Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talvimunat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1163 Tamarindi
miu puoliu T:n-limaanin suuta). T:n eteläosa
kuuluu Kubauiu suistomaahan. Mutavulkaaneja.
Vedet kalarikkaita. — T:n limaanin
etelärannalla on T:n stanitsa (n. 4,000 as. 1000), jonka
paikalla vanhalla ajalla oli kukoistava kreik. siirto
kunta. Sieltä on löydetty paljo muinaismuistoja.
Tamarindi ko. T a m a r i n d u s i n d i c a.
Tamarindus indica, t a m a r i n d i,
Ccesalpi-ntocefe-heimon puu, kotoisin troopillisesta
Afrikasta. Aina 25:kin m. korkuinen. Kukat
kellertävät. Palko, joka on 15 cm pitkä, on tärkeä
ravintoaine tropiikeissa, missä puuta tästä syystä
\ teisesti viljellään. Paloista valmistetaan inyös
ruskeaa, miedosti ulostavaa lääkettä y. m. T..
johon hyönteiset eivät kajoa, on kuumissa maissa
tärkeä tarvepuu. K. L.
Tamariski ks. T a m a r i x.
Tamarix, tamariski, lukuisia pensasmai
sia lajeja sisältävä kasvisuku
Tamaricacece-heimossa. Useimmat kasvavat lämpimien maiden
suolaseuduilla. Monia puna- ja valkokukkaisia
lujeja viljellään Etelä- ja Keski-Euroopassa ko
ristepensaina. Egyptin ja Arabian erämaissa,
varsinkin Siinailla runsaasti kasvavasta T.
man-tiiferosta, tihkuu erään kilpitäin pistojen
vaikutuksesta imelää, jähmettyvää nestettä, jota
seutujen munkit keräävät, pitäen sitä samana
manna-aineena, jota israelilaiset näillä seuduin aikoi
naan söivät, vrt. Manu a. K. L.
Tamatave (alkuasukasten Toamasina),
Madagaskarin pääsatama, saaren itärannikon
keskiosassa; 8.647 as. (1911). — Satama jokseenkin
hyvä, koralliriutan suojaama. N. 47%
Madagaskarin ulkomaisesta kaupasta käy T:n kautta;
tuodaan teollisuudentuotteita, viedään
kultaliiek-kaa, raffiaa (Raphta-palmun niintä), vuotia,
karjaa y. m. Säännöllinen höyrylaivayhteys
Euroopan kanssa. — Rautatie pääkaupunkiin
Antana-narivoon avattiin 1913. — T. oli ennen hyvin
epäterveellinen; läheisten rämeiden kuivaus paljo
parantanut asiantilaa.
Tamaulipas, valtio Koillis-Meksikossa,
Yhdysvaltain rajalla (rajajoki Rio Grande del Norte).
Meksikon-lahden rannikolla, etelässä rajoittuen
liio Panucoon; 79,801 km’-, 249,641 as. (1910),
enimmäkseen mestitsejä, n. 25,000 kreolia ja
10,000 intiaania. — Hiekkaisella, matalalla ja
epäterveellisellä rannikolla on paljon laguuneja
(suurin Laguna de la Madre).
Rannikkovyöhykkeen sisäpuolella on hedelmällinen, metsäinen
kumpuvyöhyke, joka sisämaassa vaihtuu Sierra
Madre Orientalin reunustamaan
ylätasankoaluee-seen. Ilmasto rannikkovyöhykettä
lukuunottamatta terveellinen. Sataa runsaasti. Pääjoet:
molemmat rajajoet sekä Presas (1. Conchas), Soto
la Marina ja Tamesi. Maanviljelys tuottaa
viljaa, sokeriruokoa, tupakkaa, puuvillaa, kahvia.
Karjanhoito tuottaa karjaa ja vuotia vietäväksi.
Villistä agavesta valmistetaan ixtleä. Vaskea,
polttoöljyä, asfalttia saadaan vuorista. —
Pääsatama Tampico, valtion etelärajalla. Sieltä
lähtee rautatie pohjoiseen ja länteen. Pääkaupunki
Ciudad Victoria (12,103 as. 1910).
E. E. K.
Tamayo y Baüs [-ma’jo i], Manuel
(1829-98). esp. näytelmänkirjoittaja. T:n varhaisimmat
tuotteet olivat käännöksiä tai mukailuja
ulkomaisista teoksista. T:n teki tunnetuksi klassilliseen
tyyliin kirjoitettu näytelmä ,,Virginia" (1853).
i—Tambov 1164
jossa tuntuu Alfieri’n vaikutus. Yhdessä
Aure-Jiano Fernåndez Guerran kanssa hän sepitti 1854
historiallisen kappaleen ,.La Rica-hembra".
