Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taalainlaki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1017 Taalain porfyyrit-Taalintehdas 1018
Taalintelidas.
tuen T:n malmirikkauksiin; ainakin jo
1200-luvuila sielUt harjoitettiin melkoista vuorityötä.
Näihin aikoihin (1200-luvun alussa) kristinusko
teki tuloaan maakuntaan. Kolmantena asutus-
kautena voidaan pitää suomalaisten
uutisasukas-ten saapumista siihen asti melkein kokonaan
asumattomiin, jokilaaksoista syrjässä oleviin
erämaihin, jotka he kaskeamisella ottivat
viljelyksen alaisiksi; tämä tapahtui 1500-1600-luvuilla.
Jo sitä ennen T. oli astunut Ruotsin
valtiollisessa elämässä etualalle ryhtymällä 1434
Engelbrekts johdolla kapinaan Eerik Pommerilaista
vastaan. Sittemminkin taalalaiset olivat
kansallisen puolueen esitaistelijain (Kaarle
Knuutin-poika, Sturet, Kustaa Vaasa, Kaarle herttua)
parhaana tukena, mutta tottuivat samalla
suureen omavaltaisuuteen, joka purkautui useita
kertoja juuri Kustaa Vaasaa vastaan (ks. Taa
1 a i n k a p i n a t). Myöhemminkin taalalaiset
osoittivat tarmoansa ja val.iollista virkeyttänsä,
kuten ryhtymällä 1743 kapinaan hattuhallitusta
vastaan (ks. T a a 1 a i n k a p i n a t) ja
auttamalla Kustaa Ulitta 1788 ja 1789. [F.
Sclien-ström, „ö£re Dalarna förr och nu" (1903) :
A. Ihrmark, ..Dalarna" (1904; Ruotsin matkailu
yhdistyksen käsikirja).] E. E. K.
Taalain porfyyrit, ryhmä porfyyrisia. vulkaa
uisia vuorilajeja, jotka useina päällekkäin aset
tuneina patjoina muodostavat laajan alueen Taa
lainmaalla. Niihin kuuluu felsiittiporfyyreja.
kvartsiporfyyreja ja. andesiitteja sekä vastaavia
tuffeja. Useat porfyyriesiintymät ovat
taiteellisiin kiviteollisuustarkoituksiin paljon käytettyjä,
esim. Elldalin porfyyri. T. p. sekä niiden lähellä
esiintyvät n. s. Taalain graniitit luetaan
qlku-vuorta nuorempiin muodostumiin ja vastaavat
iältään lähinnä rapakivivuorilajeja. P. E.
Taalari ks. Talari.
Taaleri (saks. Thaler), saks. raha.
Vanhimmat rahat tätä lajia lyöttivät luult. v:sta 1517
lähtien Schliekin kreivit Böömin
Joachimstha-lissa, josta raha ensin sai nimen Joacliimsilialer,
sittemmin sen käytön levitessä se lyheni t:ksi.
T:t valmistettiin alkuaan 8 naulasta 14-luotista
hopeata, mutta myöhemmin niiden paino ja
hopeaupitoisuus vaihteli. Böömistä ja Saksista t:t
levisivät koko Saksaan, sekä pohjoismaihin (ks.
Talari) ja myös jossain määrin muihin naa-
purimaihin. Saksassa ne virallisesti poistettiin
käytännöstä 1871, mutta 3 Saksan mk:n raha
säilytti puhekielessä nimityksen t. L. T.
Taalintelidas (myös Daalintehdas, ruots.
Oalsbruk), rautaruukki Louuais-Suomessa,
Kemiönsaaren eteläpäässä, Dragsfjärdin pitäjässä
hyviisatamaisen lahden rannalla. — V. 1080
asessori Daniel Faxell (1681 aateloituna Cronmarek)
sai lupakirjan perustaakseen Dalin kruununkylään
masuunin ruots. rautamalmin sulattamista
varten. Työt aloitettiin 1688; takkirauta taottiin
Kosken vasarapajassa. Faxellin jouduttua
vararikkoon T. kokonaan rappeutui ollen jo 1693
aivan autiona; 1700-luvun alkuvuosina sen
panivat käyntiin silloiset omistajat, piispa Bromanin
perilliset. Isossa vihassa laitos taasen tuhoutui.
Tehdaskylft Taalintelitaalla.
vaihtoi sitten useasti omistajaa, kunnes 1730
joutui ruukinpatruuna Mikael Hisingille, joka
pani T:n uudelleen ’kuntoon ja rakennutti 1732
Björkbodan kankirautapajan T:n raudan
jalostamista varten. ITisingin kuoltua 1756 T.
siirtyi Hisingin vävylle, Volter Petersenille, jonka
suvussa se sitten kauan säilyi kehittyen
vähitellen niin, että se jo 1800-luvun
alkupuoliskolla oli valmistusmäärältään Suomen
ensimäis-ten rautaruukkien joukossa. Vuotuinen valmistus
1840-luvulla oli keskimäärin 4,190 kippuntaa
takkirautaa ja valinteoksia. Raaka-aineena
käytettiin ruots. rautamalmin (josta keskimäärin
valmistettiin 2,095 kippuntaa) ohella
Joukaisen-vaaran, Haverin ja Jussaaren malmia (valmistus
1,047 kipp. 10 leiviskää) sekä suomalmia (valmis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
