Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1119
Taksatsioni
—Taksoitus
1120
joiusta matkasta maksettavan maksun. Pienellä!
asetinvivulla t. saadaan laskemaan ajomaksua
määrättyjen eri taksojen mukaan. ./. C-én.
Taksatsioni (ks. Takseerata),
metsiin-arvioiminen. ks. Arvioiminen ja M e t s
ä-talouden j ä r j e s t e 1 y o p p i.
Takseerata (lat. tax(Vre = koskettaa), arvioida,
suorittaa takseeraus, taksoitus (ks. t.).
Taksidermia (kreik. taksis = järjestys, ja
derma - ilio). oppi eläinten täyttämisestä t. yleensä
luonnonesineiden valmistamisesta säilytettäviksi
(museoihin y. m.).
Taksis (kreik.. asettaminen, järjestys), muin.
Kreikassa suurempi tai pienempi
sotajoukon-osasto, jota joliti taksiarkki (taksia’rkhrs t.
taksi’arkhos). E. Ii-n.
Biol., ks. T a x i s.
Taksoitus (ruots. laxering, < lat. taxä’rc =
arvioida) on verovelvollisen tulojen tai
varallisuuden arvioiminen sekä niistä suoritettavan
veron tai tämän perusteen määrääminen.
Sellaisia tulo- tai varallisuusveroja, joita varten t.
on tarpeen, ei Suomessa nykyään ole muita kuin
kunnallinen tulovero (ks. Kunnallisvero).
Tämän veron t. nn järjestetty, jokseenkin
yhtenäisesti, kaupunkien kunnallisasetuksessa 8 p:ltä
jouluk. 1873, muutoksineen 15 p:ltä elok. 1883,
ja maalaiskuntain asetuksessa 15 p:ltä kesäk.
1898.
Taksoitusviranomaisena toimii erityinen
taksoituslautakunta taikka lisätty
kunnallislautakunta (ks. Taksoituslautakunta). T:n
valmistelua varten, varsinkin suuremmissa
kaupungeissa, on pysyväinen valmistelukunta tai
taksoitussihteeri. Johtona voidaan käyttää
henkikirjaa kunnassa toimitetusta henkikirjoituksesta,
virallisia tietoja kiinteistöistä ja luetteloita
elinkeinoilmoituksista sekä verotettavani omaa
veroilmoitusta, jota ei kuitenkaan meillä ole
säädetty pakolliseksi.
T. toimitetaan kussakin kunnassa vuoden alussa
niiden verojen määräämistä varten, jotka sinä
vuonna ovat maksettavat edellisenä vuonna
(vero-tusvuonna) saaduista tuloista. T:n toimittamiseen
kuuluu kunkin verovelvollisen veronalaisten
tulojen arvioiminen, hänelle tulevain veroäyrien
määrääminen sekä taksoitusluettelon laatiminen.
Verovelvollisena on t:ssa pidettävä jokaista,
jolla edellisenä vuonna on ollut sille kunnalle
verotettavaa tuloa. Sellaisissa tuloissa erotetaan
kolme ryhmää: kiinteistö tulo’, elinkeinotulot ja
muut tulot. Ensinmainittuja taksoitetaan
kussakin kunnassa vain siellä olevista kiinteimistöistä
ja elinkeinotuloja siellä harjoitetuista liikkeistä,
mutta kaikista muista tuloista, olkootpa sieltä
tai muualta saatuja, verotetaan jokaista, jolla
kunnassa on verotusvuonna ollut asunto ja
kotipaikka, siis yleensä niitä, jotka tuon vuoden alussa
ovat siellä asuneet ja sentähden sinne hengille
kirjoitettu.
T:ssa ovat kunkin verovelvollisen tulot
arvioitavat niin, että ote laa n selville sekä
hänen säännölliset vuositulonsa erinäisistä tuloläh
teistä että myöskin hänen saamansa satunnaiset
varallisuuden lisäykset ja niistä vähennetään
tulojen saamiseen käytetyt menot. Tämä
arvioiminen, jossa rahatulojen ohella on otettava
huomioon myöskin muu tuotto ja varallisuuden
lisäys rahaksi muunnettuna, tehdään kultakin
kolmelta tulolajilta erikseen, jotcu saadaan
hellille kunkin niiden säästö. Siten tulee yleensä
verotettavaksi puhdas tulo, vaikka tästä
kuitenkin on säädetty joitakin poikkeuksia.
