Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taksoituslautakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1121
Taksoituslautakunta—Taktiikka
1122
tulosta jää sen verran ylijäämää, että se ei
vastaa täyttä veroäyriä, jätetään se
lukuunottamatta. Kaupungissa määrätään veroäyrit
erikseen kultakin tulojen ryhmältä,
kiinteistö-tuloista. elinkeinotuloista ja muisfta tuloista,
mutta maalla voidaan saman verovelvollisen
erilaatuisten tulojen säästöt laskea yhteen ja
määrätä veroäj rit niiden yhteenlasketun määrän
nojalla. Vaikka veroäyrit siis yleensä mukautuvat
arvioitujen tulojen mukaan, voivat ne kuitenkin
poikkeustapauksessa riippua
taksoitusvirauomai-sen harkinnasta, nimittäin kun
elinkeiuoliik-keestä taikka maalaiskiinteistöistä ei ole ollut
niiden laajuutta vastaavaa tuloa. T:ssa verovel
volliselle pannut veroäyrit ovat sitten
kunnallisveron perustuksena, kuitenkin siten, että siltä,
jolla on vain yhtä veroäyriä vastaavat tulot, ei
oteta ensinkään veroa, kahdesta veroäyristä
otetaan yhdeltä, kolmesta kahdelta ja vasta neljästä
lähtien kaikilta veroäyreiltä.
T:n tulokset merkitään
taksoitusluet-teloon, jossa luetellaan verovelvolliset, ja
kunkin veroäyrit, maalla kaikista tuloista
yhtei-.»esti ja sen ohella erilaisten tulojen suuruus,
kaupungissa kunkinlaisista tuloista erikseen. Tämä
taksoitusluettelo pidetään kuulutuksen jälkeen
verovelvollisten nähtävänä 14 päivän kuluessa.
Mainitun ajan jälkeen saa t:een tyytymätön
tehdä omasta verotuksestaan muistutuksen,
kaupungissa viikon kuluessa maistraattiin
osoitetulla valituksella, maalla määrätyssä
kuntakokouksessa tai kunnanvaltuustossa taikka
erityisen tutkijalautakunnan kokouksessa (ks. T a
r-kastuslau takun ta,
Tutkijalautakunta). Se, joka jättää tämän tilaisuuden
käyttämältä, ei sitten enää voi saada veroäyriensä
lukumäärää muutetuksi, vaan toimitettu t. on
häneen nähden saanut lainvoiman. Jos taas
muistutus on tehty, määrää tarkastuslautakunta kau
pungissa lopullisesti veroäyrien luvun, mutta
maalla saa vielä kuntakokouksen,
kunnanvaltuuston tai tutkijalautakunnan päätökseenkin hakea
muutosta valittamalla lääninhallitukseen ja siitä
edelleen senaatin talousosastoon. Jos jonkun
verovelvollisen t. on toimitettu laittomalla
perustuksella, niin se ei voi saada lainvoimaa., vaikka ei
muistutusta tai valitusta määräaikana t:n
jälkeen tehtäisikään, vaan siitä on oikeus välit
taa lääninhallitukseen vielä sittenkin, kun veroa
ryhdytään ulosottamalla perimään. Kenelläkään
ei tosin ole oikeutta tehdä muistutusta muusta
kuin omasta verotuksestaan, mutta se, joka
siten on säilyttänyt puhevaltansa, voi kuitenkin
lääninhallituksessa vaatia koko t:n
kumoamistakin, jos se yleensä on toimitettu väärin, esim.
>iten että kokonaisia kuntalaisten ryhmiä on
laittomasti verotettu tai jätetty verottamatta.
Taksoitusluettelo niine muutoksineen, joita
tarkastuslautakunta kaupungissa taikka
kuntakokous, valtuusto tai tutkijalautakunta maalla
siihen ehkä on tehnyt, on, tulo- ja menoarvion
ohella, perustuksena kunnallisveron
maksun-panolle. Tämä toimitetaan siten, että koko
se tulomäärä, joka vuoden tulo- ja menoarvion
mukaan on verotuksella hankittava, jaetaan
kaikkien maksavain veroäyrien kesken ja että
siten saatu, yhdeltä veroäyriltä menevä
veromäärä kerrotaan kunkin verotettavan veroäyrien
luvulla. Sittenkuin maksunpanossa tehty
mak-IX 36. Painetlu 17.
sunpano- ja kantoluettelo on ollut tarkastusta
varten esillepautuna ja maistraatti kaupungissa,
kunnallislautakunta maalla on tehnyt siihen ne
oikaisut, jotka ehkä aiheutuvat maksunpanosta
tehdyistä valituksista, toimitetaan sen nojalla
veronkanto ja tässä suorittamatta jääneet
verot peritään veronmaksunsa laiminlyöneiltä
ulosottotoimin.