Toinen kansallishistoriallinen draama oli ,.fja
lo-cura de amor" (1855), joka saattoi tekijänsä maan
ensimiiisten näytelmänkirjoittajien joukkoon ja
teki hänet tunnetuksi myös ulkomailla. Sam. v.
ilmestyi ..Ilija y madre", onnistunut
huvinäytelmä „La bola de nieve" (1856). V. 1859(8) T.
valittiin Espanjan akatemiaan ja tämän jälkeen
hänen tuotantonsa kypsyy ja hän saavuttaa tai
teellisi’11 tasapainon. „Lo positivo" (1862), jossa
T. hylkää runopuvun ja siirtyy proosaan, on
uudenaikainen yhteiskuntadraama. ja ,,Lances
de honor" (1863), T:n parhaita tuotteita, on
ten-ilenssikappale kaksintaistelua vastaan. ,.Los
liom-bres de hien" (1869) taas on yhteiskuntasatiiri.
Ehkä onnistunein T:n näytelmistä on „Un drama
.-luevo" (1867), jossa Shakespeare ja kuuluisa
näyttelijä Yoriek esiintyvät henkilöinä. V. 1884
T. tuli kansalliskirjaston ylihoitajaksi, missä
virassa hän kuoli. Kootut teokset „Obras"
(1898-1900, varustettuna A. Pidal y Monin esipuheella)
[Fernanflor. ,,Tamayo y Baus" (sarjassa
..Anföres dramäticos eontemporäneos, II; 1882); B. le
Tannenberg, ,,T. y. B., un dramaturge espagnol"
(1898).] E. W-g.
Tambov /-»’-/. 1. Kuvernementti (ven.
Tam-bovskaja gubernija) Iso-Venäjän itäosassa, Okan
lisäjokeen Moksaan laskevan Tsnan ympärillä
(pituus pohjoisesta etelään 400 km. suurin leveys
idästä länteen, eteläosassa. 280 km) ; 66,588 km-.
3,502,700 as. (arv. 1913), 51 km-:llä. — T. on
aln-vaa tasankoa (korkeimmat kohdat vain n. 200 m
yi. merenp.l. johon joet ovat uurtaneet syviä
laaksoja ja kuruja. Pohjoisosia lukuunottamatta
maa on niustaamultaa. - Vedet laskevat Okaan
(joka itse pohjoisessa jonkun matkaa on
kuverne-mentin rajojen sisäpuolella) ja etelässä Doniin;
tärkeimmät joet ovat: Moksa, Tsna, Vad ja Vysa
(Okan vesistöön), Voronez. Vorona (Donin
vesistöön). Kuljettavia vesiteitä 1.232 km, josta
höyryaluksilla 165 km. — Ilmasto mantereinen;
v:n keskilämpö on 4-4,s°C, heinäkin -f-20,s°C.
tammikin —11.»aC. Joet ovat jäässä 4 ’/a kuuk.
Vuotuinen sademäärä on 505 mm: kevät- ja kesä
kuivuus sekä sateen epäsäännöllisyys aiheuttavat
usein katoja. Eteläosa on aroa. Metsiä on
poli-jois- ja keskiosissa, kaikkiaan 16,2% pinta-alasta
(1907). Asukkaista venäläisiä (isovenäläisiä)
95.9%. Lisäksi 011 pohjoisessa joku määrä mord
valaisia (viime vuosis. lopulla Spasskin piiri
kunnassa 53%, Temnikovin piirikunnassa 23%
ja Satskin piirikunnassa 9% as:sta mordvalaisia),
mestserjaakkeja ja tataareja. Uskonnoltani
99,2 % kreik.-katolisia. Lukutaitoisia 16.» %
(Euroopan Venäjän keskimäärä 22.9%). —
Maataloutta harjoittaa 84 %, käsi- ja
tehdasteollisuutta 5.7 %, kauppaa ja liikennettä 3.7 %. —
Maanviljelys tuottaa (etelässä säännöllisinä
vuosina myötäväksi) ruista 911,800 tou.. kauraa
659.300 ton., hirssiä 242,700 ton., vähän vehnää,
herneitä y. m., perunoita 974,200 tou. (1913).
Lisäksi viljellään tupakkaa (mahorkkaa; sato
17,5 milj. kg 1911, kolmas Venäjän
tupakka-kuvernementeista), hamppua (13.7 milj. kg 1912),
valkojuurikasta, omena-, kirsikka-, päärynä- y. m.
hedelmäpuita, keittiökasveja y. m. Karjanhoito
huonolla kannalla; 1913 oli hevosia 679,000 (paljo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
