Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1131
Talli—Tallien
1132
valtiolle valan, ja kun
paavi sen johdosta julisti
hänet pannaan, erosi hän
piispanvirasta ja lähti
diplomaattina Englantiin
koettaakseen estää sitä
yhtymästä Itävaltaan ja
Preussiin. Epäiltynä
ku-ningasmielisyydestä hän
lähti Ameriikkaan (1794),
mutta palasi Ranskaan
1796 ja tuli 1797
ulkoasiainministeriksi ; liittyi
lionaparteen, ollen hänelle
apuna Brumairen
vallankumouksessa (1799), toimi
hänen ulkoasiain
ministerinään 1799-1807, ottaen
huomattavalla tavalla osaa Lunévillen, Amiens’in,
Pozsony’iu ja Tilsitiu rauhanneuvotteluihin. Hänen
ansiotansa on myöskin suurelta osalta
koukordaa-lin aikaansaanti (1802), jonka kautta katolinen
kirkko palautettiin Ranskaan. Sen johdosta
paavi Pius VII vapautti hänet hengellisestä
säädystä; Napoleon nimitti T:n ylikamarilierraksi
(1804), Beneventin ruhtinaaksi (1806), sekä
vice-grand-électeuriksi (1807), jolloin hän luopui
ministeritoimestaan, koska ei hyväksynyt
Napoleonin yhä jatkuvaa sotapolitiikkaa. Napoleonin
Venäjän retken jälkeen T. rupesi salaisiin
keskusteluihin Bourbonien kanssa ja vaikutti
heidän palauttamiseensa. Ludvik XVIII nimitti
hänet pää.riksi, ruhtinaaksi sekä
ulkoasiainministeriksi ; Wienin kongressissa hän
laillisuusperiaatteen keksijänä sai miltei johtoaseman. Kun
Napoleon toisen kerran oli luopunut Ranskan
hallituksesta, tuli T. jälleen ulkoasiain
ministeriksi sekä neuvoston presidentiksi; mutta
valtaan päässeen taantumuksellisen hovipuolueen
vihaamana hän luopui asemastaan jo sam. v.
(1815), oli Kaarle X:n aikana päärieukamarissa
hallituksen vastustajia; Ludvik Filipin aikana
hän toimi lähettiläänä Lontoossa v:een 1834,
saaden m. m. Kreikkaa ja Belgiaa koskevat asiat
selvitetyksi. T. oli nerokas diplomaatti, joka
osasi käyttää henkilöitä ja asianhaaroja
hyväkseen sekä itse salata omia ajatuksiaan; hän oli
kylmä ja itsekäs, muita intohimoja kuin
rahanahneus hänellä ei ollut; hän kokosikin itselleen
18 milj. fr. suuruisen omaisuuden. T:n
meinoaa-rit (5 osaa) julkaisi Brogli’en herttua 1891-92;
Pallain on julkaissut hänen kirjeenvaihtonsa
Ludvik XVIII :n kanssa Wienin kongressin
aikana ja „Correspondanee diplomatique" (3 osaa),
Bertrand „Lettres iuédites de T. à Napoléon
1S00-09". [Piehot, „Souvenirs intimes sur. T.";
Blennerhassett, „T."; de Lacombe, ,,T., évëque
d’Autun’; Rosenthal, „Fürst T. und die
aus-wärtige Politik Napoleons I"; A. Leroy, „T.,
économiste et financier".] K. O. L.
Talli on oikeastaan parannus entisestä
,,hevos-suojaäta" tai ,,kujasta". Hevoskuja oli hyvin
yksinkertainen rakennus, ilman mitään siltaa, ja
tavallisesti ilman varsinaista välikattoa.
Ensimäinen parannusaskel oli hevossuojan
varustaminen välikatolla ja akkunoilla, mutta
edelleenkin pidettiin hevoset lannan päällä.
Ajanmukaiselta t:lta vaaditaan, että se on valoisa, ilmava,
Icuiva ja helppo pitää puhtaana sekä kylliksi [
lämmin. Sitäpaitsi se on sisustettava niin, että
se on hevosille terveellinen ja mukava olinpaikka,
sekä täyttää myös järkiperäisen ruokinnan
vaatimukset. T. rakennetaan mieluummin puusta tai
tiilistä ollakseen lämmin ja ilmava sekä kuiva.
