Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tammi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1171
Tammikuun valiokunta—Tammisaari
1172
paksuus on länsirannikolla n. 20 cm, sisämaassa
30 cm, etäämpänä koillisessa 40-50 cm. Tuuli
on yleensä etelänpuoleinen. Ktelii-Suomessa
vallitsevat enimmäkseen lounaistuulet.
Pohjoissuomessa etupäässä kaakkois- ja etelätuulet.
Helsingin havaintojen mukaan on t. joulukuun
jälkeen vuoden myrskyisin kuukausi. II. H.
Tammikuun valiokunta oli säädyttäin Suo
men neljästä säädystä valittu (12 jäsentä
kustakin säädystä) valiokunta, joka keis. julistuksella
29 p. maalisk. IS(il kutsuttiin kokoon lausumaan
mielensä hallituksen valmistamista
asetusehdotuksista ja asiain väliaikaisesta järjestämisestä,
siksikuin valtiopäivät voisivat kokoontua.
Ehdotus lähti epäilemättä hyvässä tarkoituksessa
senaattori F. Langenskiöldistä, mutta herätti
monella taholla Suomessa epäilyksiä, kun
pelättiin sen voivan viedä lainmukaisten
valtiopäiväin syrjäyttämiseen. Jo julistusta senaatissa
käsiteltäessä vähemmistö ehdotti käännyttäväksi
hallitsijan puoleen anomalla siihen semmoista,
selitystä, että valiokunnan tehtävä oli ainoastaan
niiden esitysten valmistaminen, jotka tulisivat
annettaviksi perustuslain mukaisesti
kokoonkul-suttaville valtiopäiville. Ja ympäri maata,
varsinkin Helsingissä, pidettiin kokouksia ja
valmistettiin hallitsijalle annettavaa adressia saman
käsityksen esilletuomiseksi. Valiokunnan puheen
johtajaksi määrätylle senaattori Seb.
Gripen-bergille 12 p. huhtik. annetulla keis. kirjelmällä
ilmoitettiin silloin valiokunnan tarkoituksen
olevan ainoastaan tätä valmistavaa laatua. Mutta
sittenkään eivät epäluulot tahtoneet kokonaan
häipyä, ja eräillä tahoilla vaadittiin aluksi, ettei
ollenkaan suostuttaisi valitsemaan jäseniä valio
kuntaan. Tätä liiallista epäluuloisuutta vastaan
esiintyi .1. V. Snellman. Vaalit toimitettiin
kuitenkin kaikkialla, vaikka valitsijat useimmilla
paikoilla samalla tekivät sellaisen päätöksen,
ettei valituilla millään muotoa olisi oikeutta
päättää asioista säätyjen sijasta. Valiokunta
kokoontui sittemmin 20 p. tammik. 1862
Helsingissä. Kohta töiden alkaessa lausuttiin ilmi
jäsenten käsitys, että heidän lausuntojaan ei
anneta maan ja säätyjen nimessä, vaan ne ovat
ainoastaan yksityisten kansalaisten mielipiteitä,
ja lausuttiin vakaumus, että säädyt pian
kutsutaan kokoon. Samassa tilaisuudessa herastuomari
Kustaa Pelkonen suomenkielisten jäsenten
puolesta esitti vaatimuksen, että suomen kieltä
kaikissa valiokunnan toimissa käytettäisiin samalla
oikeudella ja arvolla kuin ruotsia; tämä myöskiu
päätettiin. Senjälkeen ryhdyttiin valiokunnalle
annettujen kysymysten käsittelyyn. T. v. lopetti
toimintansa 6 p. maalisk. 1862, ja sen
keskustelut, jotka loppuaikoina olivat tapahtuneet
julkisesti. julkaistiin sitten painosta suomeksi ja
ruotsiksi. Varmaankin se toiminnallaan tuli
myötävaikuttamaan siihen, että Suomen säädyt
lopultakin seur. v. 50-vuotisen väliajan perästä
jälleen kutsuttiin valtiopäiville kokoontumaan.
K. (I.
Tammilahti, Keski-Päijänteestä, Judinsalon
kohdalta koilliseen, Luhangan pitäjän keskukseen
pistävä pitkä lahti. T:n länsirannalla sijaitsee
Luhangan kirkonkylä ja T:n pohjukan sekä
siihen laskevan Tammijärven ympärillä
Tammijär-ven kylä. Vilkas laivaliikenne Lahdesta tlaivalaitu
reita: kirkolla ja T:n perukassa, 6 km kirkolta).
