Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takaharjun parantola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1105
Takaharjun parantola—Taka-lntia
1106
1704-1852) olivat kuuluja (samoinkuin
valtiollisista syistä tuomittujen pakkotyöpaikkoina), ei
enää yhtään louhita. Teol.isuus aivan alussaan;
1910 oli aksiisista vapaiden teollisuuslaitosten
tuotantoarvo 7,s milj. mk., työväestö 1.210
henkeä. ja aksiisin alaisten teollisuuslaitosten
työ-väistö 1912 vain 374 henkeä. — T:n halki
kulkee Siperian rata. josta T:n alueella haarautuu
1914 valmistunut Amurin rata; 1913 T:ssa oli
rautatietä kaikkiaan 1.612 km (enemmän kuin
missään muussa Siperian kuvernementissa tai
provinssissa). — Kansakouluja 587 (26.098 opp.),
keskikouluja 9 (2.908 opp.), ammatillisia
keski-ia alempia kouluja 13 (829 opp.), muita
kouluja 5 (225 opp.; 1909). — Lääkäreitä 96,
sairaaloita 72 (1912). — Hallinnollisesti T.
jakaantuu 8 piirikuntaan. Pääkaupunki Tsita. —
Ensi-miiiset venäläiset saapuivat T:iin 1639.
Vuosisadan lopussa olivat he perustaneet T:iin 3
kaupunkia. 9 linnaketta. Jo alkuaikoina T:ia
käytettiin karkoituspaikkana. V. 1851 T. erotettiin
Irkutskin kuverneinentista. E. E. K.
Takaharjun parantola, maamme ensimäinen
ja toistaiseksi suurin keuhkotautiparantola.
Parantolan omistaa Duodecim-seuran aloitteesta
1899 perustettu ..Osakeyhtiö keuhkotautisten
parantola". Yhtiön osakepääoma on (1917)
174,800 mk.; kotipaikka Helsingin kaupunki;
johtokunnan puheenjohtajana on yhtiön
perustamisesta alkaen toiminut prof. Matti Äyräpää,
parantolan varsinainen alullepanija. Yleisistä
varoista myönnettiin yhtiölle 1901 parantolan
rakentamista varten 400.000 mk. lahjana sekä
200,000 mk. kuoletuslainana. Rakennusavuksi on
yhtiö lisäksi saanut kauppaneuvos Otto A. Malmin
lahjoitusrahastosta 50.000 mk. Parantola
rakennettiin prof. Onni Tarjanteen piirustusten
mukaan ja aloitti toimintansa 1 p. lokak. 1903.
Takaharju. Parantolan päärakennus makuuballeineen.
Se sijaitsee terveellisestä ilmanalastaan ja
luonnonkauneudestaan kuuluisassa Punkaharjun (ks. t.)
kruununpuistossa, pienen sisäjärven,
Valkeajär-ven, varsinaisesta Punkaharjusta erottamalla ja
eristämällä hiekkaharjulla, Takaharjulla, sen
päivänpuoleisella rinteellä havumetsikössä,
Saimaan vesistöön kuuluvan Puruveden rannalla,
noin 2 km:n matkan päässä Punkaharjun
rautatieasemalta. Parantolan maa alueen (n. 40 ha)
valtio luovutti yhtiölle maksutta 50 v:ksi. —
Sairasvuoteiden luku, alkujaan 96, on n. 110.
Päivämaksut vaihtelevat 3 mk:sta 18 mk:aan;
vapaavuoteita on 24; parantolan ylläpitoa var-
ten on yhtiö .alusta alkaen nauttinut yleisistä
varoista vuotuista valtioapua; valtioapu on 1917
60,000 mk. — Hoitotapa, pääasiallisesti
hygieenis-dieteettinen, on täysin ajanmukainen. —
Ensimäi-senä 10-vuotiskautena hoidettiin laitoksessa
kaikkiaan 2,610 potilaita, näistä 88.j % Suomesta,
11,:% Venäjältä ja ulkomailta. Hoitoaika oli
keskimäärin n. 122 päivää potilasta kohti.
