Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampere
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11!)1
Tampere
1192
tola on muutamina viime vv. ollut käyttämättä.
Viikinsaaressa on kesäravintola. Huvila-asutusta
ou syntynyt varsinkin Hataupään taakse pitkin
Pyhäjärven etelärantaa ja Näsijärven lähimmän
ulapan itärannalle Aitoniemeen sekä Aito- ja
Tervalahteen.
Kirkollisesti T. kuului ennen
Messukylään, mutta päätettiin 1870 erottaa eri
seurakunnaksi, mikä saattoi tapahtua vasta 1903. Siitä
pitäen on T. 1 luokan konsistorillinen khrakunta
ja kuuluu T:n rovastikuntaan. Tätä nykyä siellä
ou kirkkoherran lisäksi 5 kappalaista ja 1
esi-kaupunkipappi. Paikkakunnalla on myöskin
meto-disti-episkopaaliuen pappi, baptistiseurakunta
sekä kreik.-katolinen kirkko ja saarnaaja.
Sotaväkeä (venäläistä) on T:lla ollut vasta
v:sta 1913. Aikaisemmin oli kaupunki
vapautettu kaikesta majoituksesta vapaakaupungin
oikeuksien lakkaamiseen asti 1905.
T:n vaakuna: vinoon kilven yli kulkeva
sinivalkoinen kuohuva koski; yläpuolella
vasemmalla kultapohjalla suuri punainen T kirjain,
alapuolella oikealla vihreällä pohjalla
teollisuuden ja kaupan vertauskuvina kultainen vasara
ja merkuriussauva.
Kaupungin talous. T :n kaupungin
omaisuus oli 1915 v:n lopussa seuraava:
Rakennukset tontteineen kaupungissa Smk. 8,151,321:55
Myytävät tontit, tehdas- ja varastoalueet „ 1,873,717: M
Muut kiinteistöt kaupungissa „ 798.209:78
Huvila- ja viljelysalueet, metslit ja laidunmaat „ 2.449,101: 29
Kiinteistöt kaupungin ulkopuolella „ 2,742.879:88
Vesijohtolaitos „ 878,323:41
Sähkölaitos „ 1,981,150:77
Irtaimisto „ 839,670:12
Kaupungin omistamat erinäisrahastot „ 3,684.792:31
hallitsemat „ „ 121,181:27
Käyttämättömiä, osaksi eri tarkoituksiin
varattuja obligatsionilainavaroja y. ni. „ 4,012.984:32
Rahaston sääslO „ 309,797:20
Yhteensä Smk. 27.843,129:24
Kaupungin velkojen määrä samaan aikaan oli
Smk. 16,531,S40 :26, josta obligatsionilainoja Smk.
11,202.435:—, kuoletuslainoja Smk. 4,661,405:26
ja muuta velkaa Smk. 668,000: —. Kunnan puh
das omaisuus siis Smk. 11,311,288:98.
Kaupungin menot olivat 1915 täysissä Smk:oissa:
vel-kain korot ja kuoletukset Smk. 1,304,727,
virastot Smk. 145,911, kunnallishallinto Snik. 203,031,
poliisilaitos Smk. 104,929, terveys- ja sairashoito
Smk. 337,124, köyhäinhoito Smk. 356,501,
palolaitos Smk. 71,656, opetuslaitokset Smk. 752,639,
yleiset rasitukset Smk. 389,409, kulkulaitokset
Smk. 172,274, vesijohto Smk. 136,886,
sähkölaitos Smk. 717,650, kauppahallitalo Smk. 73,497.
teurastamo Smk. 65,887, kaupungin erinäiset
talot Smk. 366,7.76, puhtaanapito Smk. 145,964,
puistot Smk. 44,707, tilukset ja varasto Smk.
18,580, llatanpään tilat Smk. 218,384, Viinikan
ja Lapin esikaupungit Smk. 17,456,
varamäärärahat Smk. 113,902 ja ylim. menot Smk. 27,340,
yhteensä Smk. 5,785,241. — Tärkeimmät
tuloryhmät: erinäisten laitosten osuus korkoihin ja
kuoletuksiin Smk. 620,921, tulot erinäisistä
kaupungin taloista Smk. 320,894, tiluksista Smk.
143,704, Hatanpäästä Smk. 131,329, vesijohdosta
Smk. 148,168, sähkölaitoksesta Smk. 135.226,
väkijuomaliikkeen voittovarat Smk. 172,587.
Satama- ja liikennetulot, joiden merkitys
rantakaupungeissa ou niin suuri, olivat täällä vain
Smk. 51,692, ja tuulaakia ei T. ole oikeutettu kan-
tamaan omaksi hyväkseen ensinkään.
