Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talonpoikainretki Tukholmaan ... - Talousmaantiede
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1143
Talous—Talousmaantiede
im
Talous 1. ekonomi a (ks. t.) ou niiden lai- I
tosten ja toimenpiteiden kokonaisuus, jotka
tarkoittavat ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi
välttämättömien hyödykkeiden ja palvelusten
hankkimista ja tarkoituksenmukaista
käyttämistä. Taloudellisessa toiminnassaan ihmiset
noudattavat n. s. taloudellista periaatetta, s. o.
he toimivat vain siinä tapauksessa, että heillä on
odotettavissa hyötyä, vain siinä tapauksessa,
että tulos näyttää muodostuvan suuremmaksi
kuin uhraus. Thinisten taloudenpito tapahtuu —
yksityisiä poikkeuksia, esim. uusien maiden
siirtolaisten taloutta, lukuunottamatta —
säännöllisesti määrätyn yhteiskuntajärjestyksen
puitteissa. Niillä yhteisöillä, joiksi ihmiset
yhteiskunnassa yhtyvät, perheillä, yhdistyksillä,
yhtiöillä, kunnilla, valtiolla, on muiden
tarkoitus-tensa ohella myöskin useimmiten taloudellisia
tehtäviä. Taloudelliselta kannalta katsoen nämä
yhteisöt ovat t.-yksiköitä 1. t:ia. Ne toimivat
yhtenäisen johdon alaisina ja ovat joko
yksityistää (perhe, yhtiö, osuuskunta y. m.) tai
julkisia t:ia (kunta, valtio). Kun ihmiset
ovat kohonneet jonkun verran korkeammalle
kehitysasteelle, eivät eri t :t kykene itse
tyydyttämään kaikkia tarpeitansa, vaan niiden täytyy
turvautua muihin t:iin ja käyttää hyväkseen
niiden tarjoamia tuotteita ja palveluksia. Näin
syntyy vaihdon välityksellä keskinäinen
riippuvaisuus ja yhteys yksityis-t :ien kesken.
Julkiset t:t sen sijaan ylläpitävät itseään toisella
tavalla. Ne pakottavat jäseniänsä tekemään
aineellisia ja palvelussuorituksia, joilla ne omasta
puolestaan kustantavat suorituksia näiden
olematta edellisten korvausta. Näin voi
taloudellista yhteyttä olla olemassa ilman vaihdannan
välitystä. Sitä yhteyttä, joka syntyy
valtiolli-sesti järjestyneen kansan eri t:ien kesken
vaihdannan, yhteisen oikeusjärjestyksen ja valtioon
ja kuntiin kuulumisen perustuksella, sanotaan
k a n s a n-t:ksi. Myöskin eri kansat ovat
ammoisista ajoista asti olleet keskenänsä
taloudellisissa suhteissa, ja nämä suhteet, s. o.
kansainvälinen kauppa, ovat aikaa myöten käyneet yhä
laajemmiksi, monipuolisemmiksi ja
vilkkaammiksi. Tätä eri kansan-t• :ien keskinäistä yhteyttä
sanotaan m a a i I m a n-t :k s i.
Kansojen taloudellisessa kehityksessä on pyritty
erottamaan eri kehitysasteita. Tuotannon
suuntaa silmällä pitäen Fr. List oletti viisi t.-astetta:
metsästyksen ja kalastuksen; karjanhoidon:
maanviljelyksen; maanviljelyksen ja siihen
liittyvän teollisuuden; maanviljelyksen,
teollisuuden ja kaupan aikakaudet. Pitäen vertailun
mittapuuna t.-yksikköjen vaihdannan muotoja
ja ehtoja Br. Hildebrand asetti toisiaan
seuraaviksi kehitysasteiksi luoutois-t: n. raha-t.u ja
luotto-t:n (ks. Rahatalous). Tuotannon
järjestysmuodon ja siitä riippuvan liike-elämän
laadun perusteella K. Bucher esittää Keski ja
Länsi-Euroopan kansain t:ssa vallinneen kolme
kehitysastetta; nämä ovat 1) omavarainen koti-t.
(puhdas oma tuotanto, vaihtoa vailla oleva t.),
jolloin hyödykkeet kulutetaan samassa t:ssa.
jossa ne ovat syntyneet; 2) kaupunki-t. (tilaajia
varten suoritettu tuotanto eli suoranainen vaihtoi,
jolloin hyödykkeet välittömästi siirtyvät
tuottavasta t:sta kuluttavaan; 3) kansan-t. (tavara
tuotanto, hyödykkeiden kiertokulku), jolloin hyö-
dykkeiden säännöllisesti täytyy kulkea useiden
t:ien läpi, ennenkuin ne joutuvat kulutettaviksi.
