Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampere
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1195
Tampere
33)
naksen kapeimmalla kohdalla Pispalassa. Kun
pellavanviljelys oli ympäristössä (Orihvedellä
y. m.) yleinen, syntyi tänne Hatanpää n ja
Tammerkosken omistajan II. n. Boijen toimesta
1759 pellavankehruukoulu, .,Ota vallan spinni",
joka valtion avustusta nauttien saattoi rukin
käytännön paikkakunnalla yleiseksi. Kaupungin
perustamisesta Tammerkosken rannalle oli ollut
kysymys jo aikaisemminkin 1700-luvun kuluessa,
unitta täysi tosi tuli siitä vasta 1770-luvulla, kun
paikkakuntalaiset itse anoivat sitä hallitukselta
viitaten kansan pitkiin ja rasittaviin
kaupunkimatkoihin, maakunnan taajaan asutukseen,
paikkakunnan hyvään kulkuyhteyteen eri tahoille
ja koskeen, vastaisen teollisuuden edellytykseen.
Käytyään itse paikalla allekirjoitti Kustaa III
1 p. lokak. 1779 kaupungin perustamiskirjan.
Sen mukaan T. oli määrätty vapaakaupungiksi,
jossa ei ollut noudatettava
ammattikunta-asetuksia, vaan elinkeinojen harjoitus oli oleva vapaa
kaikille. Seur. v. siellä jaettiin ensimiiiset tontit
ja viljelysmaat kosken länsirannalla. Tori oli
nykyisessä paikassaan ja siitä lähti Pirkkalan
maantie, josta muodostui tärkeä ..kauppiaskatu".
V. 1785 oli kaupungissa asukkaita 297; lisäksi
kruunun polttimolla (joka puuvillatehtaan nyk.
alueella sijaiten oli paikkakunnan tärkein
teollisuuslaitos 1776-90) 117 henkeä, yhteensä 414.
Koko Ruotsin ajan T. pysyi vähäpätöisenä
maalaiskaupunkina. jolle punaiset, turvekattoiset
talot perunapeltoineen. riihineen, navettoineen
ja karjapihoineen antoivat idyllimäisen leimansa.
Kolmessa vuosikymmenessä v:een 1810 sen
asukasluku kohosi ainoastaan 682 henkeen. Kauppa
oli vähäpätöinen. Hankala kuljetus Turusta y. m.
merikaupungeista korotti tavarain hintoja niin.
että maalaiset kävivät mieluummin itse
ostoksilla Turussa. Säännöllisten Perttelin ja Antin
markkinain aikana T:lla oli kuitenkin
vilkasta liikettä. Porthan luki T:n talvimarkkinat
maamme suurimpiin, ja niillä sanottiin käyneen
väkeä yli 40 pitäjästä. Vielä 1831 laskettiin T:n
syysmarkkina väki 8,000 hengeksi, kaupungin
oinan asukasluvun ollessa vain vähän yli 1.500.
T:n omat kauppiaat kiertelivät vielä kauan
1800-luvulla ympäri maata muiden seutujen
(Hämeenlinnan. Anianpellon, Jyväskylän, Lapuan y. m.)
markkinoilla ostelemassa maalaistuotteita ja
tapaamassa merikaupunkien kauppiaita.
Kotonaan he harjoittivat hiljaista kauppaa näiden
laskuun, myyden heidän suolo]aan. rautaansa ja
rihkamaansa ja ostellen heille maalaistavaraa.
Vii puolet kaupungin väestöstä kuului sataluvun
alussa käsityöläisiin. Varsinaisia tehtailijoitakin
"li jo Ruotsinvallan lopulla, m. m. Abr. Häggman,
jolla oli 6-7 erilaista pientä tehdaslaitosta, vaikka
niistä ainoastaan 1783 perustettu paperimylly
jäi pysyväiseksi. Sen ohessa oli kaupungissa
muutamia värjäämöitä, parkkimyllyjä
(nahkatehtaita) ja tiiliruukkeja sekä kosken itärannalla
Hatanpään jauhomylly sahalaitoksineen.