Hyvin tärkeä on t:n lattian rakentaminen.
Lattian tulee ennen kaikkea olla läpäisemätön sekä
sitäpaitsi samalla verraten lämmin, ei liukas,
eikä liian kovakaan, ja kuitenkin kestävä.
Sopivimpia t:n lattia-aineita ovat: puu, sementti,
kuiva savi tahi tervamakadami. Sementtilattia
on kuitenkin pilttuissa ja karsinoissa
peitettävä laudoilla sen kylmyyden ja kovuuden
tähden. — Hevoset pidetään 1 :ssa joko pilttuissa
tai karsinoissa. Pilttuu on oleva — seimen tilaa
lukuun ottamatta — ainakin niin pitkä kuin h",
vonen on kuonosta peräluuhun; leveys 10-15 cm
suurempi kuin hevosen korkeus. — Yhden hevosen
tai varsan karsinan tulee pinta-alaltaan olla 7-8
m-, Oriille tai emätammalle on karsina yleensä
tehtävä suurempi, 9-12 m2. Nykyään ei i nää t :eissa
suosita heinähäkkejä; heinät annetaan joko
heinäseimestä tai lattialta. Väkirehuja ja apetta
varten laitetaan seimi. Paras seimi saadaan
sementistä valamalla; sen mitat ovat n. 50 cm:n
leveys, 60-65 cm:n pituus ja 40-50 cm:n syvyys.
Pilttuun pe’rmannon kaltevuus virtsakouruun päin
ei saa olla suurempi kuin 2-3 cm, koska se
muuten rasittaa hevosta. Virtsakouru tehdään leveä,
n. 20 cm, mutta ainoastaan pari cm syvä.
Karsinan seinät ovat tehtävät pystyasentoon ja
tiheästi asetetuista laudoista n. 120-150 cm
korkeiksi. Siitä ylöspäin asetetaan mieluummin
rautavarpuja, niin että laidan koko korkeus tulee
2 m. Rautavarvut ovat asetettavat niin tiheään,
ettei hevonen voi saada kaviotaan niiden väliin.
T. on varustettava akkunoilla, niin että se tulee
valoisa. Akkunat laaditaan korkealle
permannosta. osaksi jotteivät auringonsäteet sattuisi
hevosten silmiin, osaksi myös vedon
välttämiseksi. — T:n ovi on oleva tilava, n. 180-200 cm
korkea ja 85-100 cm leveä; se tehdään
mieluummin kaksiosainen, niin että tuulettaessa
yläosa voidaan pitää auki mutta alaosa vedon
välttämiseksi kiinni. Hyvä t. on aina
varustettava isolla tuuletustorvella, joka voidaan
tarpeen mukaan sulkea. Aan.
Tallien [talia’], Jean Lambert
(1769-1820), ransk. vallankumousmies; toimittuaan
kirjurina ja 1792 sanomalelitimiehenä T. tuli
mainittuna vuonna Pariisin kommuunin sihteeriksi
ja otti huomattavaa osaa syyskuunmurhien
toimeenpanemiseen; valittiin sam. v. konventtiin,
missä kuului vuoripuolueeseen. V. 1793 hän
kon-ventin asiamiehenä pani toimeen julmuuksia
Hordeaux’ssa ja kiskoi kaupungilta suuret sakot,
kunnes vankeudesta vapautettu nuori T h é r è s e
Cabarrus (1773-1835), josta tuli hänen
rakastajattarensa ja sittemmin hänen vaimonsa,
sai hänet esiintymään lempeämmin. Nyt
hirmu-mieliet syyttivät T:ia maltillisuudesta ja hänet
kutsuttiin Pariisiin, missä Thérèse vangittiin.
Pelastaaksensa hänen ja oman henkensä T.
ther-midorin 9:nt.enä päivänä aloitti konventissa
hyökkäyksen Robespierreä vastaan aiheuttaen tämän
kukistumisen. T. näytteli nyt aluksi huomattavaa
osaa voitolle päässeessä puolueessa, mutta pian
hänen merkityksensä alkoi vähetä;
viidensadan-neuvostossa, johon hänet valittiin 1795. hänellä
Ch. M. de Talleyrand.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