Ottaen jakoperusteeksi t:n kehitykselle määrää
vän valtiollisen järjestysmuodon G. Schmoller
erottaa kylät: n. kaupunki-t: n, territoriumi-t: n
ja valtio-t:n aikakaudet. E. v. Philippovich
yhdistää Biicherin ja Schmollerin jaon asettamalla
kaksi pääkehitysastetta: omavaraisen koti-t n
ja vaihto-t :n, ja erottamalla viimemainitussa
kolme kehityskautta: paikallisesti rajoitetun
vaihdon (kaupunki-t:n) aikakauden, valtion
rajoittajaan vaihdon aikakauden ja vapaan
vaihdon (kapitalismin) aikakauden. Tällaisista
astc-jaoituksista on yleensä sanottava, että ne kyllä
luovat valaistusta taloudellisen kehityksen kul
kuun, mutta samalla huomautettava, että ne eivät
täysin vastaa tosiasiallisia olosuhteita. [Harms.
„ Volkswirtschaft und Weltwirtschaft"; Bücher.
„Die Entstehung der Volkswirtschaft";
Philip-povieh, ,,Yleinen kansantaloustiede".] ./. F.
Talouskoulu, koulu, jossa annetaan
talousopetusta (ks. t.), ahtaammassa merkityksessä
ruuan-laittokoulu.
Talouslainsäädäntö = taloudellinen
lainsäädäntö.
Talouslajit, metsänh., ovat metsän
perustamis-, kasvattamia- ja käyttömuotoja. Niitä
erotetaan kolme päälajia: 1. siemen
metsätalous (ruots. högskogsbruk, saks.
Ilochwald-uirtschaft, Samenholxbetricb); 2. vesa
metsä.-talous (ruots. Idgskogsbruk, saks.
Nirdertcald-wirtschaft) ja 3. välimetsätalous (ruots.
medclxkogsbruk, saks. Jlittehcaldirirtschaft) (ks.
erikoisartikkeleja). —
Metsätalouskirjallisuu-dessa on vielä erotettu joukko näiden t:n
ali-muotoja. Tällainen on esim. säännöllinen
latva-metsänkäyttö (ruots. toppskogsbruk, saks.
Kopfholzbctrieb), jossa etupäässä lehtipuita
katkaistaan 1 t. 2 111:11 korkeudelta maasta, jonka
jälkeen poikkileikkauspaikan kohdalle kasvavat
uudet latva kasvaimet määrävuosien kuluttua
uudelleen katkaistaan lehdeksien saantia varten.
Muita metsätalouslajien muotoja ovat
Keski-Euroopassa harjoitetut n. s. Röderwaldwirtschaft,
Ifackwaldwirtschaft. Baumfeldwirtschaft y.
rujoissa maata käytetään vuoroon metsä-, vuoroon
maataloustuotteiden kasvattamiseen. Näiden
talouslajien joukkoon voidaan myös jossain mää
rin lukea kaskeaminen. 0. Lth.
Talousmaantiede (saks.
Wirtscliaftsgeogra-phie) 011 maantieteen haara, joka tarkastaa
maapalloa ihmiskunnan ja eri kansojen taloudellisen
toiminnan näyttämönä, s. o. siis ensiksi niitä
maant. edellytyksiä, joita maapallo, yksityiset
maat tai alueet tarjoavat ihmisen taloudelliselle
toiminnalle, sitten niitä kansoja, jotka eri maissa
toimivat ja vihdoin tämän toiminnan
taloudellisia haaroja ja tuloksia, maataloutta, vuorityötä,
teollisuutta, liikennettä ja kauppaa. Näiden
kysymysten selvittämisessä t. käyttää apunaan
paitsi maantiedettä ja kansantalous! iedettä
myöskin tilastotiedettä, historiaa sekä erinäisiä
maataloutta, vuorityötä, teollisuutta, liikennettä ja
kauppaa käsitteleviä käytännöllis-taloudellisia
aputieteitä. — Ennen t:stä käytetty nimitys
kauppamaantiede (tai kauppa- ja
liikennemaan-tiede) on liian ahdasrajaisena joutumassa
käytännöstä pois. [V. Voionmaa, ,.Suomen talous
maantieto" (1012) ; P. .J. Hynninen, ,.Talous-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
