaiset
sähkösanomat ovat saapuneet hyvin myöhästyneinä ja
ylipäänsä on päivittäinen säänhavaintotoimi
Suomessa tuottanut vain vähän käytännöllistä
hyötyä. Enimmin levitetään sääkarttoja yleisön
keskuuteen Saksassa. Japanissa on enin
kehittynyt myrskyvaroitusjärjestelmä (1910 510
asemaa). — S:issa koetetaan sovelluttaa keksittyjä
säälakeja ja sääntöjä ja etenkin tutkitaan
sääkarttoja. Koska ilmanpaineminimit 1. pyörteet
aikaansaavat tärkeimmät säänmuutokset, tulee
näiden luonteen, esiintymisen, ratojen, seurauksien
j. n. e. tutkiminen pääasiallisesti kysymykseen
s:issa. Muutamat maksimit ovat kestävyyteensä
nähden tärkeät ja huomioonotettavat. Sellaiset
ovat Atlantin valtamerellä Azorien seuduilla ja
Iveski-Aasiassa vuosittain syntyvät pitkäaikaiset
korkeanpaineen alueet, joiden vaikutus ylettyy
Eurooppaankin. Meillä on etenkin n. s. S i p
e-rian maksimi tärkeä siksi, että se on syynä
talvipakkasiin. S :ille on ylempien ilmakerrosten
tutkiminen tähdellinen siksi, että se antaa
ennustuksille uutta ja arvokasta tukea. Sentähden on
tämänsuuntainen tutkimustyö 1890-luvun
keskivaiheilta alkaen tullut yhä yleisemmäksi ja
tehokkaammaksi, Säänhavaintotoimen uusimmista
apukeinoista on mainittava ilmanpaineen
vaihtelujen tutkimukset n. s. isallobaarikarttojen avulla.
Näihin tutkimuksiin on etenkin ruots. N. Ekholm
vaatinut kiinnitettäväksi huomiota.
Tuulenvoimakkuuden ja gradientin (ks. t.| keskenäiseen
suhteeseen perustuvia mielenkiintoisia
sääsään-töjä on Guilbert tehnyt (1909). — Erityisiä
menetelmiä on harkittu ja koeteltu, jotta pitkiä
aikoja edeltäkäsin voitaisiin tehdä ennustuksia
odotettavissa olevasta säästä tai pitkää
ajanjaksoa varten, kuitenkaan vastaiseksi pääsemättä
yleisesti tunnettuihin ja tunnustettuihin
käytännöllisiin tuloksiin. Tärkeä seikka, johon silloin
nojaudutaan, kuten jo osaksi päivittäisessä
sää-toimessakin, on sään n. s.
pysyväisyys-tendenssi, s. o. sään taipuvaisuus pysyä
luonteeltaan samanlaisena kauan aikaa. Toinen
tärkeä seikka on eri kohdissa maapalloa vallitsevan
sään yhteys, m. m. valtamerien
liydrografis-meteorologisten olosuhteiden ja läheisen
mannermaan kesken vallitseva (esim. Golf-virran ja
Euroopan ilmanalan kesken). Sää- ja
ilmanala-jaksojen etsimiseen kohdistuneet tutkimukset
voivat mahdollisesti tulla avuksi pitkäaikaisia
s:ia tehtäessä. Tutkittujen ajanjaksojen pituus
on vaihdellut muutamista päivistä tuhansiin
vuosiin, jolloin tunnetut auringontoiminnan,
kuunliikkeiden y. m. jaksot (m. m. 11-vuotinen
auringonpilkkujakso) muodostavat lähtökohdan,
toisissa tapauksissa taas ilman tunnettua syytä
esiintyvät erilaisten havaintosarjojen
suuremmalla tai vähemmällä selvyydellä ilmituomat
jaksot.
[V. V. Korhonen, „Sään ennustamisesta"
(Yli-op. keskusteluseuran julkaisuja N:o 9); Osc. V.
Johansson, ,,Om väderleksförutsägelser"
(Kalen-der för Finlands 1’iskare) ; N. Ekholm, „Om
lufttryekets ändringar" (Ymer 1908 H. 4) ;
R. Börnstein. „Leitfaden der Wetterkunde"
(1913); O. Freybe, ,.Praktische Wetterkunde"
(1906); W. J. von Bebber, ..Handbuch der
aus-übenden Wetterkunde" (1886) ; aikakauskirja
„Das Wetter" artikkelit: „Wetterdienst".J
O. J.
Säänjakaja, vuoret, joet, suuret järvet,
metsät j. n. e., jotka vaikuttavat pilvien, etenkin
ukkospilvien liikkeeseen. S. joko pysähyttää
liikkeen, muuttaa sen suunnan, tai saattaa
pilvet jakautumaan eri suuntiin kulkeviin osiin.
S:n vaikutus on tavallisesti vain paikallinen,
mutta on suuria s:ia, jotka muodostavat
pysyväisen eri seutujen ilmastollisten suhteiden
rajan. Sellaiset ovat esim. Alpit, Himalaja ja
Andit. T’. 8:n.
Säännös (ruots. stadganden, yksipuolinen,
velvoittava julkisen tahdon ilmaisu, joka sisältää
yleisiä määräyksiä 1. ohjeita. —
Säännös-valta (saks. Satzungsgevoalt), oikeus antaa vel-
Suomessa käytetyt
myrskymerkit.
1. Vahva tuuli,
todennäköisesti etelästä. 2. Vahva
tuuli,
todennäköisesti pohjoisesta.
3. Hyvin ankara
tuuli,
todennäköisesti eielästä.4
Hy-vinankara tuuli,
todennäköisesti pohjoisesta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