K. J. Ståhlberg, „Asetus maalaiskuntain
kunnallishallinnosta" (2:nen pain. 1907); K. Will
gren, ,,Suomen finanssioikeus" (1910) ; Eero
Koskimies, ..Kunnallishallinnon käsikirja" (1915).
K. J. 8.
Taksoituslautakunta on kunnallinen lauta
kunta, joka kunnallisen tuloveron määräämistä
varten arvioipi verovelvollisen tulot ja määrää
hänelle niiden nojalla veroäyrit sekä laatii tak
soitusluettelon. T:n valitsee vuosittain,
silloinkin kun kunnassa on valtuusto, kaupungissa
raastuvankokous ja maalla kuntakokous.
Maa-laiskuunassa voi kuitenkin, jos kunta tahtoo,
erityisen t:n sijasta toimia lisätty
kunnallislautakunta, joiloin kunnallislautakunnan jäseu
ten lisäksi tulee kuntakokouksessa erityisesti
tätä tarkoitusta varten valittuja äänivaltaisia
kuntalaisia. T:ssa tulee maalla olla, mikäli
mahdollista, jäseniä verovelvollisten eri ryhmistä,
kiinteistönomistajia tai haltioita,
elinkeinonharjoittajia ja muita kuntalaisia, kaupungissa niitä
on oleva yhtä monta kustakin kolmes’ a ryhmästä.
Yleisenä vaalikelpoisuuselitona on kunnallinen
äänioikeus. Erityinen t. valitsee itse
puheenjohtajansa. lisätyssä kunnallislautakunnassa toimii
sinä tämän esimies. Kaupungissa, jossa on yli
20,000 asukasta, t.. voi jakautua kahteen osastoon,
mutta lautakunta kokonaisuudessaan ratkaise»,
silloinkin äänestyksen alaiset asiat. Äänestys,
jossa 2/3 lautakunnan jäsenistä pitää olla
saapuvilla, toimitetaan miesluvun mukaan, ja äänten
tasan sattuessa pääsee se mielipide voimaan,
joka on taksoitetulle eduksi. Esteettömästä
poissaolosta sakotetaan kunnan kassaan
puheenjohtajaa 6, jäsentä 3 (varapuheenjohtajaa maalla
6, kaupungissa 3) markkaa ja, jos kokous siitä
syystä jää pitämättä, kaksinkertaisesti. Muuten
he, kunnallisina luottamusmiehinä, ovat
toimestaan vastuunalaiset niiden säännösten mukaan,
joita yleisessä rikoslaissa on virkamiesten
virkarikoksista. — Varsinaisen tehtävänsä ohella
tulee t:n, asetuksessa 15 p:ltä tammik. 1883
olevain erikoissäännöksien nojalla, tehdä ehdotus
tie-manttaalien määräämisestä muille
tientekovelvol-1 isille kuin manttaaliin pannulle maalle ja
tien-tekovclvollisteu teollisuuslaitosten rahamaksuista.
ks. Taksoitus, Tarkastuslautakunta,
Tutkijalautakunta. K. J. 8.
Taktiikka (kreik. taktikë [lekhnc] < tassein
= järjestää), taisteluoppi, sotajoukkojen
järjestely-taito, sotavoimien käyttämistaito taistelua
varten vastakohtana strategialle (ks. t.) ;
menettelytapa. T. jakaantuu alkeelliseen ja
sovellettuun t: a a n. -— Alkeellinen t.
käsittelee soturin kasvatusta, taktillisten yksiköiden
(ks. t.l asettelua ja liikuntoja levossa, marssissa
ja taistelussa. Sovellettu t. käsittelee alkeellisten
taistelumuotojen käyttöä erilaisella maaperällä
ja eri aselajien yhdistelyä kenttäpalveluksessa ja
taistelussa. Sovelletun t:n säännöillä ei
kuitenkaan ole mitään kiinteää muotoa, jota koneelli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
