Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tallimestari ... - Tallinna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1133
Tallimestari—Tallinna
1134
oi enää ollut minkäänlaista vaikutusvaltaa. Vv.
1798-1801 T. oleskeli Egyptissä, mistä
palatessaan joutui joksikin aikaa englantilaisten
vangiksi; viimeiset vuotensa T., josta hänen
vaimonsa oli eronnut, vietti kokonaan unhotettuna.
[Turquan, „La citoyenne T."] J. F.
Tallimestari, Venäjällä toisen luokan
hovi-arvo (vastaa virka-arvojärjestyksen kolmatta
luokkaa, kenraaliluutnantin arvoa). YI i
talliin e s t a r i, ensimiiisen luokan hoviarvo (vastaa
virka arvojärjestyksen toista luokkaa, kenraalin
arvoa).
Tallinna (< vir. Tallinn < Tanin-linna =
..Tanskan linna"; suom. kansanrunoudessa
esiintyy myös Tunikan linna-, vanha suom.
alkuperäinen T:n nimi on Keso-, saks. ja ruots. Reval,
> suom. Rääveli ja ven. Revelj-,
vanhemmissa ven. aikakirjoissa Knlyvanj), Vironmaan
kuvernementin pääkaupunki, Suomenlahden
eteläpuolella vastapäätä Helsinkiä, kauniissa
ympäristössä muutaman saaren suojaaman,
hyväsatamai-sen Tallinnanlahden rannalla, ülemiste-järven
(josta kaupunki saa vesijohtovetensä)
pohjoispuolella, Pietarin-Paltiskin-Haapsalon radan varrella,
etelään vievän radan pohjoispäässä; n. 175,000 as.
’1916; 131,125 as. 1914; 1900: 66,292 as., joista
53.» % virolaisia, 25.< % saksalaisia ja 17.i <JC
venäläisiä, uskonnoltaan n. 50 % luterilaisia, 30 %
kreik.-katolisia). — T. jakaantuu varsinaiseen
kaupunkiin, sekä Narvan ja Tarton esikaupunkeihin.
Osittain vielä vanhojen muurien ympäröimä
varsinainen kaupunki on Ttiimerenmaakuutain
mielenkiintoisin ja vanhanaikaisin; sen ahtaat, mut-
kikkaat kadut, korkeat tiilikattoiset talot (päädyt
kadulle päin) antavat sille keskiaikaisen
hansakaupungin leiman. Varsinaisen kaupungin
länsiosassa, 43 m korkealla kalkkikalliolla on vanhan
T:n ydin Tooinpea (saks. Domberg, ven. Vysgorod).
Siellä on tuomiokirkko (rak. n. 1240, palanut
1433, 1553 ja 1684; m. m. Pontus de la Gardien
ja hänen puolisonsa. Kaarle Hornin ja hänen
puolisonsa, bööm. kreivi Matias von Thurnin,
amiraalien Greighin ja Krusensternin haudat
y. m.), jossa Vironmaan maapäivät avataan, linna
(rak. 1200-luvulla, uudestaan rak. 1772;
kuvernöörin ja hallintoviranomaisten asunto), Pikk
Hermann (Langer Hermann) niminen
linnan-torni (46 m korkea; kaunis näköala), ven.
Alek-santeri-Nevskijn tuomiokirkko (1894-1900), ritari
kunnantalo (jossa Vironmaan maapäivät
kokoontuvat; kokoussalissa Vironmaan aateliston
vaa-kunakilvet). maakunnanmuseon ja
ritarikunnan-1. tuomiokirkkokoulun rakennukset sekä useita
Viron aatelissukujen omistamia taloja. Toompean
juurella olevan alakaupungin keskustana on
Suur turu-tori (Grosser Markt, Boljsoj rynok),
jonka itäpuolella on Wana turu-tori (Alter
Markt, Staryj rynok) ; pääkadut ovat Pikk uulits
(Langestrasse, Morskaja) ja Wiru uulits
(Lelim-strasse, Glinjanaja). Huomattavia vanhoja
rakennuksia: Oleviste kirik (Olaikirclie;
mainitaan jo 1267, goottilainen, monta kertaa
salaman iiävittämä, viimeinen tulipalo 1820), jonka
tornista (huippu 139 m; korkein Venäjällä)
kirkkaalla säällä näkyy Suomen ranta, Niguliete
kirik (St. Nikolaus-Kirche; mainitaan 1316, pai-
TALLINNAN
ASEMAKAAVA.
tallinna
I lM«h>Ui
J MiumUi k.*U |J... kinkl
\ Ufla «irkk.
4 kink
5 IV*. Urtii kirkko <Pttä kanki
» N,,„l.«l. kink
1 K yol* kirkko
S AUuntn. N...
« fU.liln.on.
10 Mmt.pr.d* kl.U
tl Knawti» ULlK.
■.t. fia.’
W KrUsraloo Uto
11 Lilna iallm
I ten iSmm
tarf|
II Uut. (an lUa
III tuTjniran
«r
1 IV fUna.nr.ra
I -V
V KMU l«o.
|RooU. k..1.1
1 VI Kulnvt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
