Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tammisaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1173
Tammisaari
1174
Tammisaaren vaakuna.
<lt-n (Pohjanpitäjänlahden) itärannalla, 59° 58’
pohj. lev. ja 23° 25’ it. pit. Greenw. Ympäristö
luonnonkauneudestaan tunnettu. Asukkaita
kirkonkirjojen mukaan
(1915) 3,051 (1.366 miestä,
1.685 naista), henkikirjo
jen mukaan (1915) 2,913
(1.229 miestä. 1,684
naista), joista 15
kreik.-katoliseen tunnustukseen
kuuluvaa. Enemmistö on
ruotsinkielisiä:
suomenkielisiä 404.
Kirkonkirjojen mukaan väkiluku
1880 oli 1.679, 1890 1.953,
1900 2.374 ja 1910 2,906
henkeä. Kaupunkiin
kuuluu paitsi kaupungin aluetta (nyk. asemakaava
vahvistettu 1913) T:n latokartanon yksinäinen
verosäteri (0,oss« manttaalia; 267,550 ha),
Gam-melbodan (0,i5?« manttaalia; 131.105 ha),
Skräd-darhölen (0,i«rj manttaalia; 133.935 ha), Nybodan
lO.jioo manttaalia; 142,sm ha) ja Björknäsin
11.6600 manttaalia; 216.49 ha) tilat, Sköldargärdin
ratsutila (l.sn: manttaalia; 638.5io ha) ynnä
Troll-bölen (0.9197 manttaalia; 514.aio ha) ja Västerbyn
(1 ,ti67* manttaalia; 427.J65 ha) talot. —
Kaupungin alue (45.960 hai on jaettu 6 kaupunginosaan,
jotka käsittävät pienempiä ja suurempia
rakennus-tontteja, huvila-, vuokra- ja tehdasalueita, toreja,
puistoja y. m. Valtakatu on kauppatorilta
asematielle johtava Kuninkaankatu. Katujen
yhteenlaskettu pituus 9.200 m. Kaupungilla on
sähkölaitos ja viemärijohtoverkko. Vesijohtolaitoksen
perustaminen päätettiin 1914 (sodan johdosta
1017 vielä rakentamatta|. — Rakennukset ovat
enimmäkseen puusta. Kivirakennuksista
mainittakoon kaupungintalo (arvo 159.000 mk.),
Suoliini yhdyspankin talo (1915), sähkölaitoksen talo
larvo 205,000 mk.), hotelli Continental,
Pohjanlahden ja T:n verkatehtaat, kylpylaitos
sekäLun-dénin ja Ehrstedtin talot. — Historiallisina
muistomerkkeinä on mainittava n. s. Linnamäen
vallit, jotka ilmeisesti osoittavat, että mäelle on
joskus alkuunpantu jokin suurenmoinen
rakennus, joka kuitenkin on jäänyt kesken.
Varmuudella ei siitä mitään tiedetä. Kenties
jäännöksillä on historiallista yhteyttä sen käskyn karissa,
jonka Nils Grabbe 1525 sai ryhtyäkseen tänne
rakentamaan linnaa, mikä työ 1527 pantiinkin
alulle. Carl Bergmanin kirjoittaman
akateniialli-sen tutkimuksen (1760) mukaan on Linnamäellä
Nälküala yli Tammisaaren.
ison vihan aikoihin saakka ollut
kaksikerroksinen kivirakennus, joka on kuulunut
Leijonhuf-vudien kreivilliselle suvulle. — N. s.
,.Herrastalosta" (Herregärden) ei ole mitään jäännöksiä
säilynyt. Se näyttää sijainneen nykyisen
Länsi-pitkänkadun ja Kelkkakujan välissä sekä kuului
mahtaville ja julmille Raaseporin herroille. —
Yksinkertainen, mutta varsinkin sisältä
viehättävä harmaakivikirkko on suurimmaksi osaksi
rakennettu valtaneuvos G. A. Leijonhufvudin
kustannuksella (1653-66). Harvinaisen kaunis
alttaritaulu. luultavasti Saksasta tuotu sotasaaliina,
on todennäköisesti jäljennös flaamilaisen Cornelis
de Vosin taulusta ja esittää Kristuksen
ottamista alas ristiltä. Kaupungin eteläosalla (n. s.
..Barkens udde") 011 viehättävä vanhanaikainen
leima. Puistoista ja kävelvpaikoista on
mainittava Hagen (Haka) ja siilien kuuluva
Brunns-berget heti kaupungin itälaidassa ja sen takana
kansanjuhlien ja 1915 perustetun
ulkoilmateatterin paikkana tunnettu Ramsholmen. sekä
Ilög-holmen. lisäksi seminaarin puisto ja (kaupungin
sisällä) Skepparträdgården. Itse kaupungissa
olevia näköalapaikkoja: Myllymäki
(Kvarn-backen), Linnamäki (palotorni) sekä kirkontorni,
joista silmien eteen leviää kaunis ja vaihteleva
maisema merenselkineen, saarineen, niittyineen
ja peltoineen. Etelästä näkyy Vitsand (tunnettu
itämaisesta sodasta; taistelu 19 p. totikok. 1854),
luoteesta Kråkströmmen, jonka yli johtaa
Suomen valtion rautateiden mahtava lautasilta ja
sen vieressä oleva vanha silta sekä kaupungille
kuuluva puinen ajosilta. Pohjoisessa Pohjanlahti
ulottuu 1 1j-> penink. sisämaahan Skurun asemalle
ja lastauspaikalle. Kaupungin ulkopuolella olevia
näköalapaikkoja: Gullö- 1. Bötesberget.
(näkötorni». jonne etäältä siintää Suomenlahden
ulappa; kauniista paikoista on mainittava vielä
Vitsandin lähellä oleva Källviken, jossa ovat
Dagmarinlälide, Ormnäsin ja Snäcksundin
huvilat sekä laaja saaristo (m. m. ihana Danskogin
saari) ja meren äärellä kasvillisuudeltaan rikas
Hästö. T:sta n. 15 km itään ovat Raaseporin
linnanrauniot. Ravintoloista on huomattavin
TAMMISAARI
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
