Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Säätyeduskunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1031
joutukoot kenenkä käteen hyvänsä. Kukaan,
aatelisia lukuunottamatta, ci saanut kaupungissa
harjoittaa kauppaa tai elinkeinoa, hankkimatta
itselleen kaupunkilaisoikeuksia. Asetuksessa 8 p.
jouluk. 1873 määrätään, että porvaristolle
kuuluva oikeus: saada ehdottaa pormestaria ja valita
raatimieliiä, itselleen ottaa alempia virkamiehiä
ja olla omain jäsentensä verotettavina, kuuluu
kaupunkikuntain kaikille raastuvankokouksessa
äänioikeutta nauttiville jäsenille. Sam. päivänä
annetulla, kaupunkeja koskevalla
kunnallisasetuksella ulotettiin oikeudet ja velvollisuudet,
jotka siihen asti olivat kuuluneet ainoastaan
kaupunkien porvaristolle ja talonomistajille
yhteisesti tai kummallekin erittäin, kaikkiin
kaupunkikunnan asu jämiin. Porvariston
erioikeuksiin sisältyvät määräykset elinkeinoista ovat
tulleet kumotuiksi asetuksella 31 p. maalisk. 1879.
Asetuksella 20 p. maalisk. 1879 ulotettiin oikeus
ottaa osaa valtiopäivämiesvaaliin, joka oikeus
siihen asti oli kuulunut ainoastaan varsinaiselle
porvaristolle, talonomistajille sekä kaupunkien
pormestareille ja raatimiehille, kaikille
kaupunkikunnan jäsenille, ei kuitenkaan aatelistoon ja
pappissäätyyn kuuluville. Joskaan ei siis siitä
asti enää mitään erioikctitettua porvarissäätyä
entisessä merkityksessä ole ollut olemassa, eivät
porvarissäädyn erioikeudet silti kuitenkaan ole
menettäneet merkitystään, koska ne sisältävät
useita tärkeitä, kaupunkeja julkisoikeudellisina
yhteisöinä koskevia määräyksiä. T a 1 o n p o
i-k a i s s ä ä d y n erioikeudet ovat vahvistetut
23 p. helmikuuta 1789. Niiden kautta turvattiin
talonpoikaissäädyn omistus- ja vapaa
hallintaoikeus maahansa, joka aika ajoin oli ollut
rajoittavien määräysten alaisena, sekä vakuutettiin, että
„taloille kerran tehdyt, laillisessa järjestyksessä
vahvistetut veron ja kymmenysten laskut
pitäkööt ikuisina aikoina paikkansa, älköönkä
milloinkaan mitään niiden muuttamista tai
liikuttamista sallittako". Jokaiselle myönnettiin
oikeus käyttää talon viljelemiseen niin monta
työmiestä omista lapsistaan ja palvelijoistaan kuin
katsoi tarpeelliseksi. Väkivaltainen
sotamiehen-pestaus kiellettiin, joskaan ei kukaan hätätilassa
tai sota-aikoina saanut vetäytyä vaUakunnan
puolustuksesta silloin, kun sitä vaadittiin ja
tarvittiin. Viljelykset soilla ja rahkamailla
perintötalojen tiluksilla vapautettiin kaikista veroista
ja ulosteoista. Erioikeusvakuutus ci oikeastaan
sisältänyt mitään sellaista, joka ei ennenkin
olisi ollut voimassa, mutta sen merkitys on siinä,
että se julkilausui nämä oikeudet ja antoi niille
erioikeuksien luonteen ja pyhyyden.
Talonpoikaissäädyn erioikeuksiin kuuluvista
määräyksistä ovat useat yhä edelleen voimassa, joskaan
niitä ei enää voida pitää millekään yksityiselle
kansanluokalle kuuluvina oikeuksina ja etuina, ks.
Erioikeus, Aateli. Pappissääty,
Por-vari, Talonpoika. K. G. I.
Säätyesitys, vaitiosäätyjen lain muotoon
laadittu ehdotus semmoisen yleisen lain
säätämisestä. muuttamisesta tahi kumoamisesta, joka
riippui hallitsijan ja säätyjen yhtäpitävästä
päätöksestä. Esitystä ei saanut kuitenkaan tehdä
perustuslain, maa- tai meripuolustusta koskevan
lain. paiuolain eikä kirkkolain säätämisestä,
muuttamisesta tahi kumoamisesta, ks.
Eduskunta-esitys.
