Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taimitarha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1089
Taimitarha—Taipaleen kanava
10P0
tolia, Rautakylän puutarhakoulun Mikkelin
lähellä. Billnäsin puutarhakoulun Karjalla,
..Kuopion puutarhayhdistyksen" Kuopiossa, Jylhän
t :t (etup. ..perennoja") Mäntyharjussa y. m. m.
Pienempiä t:oja on kaikkien puutarhakoulujen
yhteydessä y. m.
Sitäpaitsi on Suomen valtionrautateillä,
kanavilla, suuremmilla kaupungeilla, seminaareilla
y. m. omat t:nsa j. n. e.
Metsätaloudessa erotetaan t :oja 1.
taimitarhoja kahta päälajia: 1. suuremmat n. s.
kiinteät t.. joita käytetään pitempiä
ajanjaksoja sekä 2. pienemmät liikkuvat 1.
tilapäiset t :t. Edelliset, jotka ovat etupäässä
tarkoitetut säännöllistä, uudistuvaa
puuntaimituo-tantoa varten, perustetaan tav. paremmalle
maaperälle lähelle asuntoja ja niiden hoito lähenee
puutarhanhoitoa. Jälkimäiset perustetaan
taasen tilapäisesti metsään hakkuupaikkojen
läheisyyteen, avohakkuualoille y. m. sopiviin kohtiin
ja ne ovat käytännössä siksi, kunnes ne
nuorennettavat metsäalueet, joita varten taimitarhat
ovat perustetut, täydelleen ovat niistä siirretyillä
taimilla istutetut.
Kiinteitä t :oia on pääasiallisesti
metsänvar-tijakoulujen yhteydessä (Evolla, Tuomarniemellä
v. m.) ; maanviljelysseurojen hallussa niinikään
on erikoiset metsäpuu t :t j. n. e.
G. Is. cC- O. Ltli.
Taimitarha ks. Taimisto.
Taimyr ks. T a j m y r.
Tainan (ennen Taivan), samannimisen kenin
pääkaupunki Formosalla, 5 km lounaisrannikolta,
rautatien varrella: 59,601 as. (1911). — T:n
satamakaupunki on Anping 1. Nganping. -— T. oli
v:een 1887 Formosan pääkaupunkina. Avattiin
1858 ulkomaalaisille.
Tainaron ks. M a t a p a n.
Taine [Un], Hippolyte Adolphe
(1828-93), ransk. kirjallisuudenhistorioitsija.
taidefilo-sofi, sielutieteilijä ja
historiantutkija, synt.
Vou-ziers’ssa Ardennein
departementissa, kuoli
Pariisissa. Herätti suurta
huomiota m. m. teoksillaan
..Les philosophes frangais
du XIX siècle" (1857),
jossa hän purevasti
arvosteli siihen aikaan
vallitsevaa eklektistä ja
spiritualistista filosofiaa, ja
,.His-toire de la littérature
ang-Iaise" (3 os., 1863, myöh.
pain. 5 os.), joka
loukkasi monia sen johdosta,
että tekijä siinä yritti,
kuten he arvelivat.
..materialistisen" maailmankatsomuksen pohjalla
syy-peräisesti selittää kirjallisuuden kehitystä,
johtaen sen kolmesta päätekijästä, rodusta,
ajankohdasta ja ympäristöstä („»»/ie»’stä"). V. 1864 T.
tuli taidehistorian ja estetiikan professoriksi
..ficole des beaux-arts"iin. Hänen kuuluisa ja
mielenkiintoinen teoksensa ..Philosophie de l’art."
(1865-69, alkuaan 5:nä eri julkaisuna,
sittemmin yhdistetty yhdeksi teokseksi; suom.
,,Taiteen filosofia", 2 os. 1915) on yhteenveto hänen
taideopistossa pitämistään luentosarjoista; se
X. 35. Painettu 17.
/
Hippolyte Taine.
sovittaa kuvaamataiteisiin samanlaisen selitys
tavan, kuin hän emien oli sovittanut
kirjallisuudenhistoriaan. Sielutieteellisessä teoksessaan ,,De
1’intelligence" (2 os., 1870) T. esittää jyrkästi
mekanistisen käsityksen ajatustoiminnan
sielullisesta kehityksestä. V :n 1870 71 saks.-ransk.
sodan jälkeen hän antautui historiallisiin
tutkimuksiin. Suuressa teoksessaan ..Les origines de
la France contemporaine" (6 os., 1875-93) hän
koettaa osoittaa, mitkä syyt ovat aiheuttaneet
Hanskan kehityksen 19:nnellä vuosisadalla.