Hoidon tulos oli suotuisa 74 % :lle kaikista
hoidetuista (keuhkotaudin ensi asteella sairastavilla
oli tulos suotuisa 94,i%:!le). Potilaita oli
parantolassa 1903 keskimäärin 35,i päivää kohti, 1912
99,oo, 1916 oli päivittäinen potilasluku hiukan
toistasataa. A. K-s.
Taka-lntia (myös Indo-Kiina), itäisin Aasian
kolmesta suuresta eteläisestä niemimaasta,
Etelä-Kiinan-meren, Malakka-salmen ja
Bengaaliu-lahden välissä, mantereen puolelta rajoittuu
ilman luonnollisia rajoja Kiinaan ja Etu-Intiaan;
yli 2 milj. km5, yli 40 milj. as. Joskus T.-I:aan
luetaan myös Itä-Intian saaristo (ks. t.), yli
2 milj. km2, yli 45 milj. as.; tässä se jätetään
lukuunottamatta. — Rannikkomuodoltaan T.-T.
on verraten säännöllinen, lukuunottamatta kauas
etelään ja kaakkoon pistävää Malakkaa. Lisäksi
Mekongin ja Irawadi’n deltat muodostavat
pienempiä niemimaita; niiden ja Malakan väliin
muodostuvat Siamin- ja Martabanin-lahdet.
Paikoitellen rannikon edustalla on pienempiä
saaria; suurempia saaristoja on Malakan
länsirannikolla ja eteläpäässä. — Geologiselta
rakenteeltaan T.-I. on vielä suureksi osaksi tuntematonta.
Pääaineksena lienevät paleozooiset muodostumat.
Niistä ovat rakentuneet ne suurimman osan
T.-I:aa täyttävät vuoristojonot, jotka pohjoisessa,
Kiinan, T.-I:n ja Etu-Intian rajalla Himalajaan
ja Kuenluniin liittyen puristuvat Assamin ja
Kiinan lohkon väliin, kääntyvät sitten
eteläistä pääsuuntaa kulkeviksi, samalla hajaantuen
viuhkan tapaisesti ja jättäen väliinsä osaksi
ahtaita, osaksi leveitä jokilaaksoja
(taka-iutia-lainen vuoristojärjestelmä). Pinnanmuodostuksen
pöävyöhykkeet vaihtuvat siten lännestä itään
mentäessä. Ne ovat lännestä lukien: Birman
ran-nikkovuoristo (jatkuu Andamaaneille ja
Nikobaa-teille sekä Sumatraan), Irawadi’n laakso, tämän
ja Salwenin välinen vuoristo, Salwenin laakso
(hyvin ahdas), Salwenin ja Menamin välinen
vuoristo (jatkuu Malakalle), Menamin laaja laakso,
Kambodsan vanha lohkomaa ja sen
pohjoispuolella Mekongin keskijuoksun tienoilla
kalkkikivi-ylänkö. jotka ovat pakottaneet Mekongin laakson
(suupuolella hyvin laaja) itäpuolella olevan
An namin vuoriston kaartumaan kauas kaakkoon
päin. Vuoristojen huiput eivät tav. nouse enem
pää kuin 3,000 m yi. merenp., mutta siitä huoli
matta vuoristot kuitenkin ovat sangen
vaikeakulkuisia laaksojen kapeuden ja rinteiden
jyrkkyyden takia. — Tärkeimmät vesistöt on edellä
mainittu (ks. lähemmin erikoisart.). Ne ovat
varsinkin ylä- ja keskijuoksultaan koskirikkaita,
joten niitä tav. ei voi euroopp. aluksilla kulkea,
mutta koska ne ainakin paikoitellen ovat
alkuasukasten aluksilla kuljettavia, ovat ne
tavattoman tärkeitä liikenteelle, jolla sisämaassa ei ole
muita teitä käytettävänään. — Ilmastollisesti
T.-I. kuuluu monsuunivyöhykkeeseen. Päävuoristo
Mekongin ja Salwenin välillä vaikeuttaa
lounais-monsuunin pääsyä T.-T:n itäosiin, jakaen siten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