T:n ensimäisten 1779 ja 1780 vahvistettujen
asemakaavain mukaan ulottui kaupunki koskesta
nykyiseen Läntiseen katuun saakka
lukuunottamatta etelässä ja pohjoisessa olevia ranta-alueita.
Maat siitä länteen oli jaettu viljelysmaina, n. s.
plantaaseina, kaupunkilaisten kesken. Kun kaikki
tontit kosken ja plantaasien välillä olivat
v ien 1819 saaneet omistajansa, pysähtyi kau-
pungin laajeneminen toistaiseksi tähän. Samaan
aikaan tapahtui kuitenkin T:n vaiheissa tärkeä
käänne. V. 1819 poikettuaan Suomen-matkallaan
täälläkin keisari Aleksanteri I 1821 antoi T:lle
Tampere 1830-luvulla.
vapaakaupungin oikeudet, joiden nojalla sen
tehtailijat saattoivat tullitta tuoda ulkomailta
koneita ja raaka-aineita. Vv. 1817-23 tapahtui
Tammerkosken suuri perkaus, ja 1824 kaupunki
vapautettiin kaikesta sotilasmajoituksesta rauhan
aikana. Näin oli sen vastaisen kehityksen
tärkein perustus laskettu. Kun T.
viimeksimainit-tuna v. sai varsinaisen kirkon, tyydyttyään
aikaisemmin Tammerkosken rusthollin
päärakennukseen sijoitettuun saarnahuoneeseen (nykyisen
kellotapulin paikalla), ja kun entisen
järjestysmiehen ja kaupunginoikeuden sijaan 1830
asetettiin pormestari ja maistraatti, oli se saanut
itsenäisen kaupunkikunnan välttämättömimmät
ulkonaisetkin tunnusmerkit.
Vuosisadan toinen neljännes tuli T:n
teollisuuden ja kaupan varsinaiseksi elpymisajaksi. Sen
pieniä verkatehtaita ja värjäämöitä.
nahkatehtaita y. m. teollisuuslaitoksia tärkeämmäksi tuli
skotlantilaisen J. Finlaysonin, erityisten
etuoikeuksien nojaan 1820 perustama tehdaslaitos.
Oltuaan alkuaan mekaaninen verstas ja valimo
se 1828 muutettiin puuvillatehtaaksi, siirtyi 1836
uusille omistajille (Rauch ]a Nottbeck), jotka
sitä tuntuvasti laajensivat, ja työskenteli sitten
etupäässä vientiä varten Venäjälle, missä nautti
suuria tullietuja. Kotimaahan se möi yleensä vain
lankoja kansan kotikudontaa varten, ja ,,T:n
lankakauppoja" syntyi pian useimpiin maamme
kaupunkeihin. Tehtaan loistokausi oli sataluvun
keskivaiheilla, vaikka raaka-aineet olikin
hevosilla vedätettävä Kristiinankaupungista. Turusta
y. m. kaupungeista ja valmis tavara samalla
tavoin muihin Suomen kaupunkeihin ja
Pietariin. T:n paperitehtaassa valmistettiin
paperiarkit käsin, kunnes tehtaan 1832 siirryttyä
J. C. Frenekellille sinne 1841 hankittiin maan
ensimäinen paperikone. 1840-luvulla syntyi uusia .
huomattavia teollisuuslaitoksia: masuuni kosken
itärannalle 1842, villakehruutehdas alaputouksen
varrelle, sukkatehdas uuden trikooteollisuuden
alkajana T:lla, tulitikkutehtaita ja oluttehtaita.
T:n vapaakaupunginoikeudet.uudistettiin 1856 v:n
alusta 50 v:ii ajaksi vastoin kotimaisen
hallituksen aikomuksia. Tehdasteollisuuden ohella
kukoisti T :11a myöskin käsityö, jonka
harjoitta-jain lukumäärä lisääntyi varsinkin kaupunkiin
muuton kautta. V. 1860 oli T. väkiluvussa (5,232
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
