Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Söderkulla ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1039
Södermanlandin laki —Sömnierda
10-10
Torshälla, Trosa), pääkaupunkina Nyköping.
Kirkollisesti lääni kuuluu Strängnäsin
hiippakuntaan. — S. 1. lähettää valtiopäivien ensimaiseen
kamariin 5, toiseen kamariin 7 edustajaa.
E. E. K.
Södermanlandin laki ks. Maakuntalait.
Södermanlanti ks. S ö d e r m a n 1 a n d.
Söderskär [s&dersSr], loistomajakka
Suomen-lahdessa, Söderskiirin saariryhmään kuuluvalla
Sunnersland-nimisellä saarella Porvoon
uloimmassa saaristossa aavan meren äärellä (24 km
itään Grähaaran majakasta), näyttää sekä
vaih-tumatonta valkoista että välähtävää valkoista
valoa (edellisen valovoima [Ilefner-yksiköissä]
7,250 ja valaisumatka 17,8 engl. penink.,
jälkimäisen valovoima 81,460 ja valaisumatka 17,8
engl. penink.). Valon korkeus vedenpinnasta
37,- m, perustasta 30.sa m. Rak. 1862. —
Ilmatieteellinen havaintoasema. L. Il-nen.
Söderstrand [-Ö-], Carl Gustaf (1800-62),
maalariammatinvanhin Turussa; opiskeli lyhyen
aikaa Tukholman taideakatemiassa. S.
arvatenkin antoi aloitteen siihen, että Turun
maalari-ammattikunta 1830 perusti oppipoikiansa varten
piirustuskoulun, jossa S. oli opettajana. Tämän
koulun K. V. Ekman (ks. t.) yhdessä S:n kanssa
muutti 1846 »piirustuskouluksi antiikkia
varten", joka yliopiston piirustussalia
lukuunottamatta oli maamme ensimäinen taidekoulu.
S. avusti Ekmania koulun opetustyössä ja antoi
sille usein rahallista kannatustaan. Taideasioita
innostuneesti ja uhrautuvaisesti harrastaessaan
S. on mainittu ensimäisten joukossa, jotka ovat
esittäneet ajatuksen taideyhdistyksen
perustamisesta Suomeen. [Åbo Underrättelser, 24 p.
hulitik. 1862.] E. R-r.
Söderström [sö-J, kustantajasuku, syntyisin
Södermanlandista Kuotsista. 1. Gustaf
Leopold S. (1831-1912), yliop. 1851, osti 1853
Öhmanin kirjakaupan Porvoossa, aloitti
kustannusliikkeen ja perusti oman kirjapainon
harjoittaen myös kauppaa ja laivanvarustajaliikettä.
Edusti Porvoota v:n 1885 valtiopäivillä.
2. Werner Leopold S. (1860-1914),
kirjankustantaja, edellisen poika, yliop. 1880. S :n
ensimäinen kustannustuote ..Pohjanmaan helmi"
ilmestyi jo 1878. Harjoitettuaan opintoja
Helsingissä ja ammattiopintoja Tukholmassa S.
perusti Porvooseen varsinaisen kustannusliikkeen,
jonka ensimäinen taloudellisesti liikettä
rakentava teos oli laaja Weberin-Danielsonin
»Ihmiskunnan historia"; osti 1888 isältään
kirjapainon, jota sittemmin on aikojen kuluessa
suuresti laajennettu. Kustansi 1878-1903 yhteensä
lähes 1,400 kirjaa. V. 1891 S. perusti
kustannus o.-y:n Söderström & C:o (Helsingissä;
osakepääoma nyk. 200,000 mk.), jolle S. möi
kustantamansa ruots. kirjallisuuden.
Kotikaupungissaan S. otti innolla osaa kansallisiin ja
liikepyrintöihin. — V. 1904 S. muutti liikkeensä
Werner Söderström osakeyhtiö nimi
seksi osakeyhtiöksi (peruspääoma 500,000 mk.,
josta S:llä aluksi oli osakkeissa ’/s)- S. oli itse
sen toimitusjohtajana kuolemaansa asti (1914).