Tnmmipeli.
Tammilahti, ratsutila Luhangan pitäjässä
Taniinilahden ja Tammijoen poukamassa,
laiva-reitin varrella, käsittää nyk. 13/72 manttaalia, ii.
650 tui. — Omistaja maanviljelijä Ferd.
Nieminen. 1’. W-a.
Tammio, n. 2 km pitkä, 1 km leveä asuttu
s aari Vehkalahden saaristossa, n. 23 km
Haminasta kaakkoon ja 4 km Kuorsalosta
eteläkaakkoon; tärkeä kalastuspaikka (suurkalastusta).
Trsta n. 5 km eteläkaakkoon sijaitsee U 1 k
o-Tammion pieni saariryhmä Vehkalahden uiko.
saaristossa.
Tammipeli (ransk. jcu dc damca = naistenpeli),
yleisesti suosittu peli, jota kaksi henkilöä,
kumpikin käyttäen 12
pyöreätä t a m m i n a p u a,
pelaa s&kkilaudalla (ks.
Sakki). Lauta
jakautuu tav. 64 ruutuun.
Toisen navut ovat
tummanväriset (.,mustat"),
toisen vaaleanväriset
(..valkoiset") : niitä
siirrettäessä kuljetaan
yksinomaan vaaleita ruutuja
tahi yksinomaan tuin
mia. Kuvasta näemme,
miten navut ryhmitetään pelin alussa. Tästä
pelaajat siirtävät vuorotellen napunsa vastustajaa
kohti ja ..sieppaavat" toisiltaan. ..syövät" (s. o.
poistavat laudalta) navun kulloinkin kun tämän
takana sattuu olemaan tyhjä ruutu, johon oma
liapu silloin harppaa. Jos mahdollinen sieppaus
laiminlyödään, saa vastustaja poistaa navun
siltä, jonka vallassa oli tehdä sieppaus. Sen
lisäksi pelaaja pyrkii omilla navuillaan
saartamaan vastustajan napujo. Napua. joka on
tunkeutunut etäisimpään ruuturiviin. sanotaan
t a m miksi (dume); se sieppaa ja harppaa sekä
eteen- että taaksepäin, yli useankin perättäisen
(tyhjän) ruudun. Tav. tammi merkitään
panemalla sen päälle toinen samanvärinen napu.
pelin voittaa se. jonka on onnistunut siepata
vastustajansa kaikki navut tahi saartaa ne niin
tiukasti, ettei niitä enään käy mihinkään
siirtäminen. — ’1 ammipelissä noudatetaan muutoin
eri maissa toisistaan varsin poikkeavia sääntöjä.
Niinpä käytetään Hauskassa tav. 100-ruutuista
lautaa ja kummallakin pelaajalla 011 20 napua.
Tammisaaren verkatehdas (omistaja Akti
e-b o 1 a g e t Ekenäs k 1 ä d e s f a b r i k
osake-y Ii t i ö. osakepääoma 500.000 mk., rahastot
150,000 luk.. 1917). Tammisaaressa, sataman
ääressä, perustettiin 1S98 (perustaja tehtailija
A. Th. Pettersson, muutti sitten liikkeen
Aktie-bolag Ekenäs vllevarufabrik nimiseksi
osakeyhtiöksi). Liike teki 1908 vararikon. Seur. v.
sen osti konsuli Frans Höijer, muodostaen
liikkeen o.-y:ksi (osakepääoma aluksi 250.000 mk.),
jonka toimeenpanevana johtajana hän
siitä-pitäen on ollut. — Tehtaassa on yli 1,600 kehrää,
n. 30 kangaspuuta, värjäämö, viimeistelyosasto.
Valmistus käsittää kaikenlaisia villalankoja ja
-kankaita, ollen 1910 arvoltaan 160.000 mk.,
1914 700.000 mk. ja 1916 1,500,000 mk.
Käyttövoimalla höyry; työväestö 1915 oli 110 henkeä.
Sairausapukassa. E. E. K.
Tammisaari (ruots. Ekenäs). 1. Kaupunki
Uudenmaan läänissä ja maakunnassa Polijanlah-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
