Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sønderjylland ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1041
Sönderjylland—Söul
1042
varrella, ratojen risteyksessä; 5,155 as. (1905).
Naapurikylässä syntyneen pedagogi
Salznian-nin muistopatsas. Harjoitetaan melkoista
kivääri-(Dreyse, neulakiväärin keksijä oli
sönnnerdalai-ncn), ampumatarve-, rautatavara- y. m.
teollisuutta.
Sönderjylland, Jyllannin niemimaan eteläosa,
Kongeaa ja Eider nimisten jokien välissä = S 1 e
s-vig (ks. t. ja S 1 e s v i g-II o 1 s t e i n).
Sondre Bergenhus amt [hüs], amti
Etelä-Norjassa, Vestenfjeldskessä, Atlantin
valtameren rannikolla, llardangerin-vuonon ympärillä;
15,606 km2 (josta 502 km2 sisävesiä), 141.613 as.
(1910), 9 km2:llä (S. B. a:ii rajojen sisäpuolella
oleva Bergenin kaupunki on itsenäisenä amtina).
Rannikko tavattoman vuono- ja saaririkasta;
sisämaassa lumi- ja jäätikköpeitteiset
tunturiseudut (Ilardaugervidden, Hallingskarvet,
Ilar-dangerjokelen, Folgefonnen) kohoavat liki 2,000 m
yi. merenp. Niiden jylhä luonnonkauneus vetää
puoleensa suuria matkailijavirtoja. Amtissa ovat
Hardanger, Hordaland ja Voss (taajimmin asuttu)
uimiset vanhat asutusalueet. — Pääelinkeino
maatalous. V. 1907 maasta oli -peltoa ja
puutarhaa (65 km2) sekä niittyä (517 km2) yht. 3.7 %,
metsämaata 10,4%. Viljansalo 118,719 hl (josta
kauraa 100,168 hl), perunansato 633,455 hl.
V. 1915 oli nautakarjaa 79,140, hevosia 9,645,
lampaita 201,546 (enemmän kuin missään muussa
Norjan amtissa), vuohia 23,388 ja sikoja 9,337 kpl.
Hedelmäpuu tarhan hoidossa Norjan tärkein amti
11907 oli 234,984 hedelmäpuuta). — Kalansaalis
(tärkein silli) 1914 oli arvoltaan 4,i milj. mk.
Amtin 269 tehtaassa (m. m. eräitä kivilouhimoita
ja pari kaivosta) 1914 työskenteli 8,308 henkeä,
mainittakoon varsinkin villa-, säilyke- ja kem.
tehtaat sekä konepajat ja metalliteollisuuslaitok
set. — Kristiaaniasta Bergeniin vievä rautatie
kulkee S. B. a:n halki. E. E. K.
Søndre Trondhjems amt, amti Keski-Norjassa,
Trondelagenissa, Trondhjemin-vuonon suun
ympärillä ja sen eteläpuolella; 18,577 km2 (josta
796 sisävesiä), 148,306 as. (1910), 8 km2:llä. —
Rannikko rikkinäistä, edustalla suuret Hiterenin
ja Frcienin saaret. Trondhjemin-vuonon
ympärillä on taajaan asuttuja, viljavia kumpumaita,
mutta sisämaa on täynnä mahtavia tuntureita
(etelärajalla oleva Snelnettan 2,247 m yi. merenp.),
jossa Orkedalen, Guldalen ja Tydalen nimiset
pitkät, kapeat laaksot ovat vanhoja asutusseutuja.
— Pääelinkeinot maatalous ja metsänhoito.
V. 1907 maasta oli peltoa ja puutarhaa (159 km2)
sekä niittyä (153 km2) 3,j %, metsämaata 24,i %.