Hänen jälkeensä tuli toimitusjohtajaksi maisteri
J. Jäntti. Osakepääoma on (1917) 750,1)00 mk.,
vararahastot 461,000 mk. Koko henkilökunta
yli 200 (1917). Vv. 1904-15 yhtiö on julkaissut
1,779 teosta, käyttäen kustannusmenoihin
8,302,339 mk. Julkaisee teoksia kaikilta aloilta,
etupäässä tietokirjallisuutta (m. m. „Oma maa"
ja »Maapallon eläimistö"), ja kaunokirjallisuutta,
koulukirjoja, uskonnollista ja
nuorisokirjallisuutta, taidejulkaisuja (kuten Edelfeltin ja
Gallén-Kallelan salkut) ja aikakauslehtiä. On
Tietosanakirja o.-y:n toinen pääosakas; omistaa
nyk. enimmät kustannusosakeyhtiö Kirjan
osakkeet. Voitonjako osakkaille on säännöissä
rajoitettu.
Södertelge ks. Södertälj e.
Södertälje /södertelje/ (Södertelje, Sodi i
-ielje),’ kaupunki Kuski-Ruotsissa. Södermania
n-dissa, Stockholms Iän nimisessä läänissä,
kauniilla paikalla lähellä Mälar-järven rantaa,
Mälar-järven ja Itämeren (Hallsvikin) välillä olevan
S :n kanavan (rak. 1806-19, 2 km pitkä, 4 m syvä,
yksi sulku; valtiolle lunastettu 1912) varrella;
11,271 as. (1911). — Vanha kirkko (uusittu
1600-luvulla), raatihuone, kylpylärakennus. Muutamia
kouluja. Suosittu kylpylaitos ja kesänviettopaikka.
Teollisuus sangen huomattava (konepajoja, juutti-,
tupakka-, tulitikku-, olut-, villa- y. m. tehtaita),
1911 valmistusarvoltaan 12 milj. mk. Liikenne
vilkasta; haararata läntiselle emäradalle. — S
(Telge 1. Tälje ennen Norrtäljen kaupungin
perustamista) on ikivanha kaupunki, joka
harjoitti suurta kauppaa ja merenkulkua sekä oli
muutenkin tärkeä, kunnes Tukholman kilpailu
ja sataman madaltuminen riistivät siltä
kehittymismahdollisuudet. S:n-kanava, rautatie ja
Mälar-järven liikenne laskivat uuden perustan kelli
tykselle, joka koko viime vuosisadan ja yhä
edelleen on ollut sangen huomattava (1830 S:ssiioli
1.053, 1870: 2,150, 1890: 4,556 as.). — S:n luona
oli ennen vanhaan Telge hus niminen linna.
E. E. K.
Södertörn [sfidertorn], Södermanlandin maa
kunnan itäisin ja Stockholms länin eteläisin osa.
Itämeren, siitä pohjoiseen pistävän lahden ja
Mälar-järven välissä, oik. saari senjälkeen kuin
Södertäljen-kauava 1806-19 kaivettiin Mälar-jär
vestä Hallsvikeniin. Suurin leveys idästä Iän
teen on 45 km, suurin pituus pohjoisesta etelään
50 km. Edustalla on tavattoman laaja saaristo.
Södervall [sö-J, Knut Fredrik (s. 1S42,.
ruots. kielentutkija, pohjoismaisten kielten
dosentti Lundin yliopistossa 1865, saman aineen
yllin. prof. 1886 ja vak. prof. 1892; erosi 1907
S. on muinaisruotsin etevimpiä tuutijoita. Hänen
tärkeimmät teoksensa ovat »Hufvudepokerna af
svenska språkets utbildning" (1870; Ruotsin
akatemian palkitsema), ..Studier öfver
Konungasty-relsen" (1880) ja »Ordbok öfver svenska medel
tidsspråket" (1884-1916). S. 011 pitkän ajan
kuluessa johtanut Ruotsin akatemian toimesta
ilmestyvän suuren ruotsin kielen sanakirjan toi
mitustyötä. R. S.
Sölvesborg f-burj], vähäinen kaupunki
Etelä-Ruotsissa, Blekingen länsiosassa, Itämerestä poli
joiseen pistävän S:n-lahden rannalla, rautatien
varrella; 3,067 as. (1911). ■— Kirkko. Muutamia
teollisuuslaitoksia. Satamassa 1911 ulkomaisessa
merenkulussa selvitettiin 72,800 rek.-ton. netto.
— Ikivanha, kauan sitten hävinneen S:n linnan
ympärille syntynyt. Oli 1600-luvulla
ympäristöineen eri kreivikuntana (K. G. Wrangel).
Sömnierda [zömarda], kaupunki Saksassa,
Preussissa, Erfurtin hallitusalueella, Unstrutin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
