Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taivutusmuoto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1103
osoitetaan nimillä ,,piilotajunta" (ks. t.) 1. ali
tajunta ja ..kaksoistajunta" (ks. t„). — T. 011
aina olemassa sielunelämässä välittömänä
sisäisenä kokemuksena; kun tajuava olento käsittää
t :nsa sisällyksen selvien mielikuvien muodossa,
sopii sitä nimittää tietoisuudeksi; t:n
tosiasiat ovat silloin tietoisia.
T :sta on erotettava itsetajunt a (ruots.
sjiilvmedrclande, saks. Selbstbe.iPtisslsein),
tietoisuus omasta itsestään 1. ininästään kaikkien
muiden olentojen vastakohtana. Itsetajunta
kehittyy ihmisessä vähitellen. Ihmisen sielunelämän
alkaessa, pienessä lapsessa, huomio näyttää
olevan niin kiintyneenä esiintyviin t: n-sisällyksiin,
— esineiden mielikuviin sekä niiden johdosta
syntyneisiin tunteisiin ja haluihin , että ihminen
kokonaan antautuu eli eläytyy niihin ja niiden
vaihteluun eikä kykene erityisesti huomaamaan
omaa minäänsä eikä nimenomaan erottamaan
sitä muista asioista. Sitten itsetajunta rupeaa
kehittymään siten, että ensiksi oma ruumis
erottuu kaikista muista esineistä aivan
erikoislaatuisena oliona, koska sen tiloihin liittyvät
ominaiset, huomiota herättävät tuntemukset, — elollis
aistimukset, mielihyvän ja mielipahan tunteet
y. m. ,,Minäksi" käsitetään sentähden aluksi
oma ruumis. Vähitellen ihminen sitten rup: aa
käsittämään minäksi varsinaisemmassa
merkityksessä omaa sielunelämäänsä sekä sitä subjektia
eli olentoa, jota hän ajattelee sielunelämänsä
kannattajaksi (vrt. Minä). Vaikka kehittynyt
itsetajunta täten on myöhäinen muodostuma
sielunelämässä, on kuitenkin sen alkusiemen alusta
asti olemassa välittömänä elämyksenä 1.
sisäisenä kokemuksena, jolla sielullinen olento tajuaa
omaa itseyttään toisenlaiseksi olevaiseksi kuin
kaikki muu; muuten itsstajunnan synty ja
kehitys olisi mahdoton \ minärtää. — Selvien
mielikuvien ja käsitteiden muotoon kehittynyt
itsetajunta 011 itsetietoisuus
sielutieteelli-sessä merkityksessä. A. Gr.
Tajuton ks. Tajunta ja Tajuttomu u s.
Tajuttomuus fsynkope), sellainen
tajunnanhäiriö, jossa aivojen toiminta on keskeytynyt
niin, ettei aistimuksista synny tietoisia
havaintoja ja tahallinen lihastoiminta on lamautunut
hengityksen ja sydämen toiminnan myöskin
ollessa masennuksissa. Tila saattaa johtua mitä
erilaisimmista syistä, mutta aiheutuu lähinnä
joko verettömyydeu tahi liiallisen verekkyyden
äkillisestä kehittymisestä aivoissa, mikä
tuon-tuostakin esiintyy mielenliikutuksista, pelosta,
surusta ynnä kaikenlaisista heikkouden tiloista
helposti kiihoittuvissa ja vähäverisissä
henkilöissä. M. O-B.
Takaaja 1. t a k a n s 111 i e s ks. Taka u s.
Takaaladattava ks. Ampuma-aseet.
Takabaikal 1. Transbaikal, provinssi
(ven. Zubajkal jskaja oblastj) Venäjän Aasiassa,
Itä-Siperiassa. Irkutskin
kenraalikuvernöörikun-nassa Baikal-järven itäpuolella, Kiinan
(Mongolian ja Mantsurian) rajalla; 613,280 km2,
045,700 as. (1914), 1.4 km2:llä. — T. on suurin
piirtein katsoen lounaasta kaakkoon kulki vien
vuorijonojen halkomaa ylänkömaata, jonka
Jab-lonoi-vuoristo (Sohondo etelässä 2,450 m) jakaa
korkeampaan läntiseen, n. 1,200-1,500 111 yi.
