Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tamburiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1165
Tamburiini—Tammela
1166
hevostarhojai, nautakarjaa 688.600, lampaita ja
vuohia 1.603..">00, sikoja 227,100 kpl.
Tehdasteollisuus: aksiisista vapaan teollisuuden
tuotanto-aivo 40.5 milj. mk. (myllyjä, saippua-, öljy-,
verkatehtaita), työväestö 9,249 henkeä; aksiisiu
alaisissa tehtaissa (sokeritehtaita, viiuapoltti
moita, tupakkatehtaita) työskenteli 5.613 henkeä
(1910). kotiteollisuus melkoinen, mutta ei se
eikä liioin työnansiot herraskartanoissa ja muissa
kuverneinenteissa anna tarpeeksi lisätuloja pel
tojen pienuuden takia kituville talonpojille, josta
syystä suuret määrät vuosittain lähtevät
Siperiaan (1913 18.255 henkeä, enemmän vain kolmesta
muusta kuvernementista). — Rautateitä 1,374 km
(1912). — Kansakouluja 875 (oppilaita 70,085;
1909i. keskikouluja 17 topp. 6.578), ammatillisia
keski ja alempia kouluja 8 (opp. 2,772), muita
kouluja 45 (opp. 2.831). Sairaaloita 129,
lääkäreitä 229 (1911). — Hallinnollisesti T.
jakaantuu 12 piirikuntaan. — Vielä keskiajan lopulla
kuvernemeiitin pohjoisosa oli mordvalaisten ja
mest.se rjaakk ien hallussa (venäläiset perustivat
Teinnikovin kaupungin mordv. alueelle vasta
1553) ja eteläosa oli polovtsien, kalmukkien ja
tataarien laidunmaita vielä 1600-luvulla
(Tain-tioviu kaupunki perustettiin sinne 1636). —
Kdelläinain. kuvernementin pääkaupunki
jokseenkin kuvernemeiitin keskellä. Tsnan varrella
Studentsan suussa, ratojen haarauksessa;
70.800 as. (1912). — Tyypillinen ven.
maaseutukaupunki: kadut suureksi osaksi kiveämättömät.
puutarhojen ympäröimät talot paraasta päästä
puusta. Yli kolmekymmentä kirkkoa, joukossa
luterilainen ja roomal.-katolinen. Useita lukioita,
seminaareja y. m. s. oppilaitoksia. Arkkipiispan
istuin. — Teollisuutta edustavat villa-, tupakka-,
öljy- y. m. s. tehtaat. Vilja- ja karjakauppaa.
— T. perustettiin 1636 suojaksi tataarien
hyökkäyksiä vastaan. V. 1779 T:sta tehtiin vasta
perustetun T:n käskynhalti jakunnan
pääkaupunki. E. E. K.
Tamburiini (it. tumburino = pikku rumpu),
lyömäsoitin, jolla tanssijat (Etelä-Euroopassa)
itse säestävät liikkeitään. T:iin kuuluu
ikäänkuin rummun kehyksen pelkkä yläreuna ja
siihen pingoitettu nahka. Kehykseen on
kiinnitetty kulkusia, jotka heläjävät tanssijan
liikkuessa ja toisella kädellään näpähyttäessä
soittimen nahkaa. T:ia käytetään
taideorkestereissa-kin, tanssia muistuttavissa erikoiskuvauksissa.
/. K.
Tambuuri ks. T a m p u u r i.
Tamerlan (1336-1405), mongolilainen
valloittaja; oikea nimi T i m u r-i-1 e n g (Lenk) = rampa
Timur. T., joka oli kotoisin Samarkandin
tienoilta, väitti polveutuvansa itse Tsingis-kaanista.
Kunnostauduttuaan ensin palkkasoturipäällikkönä
1. laski 1370 valtansa alle kaikki Tsagatai’n
kaanikuntaan kuuluneet alueet, s. o. Turkestanin,
ja valloitti sitten koko Keski-Aasian ja maat
Kiinan muurista Moskovaan asti. V. 1398 hän
teki sotaretken Etu-Intiaan. V. 1402 T. voitti
ja otti vangiksi Turkin sulttaanin Bajasidin
Angoran luona. T. kuoli valmistaessaan
sota-retkeä Kiinaa vastaan. Vaikka T. oli
julmuudessa miltei Tsingis-kaanin vertainen —
huvikseen hän antoi pystyttää torneja poikki
hakatuista ihmispäistä — piti hän suuressa arvossa
tieteitä ja sivistystä. Hänen valtakuntansa
hajosi hänen kuoltuaan, vrt. Mongolit
(historia). J. F.
