Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taijuen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1087
Taillandier—Taimisto
1088
Karhunnahka savustetaan ja sen päälle
pirskoi-tetaan vettii. Samoin heitetään vettä
metsämiesten päälle. Tässä tulen- ja vedenväki siis
kar-koittavat metsänväen. Metsänväen tartuntaa
suomalaiset ovat nimittäneet m e t s ä n n e n ä k s i,
vedenväen vedennenäksi. Useimmiten niitä
kuvitellaan jonkinlaiseksi taudiksi. Aivan
erikoinen on n a i s e n suhde kaikkeen, mikä koskee
metsästystä, kalastusta tai sotaa, joita pidetään
miesten toimina. Näihin ..puhtaisiin" toimiin
ryhtyessään miesten tulee karttaa naisväkeä, jos
he toivovat menestystä yrityksilleen. Vain
koskettamalla, yli astumalla tai ympäri kulkemalla
voi nainen tehdä pyynti- tai sota-aseen
tehottomaksi. Senvuoksi luonnonkansat säilyttävät
aseitaan sellaisessa paikassa, jonne naiset eivät
saa mennä. Suomalaiset sanovat naisesta r i
e-nan tarttuvan. Jotta ,,rienan" pilaamaa asetta
vielä voitaisiin käyttää, on se taioilla
puhdistettava. Paitsi naisesta, hänen vaatteistaan ja
työkaluistaan saattaa „riena" tarttua muustakin,
kuten kuolleesta. Samojedien käsityksen
mukaan ei sinä aikana, jolloin kuollut on kylässä,
sovi mitenkään mennä metsästämään tai
kalastamaan, eikä edes kulkea virran yli.
Suomalaisetkin ovat uskoneet, että kalaveden voi pilata
heittämällä siihen ruumiinluun. Myös sairaloiset
tilat, sukupuolitaudit, synnytys y. m.
tartuttavat ,,rienaa", vieläpä eräänlaiset eläimetkin,
kuten matelijat, hiiret, kissat yT. m.
Suomalaisten ..riena" käsitteessä piilee siis alku
sere-moniaaliseen e p ä p y h y y t e e n, josta jälkiä
tavataan korkeimpienkin uskontojen piiristä.
Vastakohtana tälle on „terve" 1. ..puhdas" luonto,
mikä maagillinen „puhtaus" taas on
pyhyys-käsitteen alku. Sekä ,.pyhyys" että „epäpyliyys"
tarttuvat yhtä mekaanisesti. Mainitut „väet"
ynnä niiden suhde toisiinsa rajoittavat suuresti
luonnonihmisen toimintavapautta. Tätä
uskonnollista vapauden rajoitusta nimitetään
uskontotieteessä polyneesialaisella sanalla tabu.
Erityisillä toimilla ihminen voi itselleenkin hankkia
mahtavaa „väkeä". Sitä uskotaan piilevän
varsinkin yhteiskunnan merkkihenkilöissä,
tietäjissä, kuninkaissa ja sotapäälliköissä. Jottei
polyneesialainen, ruhtinaan luota palatessaan,
levittäisi seurapiiriinsä vaarallista tartuntaa,
tulee häneii tarkoin ..puhdistautua". Muutamin
seuduin on ruhtinaan tai kuninkaan pakko
tykkänään eristäytyä tavallisista kuolevaisista.
Niin-hyvin suurmiehessä piilevää „väkeä", jota
suomalaisten taikurien kielessä sanotaan myös
..mahdiksi" 1. .Juonnoksi", kuin myös määrätyissä
tiloissa ja esineissä olevaa maagillista voimaa
nimitetään uskontotieteessä usein
melaneesialai-sella sanalla mana. Siitä, että jossakin olennossa
tai esineessä vaikuttavan sielullisen voiman
uskotaan kätkeytyvän myös mainitun olennon tai
esineen osiin ynnä muuhun niiden kera
kosketuksessa olleeseen, johtuu tärkeä magian laki:
pars pro toto s. o. osa kokonaisuuden asemesta,
mikä perustuu n. s. .,kosketuksen"
(kontiguitee-tin) assosiatsioniin (ks. Assosiatsioni).
Toinen tärkeä assosiatsionilaki, nim.
