Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Säätyvaltio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sääty valtio—Säätäjä
1034
toja on kuitenkin pidetty s:ssa. V. 190S
e.lus-kunta hyväksyi ehdotuksen uuden, arkkitehti
]’. Saarisen piirustusten mukaan suunnit |Inn
eduskuntatalon rakentamisesta Tähtitorni vuo
ien huipulle, mutta tätä päätöstä ei ole
vahvistettu.
Säätyvaltio ks. Sääty, S ä ä t y e d u
s-kunta, Säätyerioikeude t.
Säätäjä, moottoreissa käytettävä laite, minkä
tarkoituksena 011 pitää moottorinakselin
kiertonopeus mahdollisimman muuttumattomana. Sen
vaikutus perustuu keskipakoisvoimaan ja on
sellainen, että kun nopeus pyrkii kasvamaan, työtä
toimittavaa kaasua tahi nestettä
(höyryturbiineissa höyryä, polttomoottoreissa polttoainetta,
vesiturbiineissa vettä) pääsee moottoriin pienempi
määrä.
Höyrykoneissa käytetyt s:t ovat joko h e
i-luri-s:iä tahi akseli-s:iä.
Yksinkertaisimman mallin heiluri-s:iä
esittää kuva 1. Pystyakselin
yläpäässä, pisteistä A, on
ripustettu kaksi vartta 1.
heiluria AIW, jotka alipäässään
kannattavat palloja D. Kun
akseli heilurineen saatetaan
pyörimään heiluvat pallot
akselista ulospäin ja
työntävät silloin vivun BC
välityksellä hylsyn 1. tupen H
ylöspäin, jolloin säätöelimen
asento muuttuu, esim.
höyrv-johdossa oleva venttiili kuristuu. Se voima mikä
ylläpitää tasapainon keskipakoisvoiman kanssa,
011 tässä s:ssä vain pallojen ja vipujen painot, ja
nämä ovat tehtävät siksi suuret, että s. tulee
isoksi ja raskaaksi. Jos hylsyä kuormitetaan joko
painolla tahi jousella, saa itse s. olla pienempi
ja voidaan käyttää suurempaa kiertonopeutta.
Pienemmissä höyrykoneissa usein käytetyn s:n
esittää kuva 2.
Hylsy on
laajennettu siten, että se
käsittää
pallovar-sien kiertotapit ja
on muutenkin tehty
raskaaksi; pa Ilo j a
on neljä. S:n
yhteydessä on
höyry-venttiili sekä
helposti liikkuva,
useilla rei’illä va
rustettu,
silinterin-muotoiuen kuris-tusventtiili.
Kuvassa 3
esitetty s. 011 n. s. jousi-s., jossa hylsyn
kuormituksen saa aikaan kierrejousi. Jousikuormitus
on siinä suhteessa edullisempi kuin
painokuormi-tus, että massa on pienempi ja s. nopeammin
löytää tasapainoasentonsa eikä siis ole niin
taipuvainen heilumaan tasapainoasentonsa
molemmin puolin kuin painokuormitusta käyttävät s:t.
S:n tulee olla tarpeeksi herkkä, s. o. nopeuden
verraten vähänkin vaihtuessa pallojen
etäisyyden akselista tulee muuttua. S. ei koskaan voi
säätää koneen nopeutta siten, että se pysyisi
aivan muuttumattomana, sillä s :hän vasta rupeaa
toimimaan, kun nopeus muuttuu. S. voidaan
Kuva 3.
Kuva 4.
rakentaa niinkin, että pallot
heiluvat toisesta ääriasennosta
toiseen nopeuden vain vaihtuessa
esim. 2-3%. Kuta pienempi tämä
määrä on, sitä „levottomampi" s.
011 ja sitä vaikeampi on sen löytää
tasapainoasentoaan. Tämän
epätasaisuuden tavallinen määrä on
3-5%. S. ei saa olla niin herkkä,
että se ryhtyy toimintaan niiden
pienten säännöllisten
nopeusmuu-toksien vaikutuksesta, jotka
aiheutuvat kiertävän voiman
jaksoittaisesta muuttumisesta kullakin
kierroksella; nämä epätasaisuudet tasoittaa
huimapyörä.
Akseli-s:t kiinnitetään välittömästi
vaakasuoralle akselille luistia (t. venttiiliä) käyttävän
epäkeskou läheisyyteen ja niiden vaikutus on
sellainen, että nopeuden kasvaessa vaikuttavan
epä-keskon 11. s. ennätvskulma kasvaa ja
epäkeskei-syys pienenee, suunnilleen kuten 011 asianlaita
kulissiohjauksessa (ks. t.). S:n
muodostaa (kuva 4) akseliin
kiinnitetty pyörä, jonka sisällä 011
kaksi tappien varassa
kierrettävää painoa, joita keskipakoisvoima
pyrkii heittämään ulospäin
akselista ja kierrejouset taas vetämään
akseliin päin. Painot ovat. pienillä
vivuilla yhdistetyt kiinteän
epäkeskou ympäri kierrettävään isompaan
epäkes-koon, josta liike johdetaan Inistiin (venttiiliin) ;
kun siis painot liikkuvat ulos tahi sisällepäin,
tulee ulkopuolinen epäkeskolevy kierrettäväksi
toisaalle tahi toisaalle päin, ja silloin vaikuttava
epäkeskeisyys muuttuu yllä kerrotulla tavalla.
Akseli-s:t aina vaikuttavat silinterin
täytemää-rään, muuttamatta ollenkaan alkupainetta, ja ovat
siinä suhteessa luistikoneissa vaikutukseltaan
edullisemmat kuin lieiluri-s:t, jotka kuristavat
höyryä. Corliss- ja venttiilikoneissa s:t aina
vaikuttavat paisuntaan; edellisissä ei voida käyttää
muita kuin lieiluri-s:iä. Venttiilikoneissa taas on
yhä enemmän ruvettu käyttämään akseli-s:iä, ne
kun ovat miltei yksinkertaisemmat ja kotelon
sisään suljettuina ollen ovat paremmin suojatut
ja tekevät rauhallisemman vaikutuksen kuin
lieiluri-s :t levottomine palloineen.
Polttomoottoreissa on tavallisesti lieiluri-s.,
joka vaikuttaa joko ainoastaan
polttoaineventtii-liin, jolloin nopeuden kasvaessa polttoainetta tulee
silinteriin vähemmän ja seos siis on laihempi
(n. s. kvaliteetti- I. Iaatusäätö), tahi se
vaikuttaa valmiin seoksen venttiiliin, jolloin seos pysyy
laadultaan samanlaisena mutta sen määrä
muuttuu (kvantiteetti- 1. määräsäätö). Pienissä
moottoreissa käytetään sellaistakin s:n sovitusta, että
nopeuden kasvaessa polttoaineventtiili pysyy
yhden t. useamman jakson aikana suljettuna,
joten silinteriin tulee ainoastaan ilmaa. —
Vesi-moottorien säätöelimen asettaminen niin, että
moottoriin tuleva vesimäärit ciiiici Västilä
voimsin-tarvetta, vaatii yleensä siksi suuren voiman, että
tavallinen s. ei kykene sitä aikaansaamaan, vaan
niissä käytetään välillistä säätötapaa siten, että
heiluri-s. vaikuttaa n. s. servomoottoriin (ks. t.),
joka sitten asettaa säätöelimen riippumatta s:n
voimasta. Asianmukaisia laitteita käyttäen voi-
Kuva 1.
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
