Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tairen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
io;>5
Taivaanranta—Taivalkoski
1096
mielikuvituksessa, on hiivastakin alettu pitää
sielullisena olentona. Suomeu kielessä 011 kaksi
sanaa, Jumala ja Ilmari, jotka kumpikin alkuaan
ovat olleet taivasjumalan nimityksiä. Edellinen
merkitsee nykyään jumalaa yleensä, mutta
tseremissien /«molla 011 tämän ohella sekä
taivasjumalan että t a i v a a 11 merkitys. Ilmari nimi
johtuu „ilma" sanasta, joka alkuaan 011 merkinnyt
sekä ilmaa että taivasta. Eräillä
sukulaiskansoillamme on „ilma" sanaa vastaava nimitys
yhä edelleen taivasjumalan nimenä (ks. S 11 o m
a-1 a i s-u g r i 1 a i s t e n kansain
pakanallinen uskonto). Taivasjumalaa ei ole
tuntenut vain suomen suku. Sellainen oli m. m.
roomalaisten Juppiter, kreikkalaisten Zeus ja
germaanien Ziu 1. Tyr. Turkkilais-tataari laiset
kansat nimittävät sitä Tänyereksi, kiinalaiset
Viejiksi. Myös hyvin alhaisella kehitysasteella
olevilla kansoilla, kuten Austraalian
alkuasukkailla, on jumalistossaan muudan yksikseen oleva,
etäinen ja ylhäinen jumaluusolento, jota ei
rukoilla ja jolle ei uhrata. Sitä ei tosin
nykyiskie-lissä. aina nimitetä ..taivaaksi", mutta epäilemättä
se ei ole ajattelun tulos, vaan elollistetun taivaan
herättämä mielikuva. Samaa jumalasukua ovat
intiaanien hämäräpiirteiset, ylhäällä asuvat
..suuret henget 1. voimat". Afrikan neekerikin
tietää: ..missä taivas on, siellä on jumala". Kun
tämä jumaluus on itse aistimin havaittavan
taivaan synnyttämä mielikuva, ei ole kumma, että
se yleensä esiintyy hvvin hämäräpiirteisenä.
Tavallisin määre, mikä taivasjumalaan liittyy
rukouksissa, 011 ,.ylhäinen" tai ,,suuri", mitkä hyvin
sopivat itse taivaalle. Herodotos’sanoo
muinais-persialaisten palvoneen jumalanaan ,,koko tai
vaan piiriä". Muudan vanha tieto kertoo
samojedeista, etteivät nämä koskaan tee kuvaa Ntim
haltiastaan. ..syystä etteivät he tiedä, miten hänet
kuvaisivat". Kansojen runoudessa taivasjumala
sitävastoin usein esiintyy ihmisenkaltaisena
olentona. Monesti hänellä on suuri joukko
apulais-haltioita käytettävänään. Varsinkin itämaisten
kansojen taivasjumalaa ympäröi suuri
taivaallinen hovijoukko. Yhteisiä piirteitä eri kansojen
taivaanpalvonnassa 011 se, että uhriteuraan,
mikäli mahdollista, tulee olla valkeakarvaisen sekä
että uhripapin kasvojen tulee olla suunnattuina
ylös- 1. päivään päin" erotukseksi
manalanhal-tiain uhreista, jotka toimitetaan ..alas- 1. yöhön
päin". Usein valitaan uhripaikaksi vuorenlaki
tai muu ylävä paikka. Jotta uhri olisi niin
lähellä jumalaa kuin mahdollista. asettavat
juraakki-samojedit valkoisen uhriporon luut kor
keimman vuoren huipulle. Pää asetetaan vielä
pitkän seipään nenään, kuono itäänpäin.
Useimmiten on polttouhri saanut korvata edellisen,
monin paikoin vaikeasti toteutettavan, tavan.
Tällöin uskotaan tulensavun saattavan uhriautimet
taivaan korkeuteen. Seuvuoksi, jollei uhrisavu
nouse ylöspäin, vaan painautuu maata vasten,
on se merkkinä siitä, ettei jumala katso
leppyi-sesti uhrin puoleen. Mainittakoon lisäksi muuan
taivasjumalan ja maanalaisten haltiain uhrien
erilaisuutta kuvaava tapa, joka 011 ollut tunnettu
sekä Aasiassa että Euroopassa, nim. se, että
edellisissä uhreissa 011 käytettävä ,,valkoisia" 1.
lehtipuita, jälkimäisissä ..tummia" 1. havupuita. —
Jonkin luonnonilmiön elostamiseen ei aina
välttämättä liity uhripalvontaa. Niin esim. eskimot
eivät uhraa taivaalle. Eivät myöskään useat muut
pohjoisimmat luonnonkansat palvo taivaanvoimia.