Kiintei-mistötuloihin luetaan kaikki, mitä kiinteistö on
tuottanut, siis myöskin se, mitä on saatu metsää
omiksi tarpeiksi hakkauttamalla taikka muille
myymällä, sekä se vuokramaksu, jonka
maanomistaja on saanut vuokramiehellä. Tämän
vuokramaksun saa vuokramies puolestaan t:ssa
vähentää omista tuloistaan, ei kui.enkaan
kruunun .virkatalon vuokraa. Mutta
kiinteimistö-tuloihin ei ole luettava myyntihintaa, joka
saadaan itse kiinteimistöstä tai sen osasta, vaan
muiden tulojen ryhmässä verotetaan ainoastaan
sitä hinnan korkoa, minkä verotettava
verotus-vuoden aikana on saanut. Sekä kiinteistön että
elinkeinon tuloista saa t:ta toimitettaessa
vähentää sen osan tuloista, joka on käytetty
työpalkkoihin tahi muihin käyttökustannuksiin tai
korjauksiin, mutta ei kiinnitetyn velan korkoa eikä
kiinteistöstä menevää eläkettä (syytinkiä).
Osako-ja pankkiyhtiöiden osingosta on saajan
maksettava veroa, vaikka jo yhtiötäkin on
vuosivoitosta verotettu. Mutta säästöpankit ovat verosta
vapaat ja niinikään keskinäiset vakuutusyhtiöt
ainakin siltä osalta tuloa, mikä on jaettu
jäsenille takaisin taikka varattu
vakuutustekuilli-seltä kannalta tarpeelliseen vakuutusten
turvaamiseen. Myöskin osuuskuunat, mikäli eivät ulota
toimintaansa muihin kuin omiin jäseniinsä, vaan
kuten osuusmeijerit ja muut tuotanto-osuuskunnat
jalostavat jäsentensä tavaroita, tai kuten
osuuskaupat ja muut kulutusosuuskunnat hankkivat
tavaroita omille jäsenilleen, saavat verosta
vapaaksi siten kertyneen vuosivoiton, jos jakavat
sen jäsentensä kesken sen mukaan kuin kukin on
osuuskuntaa käyttänyt. Kolmanteen tulojen
ryhmään luetaan palkkatulot y. m. muista
tulolähteistä kuin kiinteistöstä ja elinkeinosta
saadut säännölliset tulot ja vielä lisäksi kaikki
satunnaiset varallisuuden lisäykset, niinkuin
lahjat, perinnöt ja arvonnoususta johtuneet
myyntivoitot, vaikkapa näiden esineenä olisikin
kiinteistö tai liikeyritys. Varallisuuden lisäyksistä
t:ssa on vapautettava omalta puolisolta (ai
suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalta
sukulaiselta saatu perintö tai testamentti, ja niiden
veroisena pidetään myöskin kuolleen jälkeen
saatua henkivakuutusta sekä virkamiehen
hautausapua. Kaikki verovelvolliset saavat
vähentää maksamansa verot, mutta eivät itsensä ja
perheensä elantokustann uksia eikä edes
suorittamiaan henkivakuutusmaksuja.
Sittenkuin kuukin verotettavat tulot on saatu
arvioiduksi, toimitetaan veroäyrien
mää-r ä ä m i n e n, päätetään kuinka monelta
veroäyriltä hänen on maksettava kunnallisveroa.
Veroäyri. joka on veroyksikkö 1. veroluku
kunnallisverotuksessa ja sen ohella myöskin kunnallisen
äänioikeuden ja äänimäärän perustuksena,
vastaa aina niin suurta tulomäärää, kuin kunta on
vähintään kolmeksi, enintään viideksi vuodeksi,
vahvistanut säädetyissä rajoissa, jotka ovat
kaupungissa 200-400. Iliaalla 100-300 markkaa. Sitä
tulomäärää, joka kulloinkin t:ta toimitettaessa 011
voimassa, pidetään aina veroäyrin perustuksena,
vaikka se ei enää olisikaan sama kuin sinä
vuonna, jolloin taksoitettavat tulot on saatu. Jos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