merenp. olevaan (jota lännessä reunustavat
Barguzinin-vuoristo, Muja-vuoristo y. m., ja jonka
1104
pohjoisosana 011 Witimin ylänkö) ja
matalampaan itäiseen (000-750 111 yi. merenp.), joka
oikeus-taan 011 Gobi’n jatkoa ja jota myös nimitetään
llauriaksi. T:n joet, jotka enimmäkseen ovat
vuolaita, laivaliikenteelle arvottomia, kuuluvat
Jenisein (Baikal-järveen laskevat Selenga, Bar
guzin, Ylä-Angara), Lenan (Vitiin) ja Amurin
(kuljettava Zilka lisäjokineen, Argun, rajajoki
Mantsuriaa vastaan) vesistöihin. Järviä 011
paljo, enimmäkseen pieniä; länsirajalla olevasta,
melkein Sveitsin kokoisesta Baikal-järvestä
n. puolet kuuluu T:iin. Paljo lämpimiä lähteitä,
osaksi hoitotarkoituksiin käytettyjä. Ilmasto
jyrkästi mantereinen; Nertsinskij Zavodissa v:n
keskilämpö —3,:° C, tammikin —29.4° C (tai
vella usein T:ssa on —50° C:n pakkasia),
heinäk:n -f 18.4° C. Vain 5 kk:n keskilämpötila
on yli 0° C. Vuotuinen sademäärä 390 mm, josta
suurin osa tulee kesällä, niin että talvet ovat
melkein lumettomat, varsinkin Jablonoi-vuoriston
länsipuolella, jossa talvisinkin kuljetaan ratas
ajopeleillä; monella seudulla maa kesällä sulaa
vain pinnalta. Joet ovat jäässä lokak-.n alusta
huhtik:n jälkipuoliskolle. Vaikka uutisasukkaat
ovatkin hävittäneet metsiä silmittömästi,
peittävät ne vielä n. puolet T:n pinta-alasta;
valtapuina ovat havupuut, mutta niiden rinnalla tapaa
myös laajoja lehtimetsiä. Jablonoi-vuoriston itä
puolella kasvillisuus saa huomattavasti toisen
leiman : laajat alueet ovat aroa ja
puukasvillisuu-dessa esiintyy Siperian läntisemmille seuduille ou
tojen, vasta Uralin länsipuolella tavattavien
sukujen {Quercus, Ulmus, Corylusx. m.) edustajia. Eläi
mistössä tavataan metsäneläinten rinnalla aron
muotoja. — Asukkaista viimeisen väenlaskun
aikana oli 66.s % venäläisiä. 27.s % mongolilaisia
(tunguuseja, burjaatteja) ja 1,» % juutalaisia.
Uskontunnustukseltaan 71,4 % oli kreik.-katolisia.
25,»% buddhalaisia ja 1.2% juutalaisia.
Lukutaitoisia 13.i% (Siperiassa keskimäärin 12,s %).
Uutisasutukseen soveltumattomampana kuin
useimmat muut Siperian seudut T. ei ole voinut
samassa määrässä vetää siirtolaisia puoleensa
kuin muut Siperian kuvernementit ja provinssit
(Sahalinia ja Kamtsatkaa tietysti
lukuunottamatta); 1909-13 T:iin keskimäärin vuosittain
saapui 2.649 siirtolaista (joita vastasi 555
pois-inuuttavaa). Viimeisen väenlaskun aikana
maataloutta harjoitti 83,1 %, vuorityötä ja
teollisuutta 6.4 %, kauppaa ja liikennettä 2,s </0.
Maataloudellisesta käyttökelpoiseksi arvioidaan 1/3
provinssin alasta. Maanviljelyksellä on yleensä
huonot edellytykset; 1914 korjattiin 178.800 ton.
rukiita, 50,700 ton. kauroja. 43.600 ton. vehniä,
vähän ohria, 58,500 ton. perunoita. Paremmat
edellytykset on karjanhoidolla, etenkin kaakossa:
1914* oli 565.000- hevosta. 1.123.900 nautaa
(asukasmäärään nähden enemmän kuin missään muualla
koko Venäjän valtakunnassa), 1,136,500 lammasta
ja vuohta, 113,100 sikaa. Metsästyksellä on vielä
suuri merkitys. Kalastusta harjoitetaan etenkin
Baikal-järvellä (Salmo omul tärkein kalalajil,
mutta useat joista eivät ole erikoisemmin
kalarikkaita. Ennen sangen tärkeä vuorityö on
kadottanut paljo merkityksestään. Tärkein tuote on
kulta, jota 1907 saatiin 2,850 kg. Lisäksi saatiin
rautaa, kivihiiltä (n. 160,000 ton.), glaubersuolaa
ja vähän keittosuolaa. Hopeaa ja lyijyä, joista
varsinkin Nertsinskin kaivokset aikanaan (etenkin
Tajuton—Takabaikal
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
