Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taijuen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1085
Taijuen—Taikuus
1086
kouluja. Joitakuita tehtaita. Kantatie lähtee
T:sta saareu eteläosiin sekä molempiin yllämain.
.satamakaupunkeihin ja Kelungin luona oleville
kivihiilikaivoksille.
Taijuen (Taijucnfu; engl. T’ai-yuan), kaupunki
Pohjois-Kiinassa, Sansin maakunnan
pääkaupunki, jokseenkin keskellä maakuntaa, viljavalla,
vuorten ympäröimällä lössitasangolla Fönnhon
varrella; n. 230,000 as. (toisten tietojen muk.
vain n. 50,000 as.). Ase- ja
ampumatarveteh-t.iita. Ympäristössä paljo viinitarhoja.
Taika ks. Taiat.
Taikahuilu (saks. Zuuberflöle), mus.,
kansanomaisin Mozartin oopperoista (1791). Nimensä
se on saanut tenhosoittimesta, jonka avulla
teoksen sankari, prinssi Tamino, torjui uhkaavat vaa
rat. 1. K.
Taikakalu, esine, jossa ihminen uskoo
piilevän salaperäisen mahdin ja jota hän käyttää
taianomaiseen tarkoitukseen. Usein t:ua
kannetaan mukana joko suojakeinona onnettomuutta
vastaan (amuletti; ks. t.) tai onnea
tuottavana (talismaani; ks. t.). Myöskin taikojen
tekemiseen tarvittavia esineitä, kuten
auringon-muotoista rengasta, jolla päivä saadaan
paistamaan. tai pienehköä jousta, jolla noidannuoli
sin-kahutetaan vihamiehen kuvaan, y. m. voidaan
syystä nimittää t:iksi. Samoin on laita
kaikkien pyhien esineiden, joissa uskotaan olevan
ihmeitä tekevä voima. Varsinkin kansansaduissa
puhutaan usein kaikenlaisista ihmeitä
aikaansaavista t-.ista, taikasauvoista, taikapeileistä,
taikasormuksista y. m. U. Ilbg.
Taikalyhty ks. Laterna magica ja
Skiopt. ikoni.
Taikaneliö, neliönmuotoisiin ruutuihin jaettu
neliö, jonka jokaiseen ruutuun perättäiset
kokonaisluvut 1 :stä alkaen ovat niin merkityt, että
joka vaakasuorassa tai pystysuorassa rivissä tai
lävistäjillä olevien lukujen summa aiua on sama.
Neliössä pitää olla vähintään 9 ruutua, jolloin
kuvio on vieressä olevaa muotoa.
Jo intialaiset käyttivät sitä
me-tallilevyihin kaiverrettuna
taikakaluna. Bysanttilainen
matemaatikko Moskopulos (1400-luvulla)
esitti ensimäisen yleisen menetelmän
t:den keksimiseksi. T.-probleemia on sitten m. m.
saks. matemaatikko Euler tutkinut. 19:nnellä
vuosis. on t:n teoria yleistetty ja saatettu
lukuteorian ja kombinatsioniopin kanssa läheiseen
yhteyteen. Teoria käsittää nykyään myös
monikulmioita (Schubert) ja kuutioita, [Scheffler,
..Die magischen Figuren" (1882).] V. 8:n.
Taikapeili, kansansaduissa, esiintyvä peili,
joka katsojalle näyttää kätkettyjä aarteita,
ennustaa tulevia asioita y. m.
Taikausko tarkoittaa uskomuksia, jotka ovat
vallitsevan uskonnon ulkopuolella ja joihin ei
yleisesti luoteta. Sellaisena pidetään usein aivan
yksilöllisiä käsityksiä, joita suuri enemmistö ei
kannata. Tässä mielessä voivat luonnonkansatkin
toisinaan puhua t:sta. Kulttuuriuskonnoissa
luetaan t:n piiriin tavallisesti ennen itse
kansanuskoon kuuluneet, mutta jo vanhentuneet
käsitykset Ylimpien valtauskontojen tunnustajat
käyttävät tätä nimitystä usein alemmista
uskonnoista tai oman uskontonsa jonkin varhaisemman
kauden käsitvksistä. Protestantit näkevät esim.
4 9 2
3 5 7
8 1 G
katolisen kirkon pyhimystenpalvonnassa y. m.
t:oa. Uskonnottomat ihmiset pitävät sellaisena
uskontoa yleensä. U. Ilbg.