Tarkastaen Ranskan hallintoa ja
yhteiskuntajärjestystä ..vanhan järjestelmän" (..aucien régime"n)
aikana sekä niitä uudistuksia, jotka siinä
tehtiin suuren vallankumouksen ja Napoleonin
vaikutuksesta, hän tulee siihen päätökseen, että ne
kaikki osaltaan ovat 1 ukehuttaneet yksilöllisen
itsenäisyyden henkeä ja sen kautta olleet syynii
niihin onnettomuuksiin, jotka myöhemmin ovat
kohdanneet Ranskaa. — T. oli erittäin
teräväkärkinen ja monipuolinen tiedemies, joka
tutkimiansa tosiasioita selittääkseen kehitti älykkäitä,
mieltäkiinnittäviä teorioja, mutta näihin sisä)
tyi kuitenkin usein melkoinen annos yksipuolista
liioittelua. [..H. T., sa vie et sa correspondance"
(4 os., 1902-07) ; Monod, ,,Les maitres de
l’his-toire: Renan, T., Michelet" (1894); Giraud, „Essai
sur T., son oeuvre et son influenee" (1901);
Lefëvre, „H. T." (1904).] A. Gr.
Tainionkoski, koski Vuoksessa. Niskakosken
alapuolella, 5 :s koski yläpuolella Imatraa,
putouksen pituus 550 m, putouskorkeus 5,» m.
hevosvoimamäärä keskiveden aikaan 45,312 ja
vesimäärä 576 m3 sek:ssa (vastaavat luvut
korkean veden aikaan 52,707 hevosv. ja 670 m3,
matalan veden aikaan 37.997 hevosv. ja 483 m»), T:n
rannalla sijaitsevat Tornator o.-y:n suuret
teollisuuslaitokset asutuksineen y. m. ks.
Tornator, Suomalainen
sähkökemiallinen osakeyhtiö. L. II-nen.
Taipale. 1. Kylä Liperin pitäjässä,
Viinijärven etelärannalla. 19 km Liperin kirkolta,
35 km Joensuun kaupungista. Kreik.-katolinen
kirkko ja vanha kreik.-katolinen
seurakunta, johon nykyjään kuuluvat Liperin,
Kuus-järven, Polvijärven ja Kaavin kreik.-katoliset
asukkaat. Oltuaan aikaisemmin kappelina T.
muodostettiin itsenäiseksi kreik.-katoliseksi
seurakunnaksi 1600-luvuii alkupuolella. -— 2. Kylä ja
lastauspaikka Metsäpirtin (ent. Sakkolan)
pitäjässä Suvannosta tulevan Taipaleenvirran suussa
Laatokan rannalla. Tämän laskutien uursi
Suvauto, kuten tunnettu itselleen vasta 1818 (ks.
Järvenlaskut). Suvannon ja Laatokan
välisellä hiekkakankaalla oli ikivanhoista ajoista
asti kylä ja kauppapaikka; v:n 1500
verokirjassa siinä luetellaan 33 kauppamiestä ja 34
kalastajaa. Vielä 1617 ja 1646 se mainitaan
kaupungin nimellä, mutta jälkimäisellä kerralla
siitä sanotaan että se puoleksi on palanut, ja
tämän jälkeen sen merkitys näyttää vähenneen.
— Lastauspaikka. ■— 3. ks. Saimaan k
a-nava, palsta 517. — 4. ks. Taipaleen
kanava. — ks. Taipalsaari.
Taipaleen kanava,
Kuopion-Leppävirran-Savonlinnan kulkuväylällä, katkaisee kannaksen n.
1 km Varkauden- 1. Ämmäkosken
kaakkoispuolella, yhdistäen Unnukkaveden eteläisimmän
poukaman Äimisveden luoteisiin vesiin (vedenpintain
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
