Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tairen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1093
kansallisuuteen j. n. e. Eri mieliä on siitä, voiko
sellaisellekaan intohimolle, joka voi tuottaa
hyödyllisiä tuloksia, myöntää todellista eetiliistä
arvoa. Tätä arvoa sopii epäillä, joskaan ei mene
niin pitkälle kuin Kant, joka katsoi, että vain
velvollisuus voi kelvata siveellisen teon
vaikuttimeksi eikä koskaan viehtymys (..Neigung").
Z. C.
Tairen ks. D a 1 j n i.
Tais (Taizz, Taas), kaupunki Arabian
lounaiskulmassa, Etelä-Jemenissä, Adenista luoteiseen.
Enimmäkseen raunioina. Imamin istuin. T:n
perusti 1100-luvun lopulla ejjubidi Tughtegin. Oli
sittemmin etelä-arab. ruhtinassuvun
pääkaupunkina ja Etelä-Arabian kukoistavimpia
kaupunkeja, mainio kouluistansa, moskeioistaan ja lujasta
sitadellistaan.
Taistelu, sola/., vihollisjoukkojen välinen
ottelu. Se sotiva puoli, joka ensin asettaa
joukkonsa t:ua varten, on hyökkääjä, jolloin
toinen vastapuoli joutuu puolustus
asemaan. Hyökkääjä katsoo olevansa voimakkaampi
tai muuten edullisemmassa asemassa ja valitsee
senvuoksi hyökkäyksen (offensiivin), kun taas
toinen vastapuoli katsoo asemausa vaativan
puolustukseen (defeusiiviin) tyytymisen ja koettaa
korvata heikommuutensa valitsemalla
edullisemman aseman, joka tavallisesti vielä varustetaan
linnoituslaitteilla. — T:uun osaaottavien
joukkojen suuruuden mukaan puhutaan varsi nai
sista t:i s t a. joihin ottavat osaa koko armeian
joukot ja joissa koetetaan saada päätetyksi koko
sodan ratkaisu, otteluista, joissa ovat
osallisina vain yksityiset armeiakunnat, kun taas
pienehköjä t:ita, joihiu kummallakin puolen vain
yksityiset divisioonat tai vieläkin pienemmät
joukko osastot ottavat, osaa. sanotaan
kahakoiksi t. aseelliseksi kosket u k
seksi. — Varsinaiseen sota-truun kuuluu
esinäytös, kolme näytöstä ja jälkinäytös.
Esinäytökseen kuuluu tiedustelu 1. vakoilu.
Ensinäytöksen aikana kootaan joukot tykistönsä
tulen suojassa ja toisessa näytöksessä
suoritetaan joukkojen asteittainen siirtäminen
vihollisen asemia vastaan ja koetetaan tykkitulella
saada vihollisen tykistö vaikenemaan.
Kolmannessa näytöksessä viedään kaikki joukot,
sen jälkeen kuin reservikin on tuotu esille,
rynnäkköön. Jälkinäytöksen muodostaa, jos
hyökkäys on onnistunut, takaa-ajo. jos se ei ole
onnistunut, takaisin vetäytyminen.
M. v. n.
Taistelujärjestys ks. Taistorakenne.
Taistelu olemassaolosta 1. olemisen
taistelu, biol., ks. Polveutumisoppi.
Taistelurakenne ks. Taistorakenne.
Taistelutulli ks. Erotustulli.
Taistorakenne, se järjestys, mihin joukot
taistelua varten asetetaan. T. on suuresti vaihdellut
aikojen kuluessa. Ennen vanhaan suosittiin
suljettuja joukkoja, kolonneja y. m. Napoleonin
ajoista alkaen on hajarakenne tullut yhä
enemmän käytäntöön ainakin jalkaväessä. Ratsuväen
rynnäköt tehdään kuitenkin yhä vielä joukoissa
’kasakat vain hyökkäävät hajajärjestyksssä).
Nykyiset t :t ovat: 1. suljettu järjestys,
joka taas jakaantuu a) levennettyyn
rintamaan jab) kolonneihin sekä 2. haja
järjestys. il. v. II.
