Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taalainlaki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1045
Taatainlaki—Taalainmaa
1046
;.’ka sai alkunsa siitä tyytymättömyydestä,
minkä kuninkaan määräys kirkonkellojen luovut
t.unisesta valtakunnan velan’ maksamiseksi
lie-liitti. Kapinan johtajina olivat m. m. kuninkaan
entiset ystävät vapaussodan ajalta Mflns Nilsson,
Aspebodau isäntä, ja Anders Persson
Rankhytta-nista. Kuninkaan täytyi tällä kertaa ensin antaa
myöten ja kapina asettui. Mutta 1533 hän
sota-viikineen meni Kopparbergetiin, piti
kokoonkut-sutuille talonpojille ankaran nuhdesaarnan ja
pakotti heidät luovuttamaan kuninkaan käsiin
johtajansa, jotka vietiin Tukholmaan ja
mestattiin. m. m. myös Måns Nilsson ja Anders Persson.
Neljänneksi taalainkapi n aksi on
sanottu erästä tapausta paljoa myöhemmältä
ajalta, nim. taalalaisten keslik. 1743 Tukholmaan
tekemää retkeä, jonka tarkoituksena oli
pakottaa valtiopäivät valitsemaan kruununperilliseksi
Tanskan kruununprinssin Fredrikin. Onneton
Suomen sota oli Taalainmaalla herättänyt suurta
kiihkoa, ja kun käsky Taalainmaan rykmentin
lähettämisestä uudestaan sotaan tuli perille, puli
kesi levottomuus ilmi kapinaan. Tartuttiin asei
hin, maaherra ja useat muut säätyhenkilöt
otettiin vangeiksi, ja lähdettiin liikkeelle. Tukliol
maan saavuttiin 20 p. kesäk. vastoin hallituksen
kieltoa. Kun taalalaiset kelioituksista huolimatta
eivät suostuneet hajaantumaan. kukistettiin
vastarinta 22 p. väkisin; mellakassa sai surmansa
joukko osanottajia ja lisäksi tuomittiin kuusi
päämiestä kuolemaan ja mestattiin: useat muut
pääsivät helpommalla rangaistuksella. Myöskin
muualla hankkeissa olleet talonpoikaislevotto
inuudet silloin tukahtuivat. K. 0.
Taalainlaki, 1300-luvun puolivälissä syntynyt
ruots. maakuntalaki, jonka Schlyter oiaksui
Vestmanlands lain vanhemmaksi muunnokseksi, mutta
jota nykyään taas pidetään Taalain maakuntaa
varten annettuna lakina. Hadorph julkaisi
tämän lain painosta 1676, ja Schlyter 1841
tunnetussa vanhojen lakien kokoelmassaan. El. K.
Taalainmaa (ruots. Dalari te), maakunta
Keski-Ruotsissa, Sveanmaan pohjoisin maakunta,
sisämaassa. Norjan rajalla, 310 km pitkä luoteesta
kaakkoon, 150 km leveä lounaasla koilliseen,
vastaa Kopparbergin lääniä (29,849 km2, josta
1.699 km2 sisävesiä. 241,183 as. 1915), jonka
lisäksi T:han kuuluu Gefleborgin läänistä n. s.
Orsa finnmark (n. 1,000 km2, 1,000 as.)
Voxna-joen länsipuolella; kaikkiaan n. 30,850 km2,
242.200 as. (1915), 8 km-’:llä (Etelä- ja Keski
Huotsin harvimnijn asuttu maakunta). — T:n
länsiosissa on korkeita tuntureita
(Storvättes-l.ägna 1,265 m. Nipfjället 1,185 m y. m.), joista
kaakkoon päin lähtevät selänteet maakunnan
keskiosissa hajaantuvat vesistöjen silpomaksi,
epätasaiseksi kumpumaaksi (n. 200-300 m.
Gesundaberget 500 m yi. merenp.). Tämä etelämpänä
vielä alenee (Dal-joki maakunnan
kaakkoiskul-massa on 58 m yi. merenp.). T:n monessa
suhteessa mielenkiintoisen vuoriperustan
(prekambri-sia ja siluurisia aineksia) huomattavimpia
muodostuksia ovat itä- ja pohjoisosat täyttävät Taa
lain poriyyrit ja Taalain hiekkakivi (ks. n.).
Kteläosan vuoriperusta on vanhastaan kuuluisa
rauta-, vaski- y. m. malmeistaan. Irtaimet
maakerrokset T:ssa ovat yleensä hyvin karuja
murtokivi- ja vierinkivisoraa, hiekkaa, soita),
viljelyskelpoisemmat savikkoalueet rajoittuvat
jokilaaksoihin. Ilmasto T:n aseman (sisämaassa.