Kunnallisverotuksella ori siellä näinollen koottava
suhteellisen suuri osa tuloista, 1915 Smk. 1,768,381.
Veroäyrin peruste on 300 mk., ja äyriltä
maksettiin veroa Smk. 17:20. Verotettavien luku, joka
edellisenä v. oli ollut 10,584, oli säännöttömien
olojen vaikutuksesta 1915 kohonnut 11,432 :een
ja äyrien luku 83,392 :sta 112,338 :aau. V. 1914
maksettiin äyriltä Smk. 21:20 eli 7,o;% tuloista,
vastaavan prosenttiluvun missään muussa
Suomen kaupungissa kohoamatta edes 6:een.
Viisivuotiskautena 1910-14 se oli T:lla keskimäärin
5,82%, mutta Turussa 4.97%, Viipurissa 4,87% ja
Helsingissä vain 4,<s%. Taksoitettuja tuloja
oli T:n kuntalaisilla 1914 25,o milj. mk., josta
kiinteimistöistä tulevia 4,i milj., elinkeinoista
lO.o milj. ja palkoista y. m. 10,s milj. mk.
(Helsingissä yht. 136,9 milj., Turussa 33,« milj. ja
Viipurissa 26,3 milj. mk.). — Kaupungin hallussa
olevia rahastoja: Rakennus- ja
järjestämisrahasto, niihin kaikki tontiulunastukset
menevät, Smk. 781,571, työväen rakennusrahasto Smk.
638,028, lukusalin ’ja kirjaston Smk. 362,123,
puhdistuslaitoksen rahasto Smk. 210,000,
kaunis-tusrahasto Smk. 106,699, raitiotierahasto Smk.
906,353, sähkölaitoksen rahastot Smk. 85,610,
sotilasparakkien rahasto Smk. 212,124, muut
rakennus- ja järjestämisrahastot Smk. 12,463,
opetuslaitosten rahastot Smk. 473,709,
köyhäinhoidon rahastot Smk. 73,725, Olivia Hildénin rahasto
Smk. 213,160, muut turvalaitosten rahastot Smk.
118,002, A. Jokisen hätäapurahasto erinäisiä
maalaiskuntia varten Smk. 398,275, muut apu- ja
eläkerahastot Smk. 124,181, muut kaupungin
hallussa olevat rahastot Smk. 22,895. —
Yksityisiä rahastoja: T:n kaupungin kauppiaskunnan
eläke- ja apurahasto (1844; pääoma v:n 1915
lopussa Smk. 478,640, osakkaita 67), T:u
käsityöläisten ja tehtailijain eläkekassa (1860; Smk.
115,918, osakkaita 20), T:n pääoma-ja
elinkorko-laitos (1879: varat Smk. 95,692, osakkaita 130);
Finlayson & C:o o.-y :n talletuskassa (1883; säästö
1915 Smk. 1,005,404, osakkaita 106) työväen
apu-kassat 1914 v:n lopussa:
Luku Jäseniä Varoja Smk.
Sairauskassoja 1 311 36.217
Sairaus- ja hautausapukassoja 16 6,604 186,729
Hautausapukassoja 1 479 17,053
Eläkekassoja 10 5,600 925,575
Sairaus- ja hautausapurenkaita 7 1,078 2,284
Hautausapurenkaita 2 624 1,442
Yhteensä 2S apukassaa ja 9 rengasta, joiden
varat olivat kaikkiaan Smk. 1,169,300.
Pellava-tehtaan ja Finlaysonin puuvillatehtaan
työväestön rahastot olivat suurimmat (Smk. 303,693 ja
281,793), sitten seurasivat järjestyksessä T:n
puuvillateollisuus o.-y:n ja T :n verkatehtaan
työväen rahastot.
Historia. Suurten vesien ylikulkupaikkana
ja keskellä Ylä-Satakunnan asutusta oli
Tammerkosken kannas tärkeä paikka jo keskiajalla.
Myllypaikkana se on tunnettu 1466, ja
1500-luvulla tiedetään siellä olleen hyvinvoivan kylän,
jonka talojen ja torppien nimet (Kyttälä,
Erkkilä, Siukola, Viinikka, Pyynikki, Nalkala,
Laiskoila) vielä elävät paikkakunnalla.
Ylä-Satakunnan tärkeimmät markkinat pidettiin
täällä, Pietari Brahen ajoista vuosittain kahdet,
aluksi Tammerkoskella, mutta sittemmin kan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