Palvomisella ja uhreilla 011 tavallisesti jokin käy
tännöllinen syy. Suurempi merkitys kuin ark
tisten seutujen metsästäjä- ja kalastajakausoille
on taivaanvoimilla, lämmöllä ja sateella,
maata-viljeleville kansoille. Mainittu elinkeino ja tai
vaanpalvonta näyttävät olevan hyvin läheisessä
suhteessa toisiinsa. Taivasjumalalta rukoillaan
näet etupäässä hyvää viljankasvua. — Taivas
jumalan „ylhäinen" asema tekee hänestä y 1 i
jumalan kansojen jumalistossa, josta taas
johtuu hänen valtansa karttuminen. Vähitellen
hänestä tulee hyvin monipuolinen haltia, jota
rukoillaan mitä erilaisimmissa eläjniinhuolissa.
Lopuksi häneen vedotaan ihmisten keskeisissäkin
ja yhteiskunnallisissa asioissa, joihin hän ei
alkuaan koskaan näytä puuttuvan. — Taivaan eri
koisilmiöiden, ukkosen, tähtien y. m. palvonta on
ilmeisesti myöhempää alkuperää. Jotkut
luonnonkansat nimittävät ukkosen jyrinää
taivasjumalan ääneksi, samoin he sanovat aurinkoa ja kuuta
vain taivaan „silmiksi". Vielä silloinkin kun jokin
taivaanvoima 011 päässyt erikoisen palvonnan esi
neeksi, jopa syrjäyttänytkin vanhan
taivasjumalan. liittyy tähän erikoishaltiaan käsityksiä,
jotka kuuluvat taivaalle kokonaisuudessaan. [Uno
Holmberg, ,,Jumalauskon alkuperä" (1916). 1
U. Ilbg.
Taivaanranta ks. Horisontti.
Taivaanvuohi. T: n suku (b e k k a s i i n i t)
kuuluu kurppien heimoon fScolopacidæ)
kahlaajien ryhmään. Se
tunnetaan suurista,
tavallista taempana ja
ylempänä sijaitsevista
silmistään, pitkästä,
suorasta ja
kärjes-ään litteästä
nokastaan sekä alhaalta
paljaista sääristään. El it
täin pehmeä ja
herkkätuntoinen nahka
peittää nokan.
Varpaat ovat pitkähköt ja tyveen saakka erillään
toisistaan. — Maassamme tavataan 3 lajia. Isoin
niistä 011 heinäkurppa (Telmatias major).
Sen tuntee parhaiten päälaen vaaleasta
keskiviivasta ja 16-sulkaisesta pyrstöstä. Pituus n.
290 mm. Tavataan meillä harvalukuisena
Etelä-l’a Keski-Suomessa. Koko maassamme yleinen
on isompi taivaanvuohi 1. vanha
piika (T. gallinago), jonka päälaessa on
valkea keskiviiva ja pyrstössä 14 sulkaa.
Omituinen on koiraan mäkättävä ääni, josta lintu 011
saanut monet nimensä. Ääni. syntyy levitetyn
pyrstön reunasulkien väräjämisestä linnun äkkiä
lennossa alaspäin laskeutuessa. Lapissa ja
P0I1-jois-Suomessa pesivänä tavattava pienempi t
(T. gallinula) tunnetaan tummasta
päälakijuo-vastaan ja 12-sulkaisesta pyrstöstään. T:t elävät
kosteilla soisilla seuduilla, etsieii ruuakseen
hyönteisiä, matoja ja pieniä nilviäisiä. —
Herkullisen lihansa ja suurta ampumataitoa
vaativan pyynnin takia 011 t:ien metsästys seisovan
lintukoiran avulla suosittua urheilua. E. M o.
Taivalkoski. 1. Koski Iijoessa.
Taivalkosken pitäjässä (kirkonkylässä), putouskorkeus
6,6 111, hevosvoimamäärä korkean veden aikaan
Isompi taivaanvuohi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
