Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talvimunat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1161
Talvimunat—Taman
1162
vrt. myös Suomen h ö y r y 1 a i v a o s a k
e-yhtiö.
Talvimunat, useissa selkärangattomien
ryhmissä (etenkin vesieläimillä) kylmän (t. kuivan)
vuodenajan tullen esiintyvät vahvakuoriset
munat (lepomunat), jotka säilyttävät lajin
epäsuotuisan ajan yli ja kehittyäkseen vaativat
hedelmöitystä, päinvastoin kuin samojen lajien
k e s ä m u n a t, jotka kehittyvät
partenogeneetti-sesti ja lisäävät nopeasti lajin vksilölukua
suotuisana vuodenaikana. vrt. esim. Kirvat,
H a t a s e 1 ä i m e t. Vesikirput.
Talvio, Maila (s. 1871), kirjailija (alkup.
nimi Winter|, syntyi Hartolassa lokak. 17 p.
1871, kävi Helsingin suom. tyttökoulun ja
jatko-opiston, aloitti
kirjai-lijatoimensa lähettämällä
Venäjältä
matkakuvauksia „Suomen kuvalehteen"
1894. T. on
lahjakkaimpia ja tuotteliaimpia kir
jailijoitamme. Hänen
tuotannostaan mainittakoon
seuraavat
kaunokirjalliset teokset: maalaiskuvaus
,,Haapaniemen keinu"
(1895), kertomuskokoelma
„Nähtyä ja tunnettua"’
(1896), kertomukset,.Aili"
(1897) ja „Kaksi
rakkautta" ’ (1898), kuvaus
..Kansan seassa" (1900),
romaani ,,Pimeänpirtin
hävitys" (1901), pikkukertomus ,,Muuan äiti’
’1904), romaani .,Juha Joutsia" (1903), kertomus
..Louhilinna" (1906), näytelmät „Eri teitä" (1908)
ja „Anna Sarkoila" (1910), romaani ..Tähtien
alla" (1910), puhe- ja kertomuskokoelma
..Kirjava keto" (1911), novellikokoelma „Hämähäkki"
(1912), kertomus „Yölintu" (tgr?), satiirinen
kuvaus ,.Niniven lapset" (1915), ,,
tendenssi-romaani" ..Kultainen lyyra" ja romaani
„Elä-män kasvot" (1916). Lisäksi T. on kirjoittanut
seuranäytelmiä, puheita ja P. Wieselgrenin,
J. L. Runebergin ja 11. C. Andersenin elämäkerrat
sekä toiminut ahkerana ja taitavana
suomentajana (kääntänyt m. m. Andersenia, Sienkiewicziä
ja Turgenevia). T. aloitti tunnelmien ja
yksilöllisten elämänkohtaloiden kiivailijana, mutta
myöhemmin (n. v:sta 1900) ovat myös
yhteiskunnalliset ilmiöt alkaneet kiinnittää yhä enemmän
hänen huomiotansa. Varsinkin „maahenki" sekä
raittiuskysymys ovat saaneet hänestä innokkaan
ja etevän asianajajan, joka leimuavissa puheissa
ja kirjoituksissa pyrkii paljastamaan epäkohtia
ja viitoittamaan tietä terveemmälle kehitykselle.
T :11a on realistin kiintymys tarkkaan ja elävään
ympäristön kuvaukseen, mutta lyyrillisesti
syttyvä temperamentti saa hänet näkemään ja
esittämään kaikki väkevästi väritettyinä
subjektiivisen tunnelman valossa. — V:sta 1893
naimisissa professori J. J. Mikkolan (ks. t.) kanssa.
V. T.
Talvipalatsi ks. Pietari, palsta 552.
Talviparantola, parantola, joka on avoinna
eritoten talvisin, vrt. Parantola.
Talvipäivänseisaus ks.
Päivänseisaus-pisteet.
Talvisilmu ks. S i 1 m u.