Viljansalo (1914) 203,718 hl (josta kauran
119,907 ja ohran 79,608 hl), perunansato
373,021 hl. V. 1915 amtissa oli nautakarjaa
76.594. hevosia 12,319, lampaita 94,153, vuohia
14,623 ja sikoja 10,494 kpl. Kalansaaliin arvo
1914 oli 4.," milj. mk. Vuorityötä harjoitetaan
13 kaivoksessa (Roros ja Lokken), joissa 1914
työskenteli 1,549 henkeä. Teollisuutta edustavat
sahat, konepajat, y. m. Kaikissa
teollisuuslaitoksissa ja kaivoksissa sekä kivilouhimoissa
työskenteli 7,465 henkeä. — Tärkeimmät radat ovat
Trondhjemista Ruotsiin ja Trondhjemista
Kris-tiaaniaan vievät. E. E. K.
Sörnäinen (ruots. Sörnäs), Helsingin
kaupungin koillisosan nimitys, käsittäen
kaupunginosat X, XI, XII ja niiden pohjoispuolisen alueen
Kumtäkteen asti; etupäässä työväen asuma. Suuri
joukko teollisuuslaitoksia, vilkasliikkeinen
satama. ks. Helsinki, palstat 277, 278, 290,
291, 295, 296 ja 301. — Satama-asema (III
1.), 3 km pitkän (Fredriksbergistä haarautuvan)
satamaraiteen päässä S: n sa’amassa;
rautateitse lähetettiin 1913 S:n asemalta tavaraa,
kaikkiaan 48,774 ton. (puutavaroita 10,407 ton.
[siinä lankkuja ja lautoja 3,218 ton., hirsiä ja
propsia 293 ton., halkoja 2,143 ton. ja muuta
[mutavaraa 4,753 ton.], öljyjä, tervoja ja valais
tusaineita 6.945 ton., hiiliä 6,229 ton.,
metalliteollisuuden tuotteita 5,155 ton., lannoitusaineita
4.158 ton., kiviä, kalkkia ja sementtiä 2,276 ton..
suoloja 1,295 ton., lasi- ja savitavaroita 1,229
ton., kemiallisia valmisteita 1,106 ton. y. m.) ;
rautateitse tuotiin sam. v. asemalle tavaraa
kaikkiaan 200,915 ton. (puutavaroita 141,704
ton. [siinä lankkuja ja lautoja 73,150 ton.,
hirsiä ja propsia 32,319 ton., halkoja 29,644 ton. ja
muuta puutavaraa 6,951 ton.], hietaa ja muita
maalajeja 19,521 ton., tiiliä 10,636 ton.,
metalliteollisuuden tuotteita 4,320 ton., kiviä, kalkkia
ja sementtiä 3,678 ton,, hiiliä 1,950 ton., maitoa
1,611 ton., paperiteollisuuden tuotteita 1,361 ton.
L. H-nev.
Sörnäs [-5-0- ] ks. Sörnäinen.
Söul [saul] (engl. Seoul; myös Hanjany =
,,Han-virrasta pohjoiseen"), Korean pääkaupunki,
5 km Han-joen oik. rannalta, 45 km sen
laskusta Keltaiseen-mereen (jokiteitse 120 km; joen
kulkukelpoisuus alkaa kuitenkin vasta Mapun
luona, 20 km S:n alapuolella), usean radan
lähtökohdassa; n. 200,000 as. (S: n hallinnollisessa
piirissä 1914 oli 302,686 as., joista 50,291
japanilaista).— S. on pinta-alaltaan hyvin laaja,
korkeiden muurien ympäröimä, mutta muurien
sisäpuolella on suuria asumattomia alueita. Kadut
kapeita kujia, useimmat mahdottomat ajopeleillä
kulkea, mutta japanilaisten toimesta nyk.
siistim-mät kuin ennen. Huomattavia rakennuksia sangen
vähän: ent. kuninkaan vastaanottohalli, vanha
kellotorni, roomal. katolinen tuomiokirkko,
muutamien lähetystöjen talot. — Teollisuus mitätön;
kauppa käy Tsemulpon kautta. Sähköraitiotie.
Korean rautateistön keskus. — S. tehtiin
pääkaupungiksi 1392, ent., japanilaisten hävittämän,
Sunto nimisen pääkaupungin sijaan. V. 1637 sen
hävittivät melkein kokonaan mantsut, 1894-95 se
oli japanilaisten hallussa, joutuen 1904 v:n
jälkeen kokonaan heille. E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
