Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Säänjakaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
io2:J
Sääntö—Sääsket
1024
voittavia yleisiä iniiiiräiyksiil 1. ohjeita. —
Säännöstely (ruots. fürordnande, reglering),
asetusten ja muiden yleisesti noudatettavien
ohjeiden 1. normien antaminen; yksityiskohtien
järjestely. El. K.
Sääntö (ruots. regel, sladga),
yksityistapauksiin sovellutettava yleinen määräys 1. ohje.
Ohjesääntö (ruots. reglemente), viraston
toiminnan yleisiä perusteita järjestävä, hallituksen
antama s. Johtosääntö (instruktion)
sisältää tarkemmat määräykset viraston toiminnasta;
sen antaa tav. ylempi viranomainen alemmalle.
— Säännöt (ruots. stadgar), niiden vahvista
misesta ks. Yhdistys. El. K.
Sääntönäistila (ruots. stadgalägenliet,
sämje-och sl(idgehemman), kruunun- tai
perintöluontoi-nen tila, joka maksoi kiinteän veron ja sen
johdosta vapautettiin eräistä vaihtelevista
kollek-tiiviveroista. S:t syntyivät Kustaa Vaasan
finanssireformeista, eikä niiden merkityksestä
nykyjään liene kuin nimi jäljellä. [Axel
Lilje-strand, „Finlands jordnaturer".] El. K.
Sääntöperintö 1. f i d e i k o m i s s i (lat. fidei
commi’ssurn = uskollisuudelle annettu) oli roomal.
oikeuden mukaan eräs laji jälkisäädöstä, jolla oli
sama tarkoitus kuin 1 e g a a t i 11 a (ks. t.) , mutta
joka erosi tästä siinä, että se oli vapaamuotoinen
ja että sen täytäntöönpaneminen oli alk. jätetty
perillisen uskollisuuden (fidcs) ja hyvän tahdon
varaan; laillisilla keinoilla ei häntä voitu
täytäntöönpanoon pakottaa. Fideikomissi tuli kyllä jo
Rooman keisariajalla laillisesti sitovaksi, mutta
nykyaikaiseen muotoonsa tämä laitos kehittyi
vasta germ. oikeudessa, ja erityisesti
Saksassa. Nyk. tätä sanaa käytetään pääasiallisesti
vain n. s. jatkuvista fideikomisseista
(fideikom-missa successiva), joilla tarkoitetaan sellaisia
kuoleman varalta tehtyjä määräyksiä, joiden
kautta määrätty omaisuus tulee sidotuksi,
luovuttamattomaksi ja samalla määrätään vissi
järjestys, missä jonkun perheen tai suvun jäsenet tahi
muut henkilöt saavat siihen hallinta- ja
käyttöoikeuden. Tällaiset säädökset ovat useimmiten
per h efideiko missejä, s. o. niiden
tarkoituksena on suvulle säilyttää hallintaoikeus
määrättyyn omaisuuteen, tavallisesti johonkin
tilaan (mitä itseään silloin usein sanotaan
fidei-komissiksi). Kun kuitenkin omaisuuden, ja
varsinkin maaomaisuuden, sitominen ja
erottaminen yleisestä liikkeestä on sekä
vaitiotaloudelli-selta että yhteiskunnalliselta kannalta katsoen
monessa suhteessa haitallista, on oikeus perustaa
jatkuvia fideikomisseja usea-ssa maassa poistettu
tahi rajoitettu (kuten esim. Ruotsissa). Suomessa
ovat fideikomissit katsotut luvallisiksi ja oikeus
niiden säätämiseen on johdettu oikeutemme
historiallisesta kehityksestä ja Perintökaaren 16
luvun 1 §:s’tä, jonka mukaan testamentti voidaan
tehdä „ehdollinen taikka ehdoton’’. Mitään
erikoisia määräyksiä ei fideikomisseista ole meillä
olemassa ja on niihin näinmuodoin sovellutettava
lain määräyksiä ehdollisista testamenteista.
O. K:nen.
Sääoppi ks. Ilmatiede.
Sääri ks. Jalka.
Säärilihas ks. Lihakset (kuvataulu).
Sääriluu ks. Jalka ja Luusto.