Talvisipuli (AUittm fistulosum), punasipulin
näköinen, turpeava rtinen ruoho, jonka sipuli
on soikea, ruskeankeltainen, miedonmakuinen.
T. on kotoisin Altain tienoilta Aasiasta, josta
se keskiajalla saapui Eurooppaan. Aiemmin
meillä siellä täällä viljelty yleisemmin.
Käytäntö sama kuin punasipulilla. Lehtiäkin
voidaan käyttää. K. L.
Talvitie ks. T i e n t e k o v e 1 v o I 1 i s u u s.
Talviuni. Monet eläimet, kuten hyönteiset,
nilviäiset, sammakkoeläimet, matelijat sekä
muutamat imettäväisetkin (esim. lepakot, karhu,
mäyrä) lepäävät yli talven usein maahan kai
vautuneina jonkunlaisessa horrostilassa, josta
heräävät vasta keväällä. T:n aikana eläimet ovat
liikkumatta; niiden ruumiinlämpö on hyvin
alhainen ja sydämen sekä muiden elimien
toiminta sangen hidas. Elintoimintaa ylläpitävät
ruumiiseen kesän aikana kasaantuneet
vara-ravintoaineet (rasva). T:een vaipuvat sellaiset,
eläimet, joiden ravinnonsaanti talvella käy
mahdottomaksi ja jotka eivät voi talveksi muuttaa
lämpimämpiin seutuihin. Kuumissa maissa
vaipuvat muutamat eläimet kuumimpana ja
kuivim-pana vuodenaikana samanlaiseen hoirostilaan
(kesäuni). vrt. myös Talvimunat. P. B.
Talvj, saks.-amer. kirjailijattaren Therese
A 1 b’e rtine Louise von Jacob in
salanimi. ks. Robinson 2.
Talysit (ven. tali/sintsi), iraanilaisiin kuuluva
kansakunta Kaukaasiassa, Bakun kuvernementin
eteläosassa. Persian rajan ja Kaspianmeren
välissä olevassa vuoristoseudussa (ven.
Taly-sinskija gory), lukumäärältään viime vuosis.
lopulla n. 50,000. Heidän kielensä on läheistä
sukua persian kielelle. Uskonnoltaan t. ovat
siit-tejä. — T:n alue kuului aikanaan Talysin
kaani-kunnan nimisenä Persiaan; liitettiin 1813 Venii
jään.
Tamaanit (Hyrax)., systemaattiselta
asemaltaan epävarman, tav. kavio- t. elefanttieläinten
läheisyyteen asetetun 1 i 11 e ä k a v i o i s t e n
ryhmän (Lnmnungia)
ainoa suku;
jänik-senkokoisia, kasvi-aineita syöviä
eläimiä, joista
useimmat asustavat
kallio-seuduissa ja ovat
taitavia kiipeilijöitä.
Rakenteesta ja
ominaisuuksista ks.
lähemmin Litteä-k a v i o i s e t. Lajeista mainittakoon K a p i n
k a 1 1 i o t a m a a n i 1. kalliomäyrä (11.
ca-pensis), toisia lajeja elää esim. Koillis-Afrikassa
ja Lounais-Aasiassa (Raamatun saphan, suoni,
raamatunkäännöksen „kaniini"). Myös metsissä
eläviä ja taitavasti puissa liikkuvia lajeja
tunnetaan; ne erotetaan usein eri suvuksi
Dendro-liyrax. 1■ V-s.
Taman [ a’nj, niemimaa Kaakkois-Venäjällä.
Kubanin provinssin länsiosassa, Asovan-mereu,
Kertsin-salmen ja Mustanmeren välissä, n. 70 km
pitkä idästä länteen, 30 km leveä, alava,
epäterveellinen. järvien, lahtien ja limaanien (T:n-,
Kiziljtasin-, Temrjukin- y. m. limaanit) silpoma,
päättyy Kertsin-salmea vastaan kahteen kapeaan,
Tuzla ja Tsuska nimiseen niemekkeeseen (molem-
Kapin kalliotamaani.
Maila Talvio.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