..yhtäläisyyden" laki, on aiheuttanut sen maagillisen
käsityksen, että matkimistaioilla voidaan
käyttää m. m. luonnonvoimia ihmisen
palvelukseen. Niin esim. hedelmöittävän sateen
synnyttämiseksi kastellaan pelto ja peltomiehet. Saadak-
seen ukkosen liikkeelle lappalaiset joikuivat
kovasti ja päryyttivät rumpujaan. Votjaakit
tekevät tuulta viheltämällä. Myös muihin
tarkoituksiin on matkimistaikoja käytetty. Hyvin
yleinen tapa on m. m. luonnon tuotantovoiman
kiihottaminen aistillisilla y. m. menoilla.
Kartuttaakseen lammaskarjaansa tseremissit konttaavat
nelinryömin ja matkivat lampaan miiäkimistä.
Sotaonnea saadakseen luonnonkansat panevat
toimeen verisiä asetansseja (vrt. Matkiminen).
— Muutamat uskonnontutkijat pitävät taikuutta
uskonnon esi- I. alkumuotona. Onko näin
asianlaita, emme enää voi varmasti päättää, sillä
yksinomaan taikuuden 1. magian kannalla olevaa
luonnonkansaa ei ole olemassa. Huomattava on
myös, etteivät korkeimmatkaan uskonnonmuodot
ole voineet siitä tykkänään vapautua. [A. C.
Haddon, ,,Magic and fetisliism" (1906); Uno
Holmberg, ..Jumalauskon alkuperä" (1916).j V.Hbg.
Taillandier [tajädj? ], R e n é Oaspard
Ernest. mainittu nimellä S a i n t-R e n é
(1S17-79), ransk. kirjailija, toimi yliopiston
opettajana, viimeksi Pariisissa. 1870-72 opetus
asiainministeriön ylisihteeriuä; v:sta 1873
akatemian jäsen; julkaissut huomattavia tutkielmia
erityisesti Saksan ja Venäjän kirjallisuuden
alalta: „IIistoire de la Jeune-Allemagne" (1849),
.,Le poète du Cauease ou la vie et les oeuvres
de Michel Lerinontoff" (1856), y. m.
Taille [taj] (ransk.), leikkaus, vaatteiden
leikkaaminen kuosin mukaan; ruumiinasento,
hartioiden ja vyötäisten välinen vartalon osa;
tätä osaa suojaava naisten vaaietus; mus. =
tenori.
Tailleur [tajö’r] (ransk.). räätäli.
Taimen ks. Lohi.
Taimilava ks. H y ö d e 1 a v a.
Taimisto, maa-alue, jolla kasvatetaan puiden,
pensaiden tai ruohomaisten, etupäässä
monivuotisten, vapaalla maalla menestyvien koriste- ja
hyötykasvien taimia. Vielä jokunen
vuosikymmen sitten tuotiin enimmät t.-tuotteet meille
ulkomailta. Nykyisin saadaan kuitenkin suurin
osa kotimaisista t:ista, vaikkakin yhä vielä
ulkolaisiakin paljon käytetään. Kotimaiset t :mme
ovat joko varsinaisia p u u t a r h a-t ’oja, joissa
kasvatetaan pääasiallisesti puutarhakasveja,
varsinkin erilaisia hedelmäpuita (nim. omena-,
päärynä-, kirsikka- ja luumupuita) ja marjapensaita
(pääasiallisesti viini- ja karviaismarja- sekä
va-delmapensaita, mansikan taimia y. m.) sekä
monenlaisia meillä menestyviä koristepuita ja
-pensaita sekä ruohomaisia koristekasveja
^perennoja"), tahi m e t s ä p u u-t :oja, joissa
pääasiallisesti kasvatetaan kuusen, männyn, koivun y. m.
metsäpuiden taimia metsänhoidollisia
tarkoituksia varten, mutta sen ohella myös jonkun verran
koristepuita ja -pensaita puutarhaistutuksiakin
varten.
Maassamme on jo useita huomiota ansaitsevia
t:oja. Vanhimpia ja suosituimpia ou ,,Lohjan
taimistot" (entinen „SOLhem") Lohjalla. Muita
huomattavia taimistoja ovat: „Ruokolan
taimitarhat" Pälkäneellä, ..Varsinais-Suomen
puutai-misto"), Kyrö as., C. T. Wardin t:t
Huopalahdessa, ,,Viipurin puutarhayhdistyksen"
(Mylly-saari, Viipuri), Mustialan Mustialan
maamies-opistolla Tammelassa, Lepaan puutarhaopiston
Tyrvännössä, Längsjön puutarhakoulun Some-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