Kjolenin tuulensuojassa) ja korkeuden takia
verraten kylinä. Suurin osa T:ta kuuluu Dal-joen
vesistöalueeseen. Etelä- ja keskiosa 011 hyvin
järvirikast.a: Siljan, Vanjan, Amungen, Bunn,
Vässman y. m. Karuudestaan huolimatta
kauniit maisemat vetävät puoleensa yhä
suuremmassa määrässä matkailijoita. — Väestö on siii
lyttänyt maakunnalliset erikoisominaisuutensa,
vanhat tapansa, kansallispukunsa, murteensa
y. m. paremmin kuin muualla Ruotsissa.
Luon-teeltaankin taalalaiset (taalalaismies = dalmas,
-tyttö = dall,ulia) eroavat melkoisesti muista ruot
salaisista; karussa maassaan ikimuistoisista
ajoista vapaina talonpoikina ja vuorimiehiuä
eläen heissä 011 suuressa määrässä kehittynyt
vapaudenrakkaus, suuri itsetunto ja
tarmokkai-suus, jotka moneen kertaan Ruotsin historiassa
ovat asettaneet taalalaiset etualalle.
Maakunnan saloseuduissa lännessä ja koillisessa asuu
kieleltään jo ruotsalaistuneita suomalaisia (ks.
{f k a n d i n a a v i a n metsäsuomalaiset).
- Taloudellisesti T. on monessa suhteessa vielä
takapajulla; varsinkin maatalouden edellytykset
etenkin T:n pohjoisosassa ovat huonommat kuin
muualla Keski- ja Etelä Ruotsissa. Toimeentulon
niukkuus on pakottanut taalalaisia suurin
joukoin etsimään työnansiota muualta ja
siirtolaisuus on viime vuosisadan loppupuolelta alkaen
vienyt T:sta suhteettoman paljo väkeä.
Asukasmäärä onkin kasvanut sangen hitaasti (1800
Kopparb. rgin läänissä jo oli 116,697 as.). V. 1911
Kopparbergin läänin pinta-alasta 3,7 % oli peltoa
ja muuta viljeltyä maata (muualla Keski- ja
Etelä-Ruotsissa 10.4% alhaisin), 3,4% niittyä.
73.» % metsää. Maanviljelys ei tuo.a riittävästi
omiksi tarpeiksi, lukuunottamatta etelässä;
1901-11 korjattiin keskimäärin vuosittain
kauraa 37,500 ton., ruista 16,500 ton., ohraa
3,300 ton., perunoita 47,500 ton., rehujuurikkaita
27.300 ton. Karjatalous ei liioin ole
tyydyttävällä kannalla, mutta antaa kuitenkin tuotteina
myötäväksi. V. 1911 läänissä oli nautakarjaa
86,255, hevosia 18,641. lampaita 36,552, vuohia
11,697 ja sikoja 28,016 kpl. Metsätalous
huomattava. Vuorityössä ja siihen perustuvassa
teollisuudessa T. (eteläosa) on Ruotsin tärkeimpiä
maakuntia; 1911 niiden tuotantoarvo
Kopparbergin läänissä oli 146 milj. mk. (viidessä
läänissä suurempi) ja työväestö 16,922 henkeä.
Vuorityön tuotteista tärkein on rautamalmi, jota
1912 louhittiin l,i milj. ton. (19,s % koko
Ruotsin rautamalmintuotannosta, toinen Norrbottenin
jälkeen), Grängesbergistä y. m. Muita tuotteita
ovat vaski , sinkki-, lyijy-, hopeamalmit.
Rautatehtaista kuuluisin on Stora Kopparbergs bergs
lags aktiebolagin omistama Domnarfvet. Muita
teollisuudenhaaroja: saha-, paperi-, sysi-,
koneteollisuus. Rautateitä Kopparbergin läänissä
1.036 km (1909). — T.ssa on 3 kaupunkia (Falun,
Hedemora, Säter), läänin pääkaupunkina Falun.
Kirkollisesti T. kuuluu Västeråsin
hiippakuntaan. — Kopparbergin lääni lähettää
valtiopäivien ensimäiseen kamariin 6, toiseen kamariin
10 edustajaa. — Historia. T:n ensimäinen
asutus tuli esihistoriallisena aikana etelästä,
Västmanlandista käsin, tunkeutuen pohjoiseen
päin Dal jokea ja sen molempia lähdejokia
myöten. Toinen asutuskausi alkoi keskiajalla, perus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