1094
Tait [leit], Peter Guthrie ^1831-1901),
skotl. matemaatikko ja fyysikko. Harjoitettuani!
opintoja Edinburghin ja Cambridgen
yliopistoissa hän sai (1854) matematiikan professorin
paikan Belfastin Queen’s collegessa ja kutsuttiin
IStiO fysiikan professoriksi Edinburghiin. T:n
tieteellinen toiminta kohdistui matematiikkaan ja
matemaattiseen fysiikkaan. Hänen aikaisemmat
fysikaaliset tutkimuksensa käsittävät
termodynamiikkaa ja matemaattiset etenkin quaternioneja.
Jälkimäisistä hän julkaisi kaksi teosta
„Elemen-tary treatise ou i[uaternions" (1867) ja
„Intro-duction to quaternions" (1873), sekä
termodynamiikasta teoksen ,,Sketeh of thermodynamics"
(1868). Vv. 1880-92 T. suoritti joukon
kineettistä kaasuteoriaa koskevia tutkimuksia. Yhdessä
W. Thomsonin (Kelvinin) kanssa hän toimitti
kuuluisan, matemaattisen fysiikan kehitykseen
melkoisesti vaikuttaneen teoksen ,.Treatise on
uatural philosophv" (1868). T:n julkaisuja
..Light" (1884, 2:nen pain. 1889), „Heat" (1884
3:s pain. 1892); yhdessä Balfour Stewartire
kanssa T. toimitti teoksen ..The luiseen universe"
(1875. 17:s pain. 1890).1 V. S :n.
Taite, mus.. on rytmiyksikkö, johon sikermä
(1. ..laulumuoto") lähinnä jäsenteleiksen.
3-tait-teisessa rakenteessa seuraa toisiaan pää-t.. viili t,
ja kertaus-t.. 2-taitteisessa esi-t. ja jälki-t. Vii
määräisinä esiintyy kumpaisessakin rakenteessa
koho-t:ita (alussa) ja yli-t :ita (lopussa). Kuhun
kin t:seen sisältyy tav. 1 lauseke. Mutta
pää-t:ssa esiintyy usein myös kaksoislauseke, ja
väli ja kertaus-t. yhtyvät usein yhdeksi
lausekkeeksi. T:itteif rajat selviävät sävellyksen
harmonisesta ja motiivisesta kokoonpanosta.
I. K.
Taiteilijaseura ks. Suomen taiteilija
seura.
Taitekatto ks. M a n s a r d i, M a n s a r t ja
Katto.
Taitekohta, l< kv., se kohta, jossa viivan. Iin
jan, tien, radan y. m. s. suunta muuttuu.
Taitolahja ks. N e r o ja T a i p u m u s.
Taitotie ks. Tie ja Viertotie.
Taittavaisuusmittari ks. R e f r a k t o m e t r i.
Taittuminen, valon. ks. V a I o n t a i t t u m
i-n e n.
Taituri I. virtuoosi. mus., taiteilija,
jonka lahjakkuus erityisesti ilmenee taiteen
teknillisten keinovarojen loistavassa hallinnassa.
Tavallisimmin käytetään t. nimitystä
soolosoit-tajista. esim. piano t., viulu t., mutta joskus myös •
säveltäjistä, esim. orkesteri t. /. K.
Taivaanekvaattori (ks. Ekvaattori),
maapallon ekvaattoritason leikkausympyrä
tai-vaanpallolla. T. on isoympyrä, josta alkaen
tähden deklinatsioni lasketaan deklinatsioniympyrää
myöten. Deklinatsioniympyrä on taivaannavan
kautta kulkeva isoympyrä (vrt.
Tähtitieteelliset koordinaatit). II. H.
Taivaankaari ks. Sateenkaari.
Taivaankartta ks. Tähtikartta.
Taivaan mekaniikka ks. T ä h t i t i e d e.
Taivaannapa ks. Napa 2.
Taivaanpalvelus. Suuri, salaperäinen taivas
valoineen, sateineen, salamoineen y. m.
ihmeelli-sine voimilleen on jo varhain joutunut
luonnon-ihmisten huomion esineeksi. Samalla kuin
luonnonilmiöt ja -esineet ovat elollistuneet ihmisten
Tairen—Taivaanpalvelus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