Sääsket on nimitys, jota käytetään eri
merkityksissä. Laajimmassa merkityksessä käsitetään
A B
A Horkkasääski
(Anopheles), Ii tavallinen
saaski (Culex)
pystysuoralla seinällä
(luonteenomainen asento
huomattava).
s:Iiii p i t k ii s a r v i s i a
kaksisiipisiä
hyönteisiä (Nrmatocera) (ks.
Kaksisiipiset), joilla on
pitkät vähintään 6-niveliset,
tav. kuitenkin
13-17-niveli-set tuntosarvet, enimmäkseen
pitkät ja kapeat siivet sekä
pitkät, hoikat raajat. Toukat
ja kotelot elävät
pääasiallisesti mätänevissä
kasviaineksissa tai vedessä. Monet,
etupäässä pienemmät lajit,
esiintyvät usein suunnattomin
joukoin. — Nematocera-iyhmään
kuuluvat m. m. seuraavat
heimot : 1. Varsinaiset’
sääsket, itikat 1.
hyttyset (Culicidæ). Näihin kuuluu suuri joukko
eri sukuja, joiden naaraat imevät verta ihmisistä
ja eläimistä ja siten käyvät hyvin haitallisiksi,
jopa tuomalla samalla taudinsiemeniä
hengenvaarallisiksikin. Etelämaissa niitä nimitetään
usein yhteisellä nimellä moskiitoiksi.
Toukat ja kotelot elävät vedessä. Yleisimpiä sukuja
on Culex, jolla on monta edustajaa, m.
m.taval-linen sääski (C. pipiens) ja
rengas-sääski (C. annulutus). Koiras, jonka
tuntosarvet ovat sulkamaiset, elää kasvien
nesteistä. Naaras imee verta alahuulen
muodostamalla imukärsällä, jossa on 4 terävää
ylä- ja alaleukojen muodostamaa pistintä.
Kärsän raon peittää kannen tavoin pidentynyt ylä
huuli. Munansa naaras laskee lätiiköihin y. m.
seisovaan matalaan veteen, niissä ne takertuvat
toisiinsa ja muodostavat lopuksi pienen ruuhen
muotoisen ryhmän, joka kelluu veden pinnalla,
kunnes toukat kuoriutuvat. Hyvin
vilkasliikkeisten toukkien ruumiissa erotamme pään,
keski-ruumiin ja takaruumiin. Kussakin
ruumiinren-kaassa on pitkiä karvoja, joilla toukka soutaa
eteenpäin kiemurrellessaan pitkää
takaruumistaan. Takapäässä on viistoon esiinpistävä
kaksinkertainen liengitystorvi ja tupsu
uimakar-voja. Hengittäessään ilmaa toukka ikäänkuin
.,riippuu" veden kalvossa kiinni takaruumiinsa
kärjellä. Kotelon eturuuniis on pullistunut hyvin
suureksi. Niskassa on 2 hengitystorvea, jotka
kotelon ollessa lepoasennossa pidetään
vedenpinnan yläpuolella. Kotelokin voi kiemurrellen
liikkua eteenpäin vedessä. Muista varsinaisista
sääs-kistä mainittakoon vielä h orkka sääski
(Anopheles), ks. t., k e 11 a k u u m e s ä ä s k i
(Slegomyia) (ks. Keltakuume),
sulka-sääski (Coreth ra), s u r v i a i s s ä ii s k i
(Chi-ronotnus) y. m. — 2. V a a k s i a i s e t (Tipulidce),
ks. t. — 3. Sieni sääsket (Mycetophilid/e),
pieniä enimmäkseen kellertäviä hyönteisiä, joiden
toukat elävät sienissä. Useiden siivet ovat myös
tummanväriset, kuten esim. harsosääsken
(Seiara Thomre), jonka toukkien vaellukset ovat
antaneet aihetta monenlaiseen taikauskoon.
Tavallisissa oloissa pysyvät pienet, harmaat, pehmeät,
matomaiset toukat jokseenkin huomaamatta
mätänevien lehtien joukossa, jossa ne elävät; mutta
jos ravinnosta tulee puute tai kuivuus vaivaa,
voivat ue liittyä yhteen taajaksi joukoksi ja
lähteä uusia ravintopaikkoja hakemaan. Elävän,
harmahtavan, 7-12 cm leveän ja 3-4 m pitkän (tois-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