Taikinamarjapensas ks. R i b e s.
Taikun, nimitys, jota ulkomaalaiset ovat
käyttäneet Japanin sogunista (ks. t, ja Japani,
historia, palsta 1314).
Taikuri, henkilö, joka taioillaan (ks. t.) hai
litsee luonnon salaperäisiä voimia 1. ,,väkiä" (ks.
Taikuus). Sellaisia tavataan kaikkien kanso
jen ja etenkin luonnonkansojen keskuudessa.
Taikurin toimi ei aina tehoa yksinomaan sillä,
että hän osaa matkia määrättyjä menoja, vaan
hänessä itsessään tulee olla voimakasta ,,väkeä",
..luontoa" 1. ,,mahtia". Tarvittaessa hänen tulee
saada ..luontonsa nousemaan". Omaa ,,väkeänsä"
hän voi vielä vahvistaa luonnon ,,väillä"; siten
hän hankkii itselleen „ottoluonnon". Näin hän
tulee oikein ,,luonnokkaaksi". Suuressa taikurissa
saattaa olla useita „luontoja". Taikurin ,,väen"
uskotaan tehoavan vielä hänen kuoltuaan.
Kal-manväkeä ottaessa oli ,,vielä parempi, jos tiesi,
missä oli velhon ruumis jo kauan lahonneena
ja sitä multaa kaivoi". ,,Mahti ei joua maan
rako-lion, vaikka mahtajat menevät." U. Ilbg.
Taikuus 1. magia (ks. t.), katsantokanta,
joka ei varsinaisen uskonnon tavalla edellytä
uskoa persoonallisiin, tahdolla varustettuihin
sieluihin eikä senvuoksi käytä
toimintavälineinään rukouksia eikä uhreja, vaan perustuu
siihen käsitykseen, että kaikkialla luonnossa
piilee salaperäisiä, sielullisia voimia, joita
ihminen saattaa yksistään taioilla (ks. t.)
pitää kurissa ja käyttää hyödykseen. Mainittuja
persoonattomia voimia suomalainen taikuri
(ks. t.) nimittää väeksi (= voima). Kuolleen
jäännöksissä piilee kalmanväki, metsässä ja
metsäeläimissä metsänväki, vedessä ja sen
asuja-missa vedenväki. tulessa tulenväki, rauta-aseessa
raudanväki. Lisäksi puhutaan auringon,
ukkosen, tuulen, pakkasen, vuoren, kallion, hetteen,
tervahaudan, pajan, lastukon, katajan y. m.,
vieläpä pesupytynkin väestä. Tällaista
salaperäistä ,,väkeä", jota taikuri voi käyttää sekä
hyvään että pahaan, hän saa valtaansa jonkin
esineen mukana, joka 011 suhteessa määrättyyn
,,väkeen"; vedenväki esim. seuraa vedestä otetun
kiven, mudan, kalan y. m. mukana; tulenväki
kätkeytyy tuhkaan tai tuluksiin, ukkosenväki
ukon vaajaan tai ukkosen iskemään puuhun;
tuulenväen edustajia ovat tuulispään aikana
ilmassa pyörivät rikat; raudanväki ,,nousee"
esim. alasimesta. Eri ilmiöihin ja esineisiin
liittyvät ..väet" ovat erilaisia ja erivoimaisia. Ne
vaikuttavat aivan mekaanisesti. Niitä
..nostetaan", „otetaan" ja „asetetaan". Yhtä
mekaanisesti ne „kohoavat" ja ,,tarttuvat". Ne ovat
varsin arkaluontoisia. Toinen „väki" voi helposti
tehdä toisen tehottomaksi. Tulenväellä taikuri
karkoittaa esim. kalmanväen. Muita
voimakkaampi on suomalaisten käsityksen mukaan
veden-, varsinkin koskenväki. Jottei toinen
„väki" voisi toista, sillä hetkellä tarvittavaa
väkeä „pilata", noudatetaan monenmoisia
varokeinoja. Metsästämään ja kalastamaan
mennessään tulee erä- ja kalamiehen ,,puhdistautua",
samoin pyyntimatkaita palatessaan. Kuu
karhunnahka tuodaan kylään, menevät ostjaakkivaimot
kujalle vastaan vesiastioin ja savutuskauhoin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