1032
Säätykierto, säädystä toiseen siirtyminen.
Nuorissa sivistysmaissa, esim. Suomessa,
tapahtuu voimakasta s:oa siinä muodossa, että
alemmista kansankerroksista siirtyy runsaasti
aineksia ylemmille yhteiskunta-asteille.
Säätykokous ks. Säät y.
Säätylaitos, ks. Sääty, S ä ä t y e d u
s-kunta, Suomen
Suuriruhtinaanmaan valtiosäädyt.
Säatylaki, yleisessä
lainsäädäntöjärjestyk-sessä, eduskunnan myötävaikutuksella syntynyt
laki. Vanhimpina aikoina kuului kaikki
lainsäädäntö’ liuotsissa kansalle; hallitsija ei edes
vahvistanut kansan maakuntakäräjillä säätämiä lakeja.
Myöhemmin pääsi vallalle tapa, että kuningas väli
visti kansan hyväksymät lait. Maakuntalaeista
ovat Uplannin laki v:lta 1296 ja Södermannin
laki v:lta 1327 kuninkaan vahvistamat. Vähitellen
sai alkunsa hallitsijan oikeus säätää n. s.
taloudellisia lakeja, joka oikeus hänelle vieläkin
kuuluu. Tämä oikeus perustuu alkuaan Skeningenin
päätökseen v:lta 1285, jossa sanotaan, että
kuningas on oikeutettu yhdessä neuvostonsa ja
uskottujen miestensä kanssa säätämään asioista, jotka
kaipaavat korjausta, mutta joista ei ole laissa mää
rätty. Yleisenä sääntönä on sitävastoin yhä
edelleenkin, että lain tulee olla eduskunnan
hyväksymä ja hallitsijan vahvistama. Vuoden 1772
Hallitusmuodon 40 §:n mukaan ,,Kuningas
älköön säätyjen tiedotta ja suostumuksetta tehkö
uutta lakia tahi vanhaa kumotko" ja 41 §:n
mukaan „Valtakunnan säädyt älkööt vanhaa
lakia kumotko tahi uutta lakia tehkö. Kuninkaan
myöntymättä ja suostumatta". Hallitusmuodon
43 §:n nojalla voidaan päättää, että jos syntyy
kysymys lainsäädännöstä asiassa, joka ei ennen
ole ollut lainsäädännön esineenä, ja asia ei kuulu
taloudellisen lainsäädännön piiriin, laki on
säädettävä niinkuin yleisestä laista on säädetty.
Hallitsijalla on oikeus jättää eduskunnan
päätettäväksi asia, joka oikeastaan kuuluisi
taloudelliseen lainsäädäntöön; täten syntynyf.ä lakia ei
enää voida muuttaa eikä kumota ilman
eduskunnan suostumusta. Kunnallisasetukset esim.
luettiin ennen kuuluviksi taloudelliseen
lainsäädäntöön, mutta nyttemmin, kun ne ovat syntyneet
yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä, ei niitä enää
voida muuttaa ilman eduskunnan
myötävaikutusta. A". G. I.
Säätytalo. Vv. 1863-64 valtiopäivillä kaikki
Suomen valtiosäädyt pitivät istuntojansa ritari
huoneessa. Kun sittemmin aatelittomat säädyt
toinen toisensa jälkeen olivat pakotetut
siirtymään muuanne, kävi erityinen s. ennen pitkää
tarpeelliseksi. Aluksi ajateltiin sen rakentamisia
ritarihuoneen yhteyteen. Tästä tuumasta,
samaten kuin s:n sijoittamisesta Tähtitorni n vuorelle,
luovuttiin 1880-luvun keskipaikoilla. jolloin s:oa
varten ostettiin Majava niminen kortteli
Kruununhaassa. S., jonka piirustukset arkkitehti
G. Nyström oli laatinut, valmistui 1890 (kuva
ks. Helsinki, liite III). Kuvanveistäjä E.
Wikströmin tekemä otsikkoa koristava
kuva-ryhmä paljastettiin 1903. — Kun s :ssa ei ole
riittävän suurta kokoussalia, ei yksikamarinen
eduskunta ole voinut kokoutua siellä, vaan on
pitänyt istuntojansa ensin, 1907-10, palokunnan
talossa ja sen jälkeen ,,Heimolassa" (O.-y.
Hallituskatu 15:ssä). Valiokuntien ja ryhmien istun-
Sääty esitys—Säätytalo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