Tamga /-//«’/ (ven. < tat.), puumerkki; leima;
t ullimak.su.
Tamilin kieli, huomattavin dravidalainen
sivistyskieli, jonka kirjallisuus kukoisti
varsinkin 10:nnellä-13;nnella vuosis. (mietelmä-,
eepillistä ja lyyrillistä runoutta, sanakirja y. m.) ;
uudenaikainen kirjallisuus alkaa 1700-luvulta.
Kielioppeja ovat julkaisseet Ziegenbalg (1716),
U esc Iii (1738 ja 1813) ja J. Lazarus (1879).
sanakirjoja m. m. Rottler (1834-41) ja Blin (1831).
ks. Dravi d a-k i e 1 e t ja Tamilit.
Tamilit (myös lamulit), dravidoihin kuuluva
kansa Etu-Intian eteläosassa, suurimmaksi osaksi
Madraksen presidenttikunnassa Madraksen
kaupungin tienoilta eteläänpäin, sekä Ceylonin
saaren pohjoisosassa; 1911 t:n kieltä Intian
keisarikunnassa puhui 18.13 milj. henkeä (1901
16,53 milj.). Ceylonilla n. 1 milj. ja Ranskan
etu ilit, alueilla vajaa 200.000 henkeä.
Ulkomuodoltaan t. ovat pääpiirteiltään samanlaisia kuin
dravida-kansat (ks. t.l yleensä. Henkisiltä
ominaisuuksiltaan he ovat dravidoista etevimmät.
Heidän toimekkaisuutensa ja yritteliäisyytensä
on vienyt heitä, suurin joukoin ulkomaille,
Taka-Intiaan (jossa heitä nimitetään klingeiksi),
Länsi-Intiaan, Mauritiukselle y. m., jossa he
toimivat kauppiaina, palvelijoina tai työmiehinä.
vrt. Tamilin kieli. E. E. K.
Tamm. 1. Per Adolf T. (1774-1856), ruots.
vuorityönharjoittaja ja maanviljelijä, aloitti
uransa sotilaana, m. m. ottaen osaa Suomen sotaan
1790 ja tullen luutnantiksi henkirykmenttiin.
Liittyi Norrköpingin valtiopäivillä 1800
vastus-tuspuolueeseen ja oli niitä nuoria aatelismiehiä,
jotka silloin luopuivat aatelisarvostaan (nimi
kirjoitettiin ennen Tham), josta syystä hän sai
eron virastaan. Hän ryhtyi nyt hoitamaan
Öster-byn suurta ruukkia, joka vähitellen siirtyi
kokonaan hänen käsiinsä ja joka vuoritöineen ja
maatiloineen pian tuli mallikelpoiseksi esikuvaksi
koko seudulleen. T. oli maanviljelysakatemian
ja tiedeakatemian jäsen; korotettiin 1826
uudestaan aatelismieheksi ja 1843 vapaaherraksi
(pysytti uuden nimensä). K. G.
2. Claes Gustaf Adolf T. (s. 1838),
vapaaherra, ruots. politikko; toimittuaan aluksi
sotilasuralla, oli sittemmin suurten teollisuuslai
tosten johtajana; 1870-72 ja 1876 jäsenenä
toisessa kamarissa, 1882-89 ja 1901-09 ensimäisessä
kamarissa; tuli 1884 konsultatiiviseksi
valtioneuvokseksi ja 1886 raha-asiainministeriksi, jossa
toimessa ollessaan pontevasti kannatti
vapaakaupan asiaa; 1888-1902 Tukholman
ylikäskyn-haltijana. J. F.
Tamma ks. H e v o n e n.
Tamraany liall ks. T a m m a n y-r e n g a s.
Tammany-rengas 11 rimani-J, alkuansa
hyväntekeväisyyttä harjoittava seura Nevv-Yorkissa,
sittemmin valtiollinen, demokraattista puoluetta
kannattava yhdistys; tullut kuuluisaksi
varsinkin siitä, että sen on ajoittain onnistunut saada
käsiinsä New Yorkin kaupungin hallinto, jolloin
se on häikäilemättömästi käyttänyt valtaansa
jäsentensä rikastuttamiseksi kaupungin
kustannuksella, esim. hankintasopimuksia tehtäessä.
Nimi tulee t:ii huoneustosta T.-h allista.
Tammela. 1. Kunta, Hämeen 1., Tammelan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
