Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1219
Tanska
122(T
non, että juuston tuonti ulkomailta tav. on
suurempi kuin juuston vienti. V. 1914 oli
kalataloustuotteiden viennin arvo 80,»’% koko
viennin (lukuunottamatta ulkomaalaisten tavarain
takaisinvientiil) arvosta, paras osoitus
karjatalouden vallitsevasta merkityksestä maalle. —
Kalastus on viime aikoina huomattavasti
edistynyt kalastusvälineiden parantumisen ja
myöntimarkkinain laajenemisen (paremmat
kulkuneuvot) johdosta. V. 1911 T:ssa oli 14,768
kalastusalusta (joista 2,131 moottorialusta).
Tärkeimmät kalavedet ovat Beltit, Kattegat,
Pohjanmeri ja Lim-vuono. Koko merikalansaaliin
arvo 1914 oli 25 milj. mk. (melkoista suurempi
kuin Ruotsin, mutta paljoa pienempi kuin
Norjan kalansaalis) oltuaan 1895 vain ll,i milj. mk.
Tärkeimmät kalalajit ovat kampela, ankerias,
silli ynnä makrilli ja turska. Osterinpyyntiä
harjoitetaan Lim-vuonossa; sen saaliin arvo ei
sisälly yllämain. lukuihin. Järvi-, joki- ja
lam-mikkokalastus tuottaa ankeriaita, lohia, haukia,
ahvenia, forelleja, karppeja y. m. s. V. 1914
vietiin ulkomaille kaloja 30 milj. kg (tuoretta
kalaa) ja ulkomailta tuotiin 12,7 milj. kg
(suolattua silliä 5,7 milj. kg). — Metsästystä
harrastetaan enää vain urheiluna. —
Metsänhoitoa harjoitetaan suurella huolella, mutta
metsän pienen alan vuoksi ovat tulokset
vähäiset; n. 6/e rakennus-, tarve- y. m. puusta on
tuotava ulkomailta. Vapaata metsänkäyttöä
rajoittaa ankarasti 1805 v:n metsäasetus. N. ’/«
metsistä on valtion hallussa.
Vuorityö ja teollisuus. -— Varsinaista
vuorityötä ei ole: mineraalikunnan tuotteista
käytetään savea, kalkkia ja liitua. Teollisuuden
tärkeimmät raaka-aineet niinollen puuttuvaA,
mutta maan erinomaisen liikenneaseman
johdosta on verraten helppoa hankkia niitä
ulkomailta. Tämä seikka sekä korkeanlaiset
suojelus-tullit ovat kuitenkin kehittäneet sangen
huomattavan teollisuuden: koska tulli maksetaan
painon mukaan, suosii suojelus etupäässä
karkeampia, suhteellisen paljo raaka-ainetta
tarvitsevia tuotteita. V. 1914 T:n teollisuuslaitoksissa
työskenteli kaikkiaan 350,194 henkeä (1906:
317,086 ja 1897: 274.154 henkeä), joista
varsinaisia työmiehiä oli 232,615. Teollisuuslaitosten
koko henkilökunnasta yli ’/a, 120,360 henkeä,
tuli pääkaupungin osalle. Tärkeimmät
pääteol-lisuusryhmät ovat: rakennusteollisuus (79,158
henkeä), vaatetusteollisuus (65,050 h.),
metalli-ja koneteollisuus (62,919 h.) ravinto- ja
nau-tintoaineteollisuus (62,844 h.), kivi-, savi-ja
lasiteollisuus (19,485 h.) sekä kutomateollisuus
(17,336 h.). Yksityisistä teollisuudenhaaroista
mainittakoon: maatalouteen liittyvät
teurasti-mot (9,842 henkeä), meijerit (8.414 h.), myllyt
(5,317 h.; käyttävät myös ulkomaista
raaka-ai-netta) ja sokeritehtaat (2,036 h.) ;
tupakkatehtaat (9,427 h.); olutpanimot (6,269 h.;
suurenmoiset Carlsbergin panimot Kööpenhaminassa,
jotka työskentelevät myöskin vientiä varten) ;
trikootavaratehtaat (5,795 h.; varsinainen
puuvillateollisuus on kehittymätöntä, sen
palveluksessa 1914 oli vain 93,488 kehrää, jokseenkin
sama määrä kuin yhdessä ainoassa
puuvillatehtaassa, Finlaysonin, Suomessa) ; saviteollisuus
8.701 h.); sèmenttiteollisuus (2,063 h.;
Aal-borgissa huomattavin tehdas, jonka tuotteita
myödään paljo ulkomaille, m. m. Suomeen
[„Tii-keri"-merkkij) ; posliinitehtaat (1,205 h.;
maail-manmainiot Kuninkaallinen posliinitehdas ja
Ring og Gröndahlin posliinitehdas
Kööpenhaminassa) ; konepajat, laivaveistämöt, valimot y. m. s.
’32,185 h.; Burmeister & Wain, „Atlas" ja
„Ti-tan" Kööpenhaminassa, „Scandia"n laivaveistämö
Kandersissa, Helsingorin laivaveistämö v. m.).
Liikenne ja kauppa. — Maanteitä 1914
oli 6,782 km; lisäksi kyläteitä 37,700 km.
Ensimäinen rautatie valmistui 1847 Kööpenhami
nan ja Roskilden välillä. V. 1915 T:lla oli
4,002 km rautateitä (asukasmäärään nähden
vain Ruotsilla Euroopan maista on enemmän),
joista 2,031 km valtion ja 1,971 yksityisten.
Valtionradoilla kuljetettiin tiliv. 1914-15 23,»
milj., yksityisradoilla 10,» milj. matkustajaa
(790,2 milj. ja 169,i milj. henkilö-km) sekä
valtionradoilla 6,s milj. ton. ja yksityisradoilla 3,s
milj. ton. tavaraa (640,o milj. ja 64,s milj.
ton.-km). Bruttotulot valtionradoilla olivat 71,»
milj., yksityisradoilla 18,i milj. mk. —T:n rata
verkko on välittömässä yhteydessä Saksan rata
verkon kanssa kahden Jyllannista etelään kulke
van radan kautta; liöyrylautta ylläpitää yhteyttä
Gedseristä (Falsterilla) Warnemiindeen
Saksassa sekä Kööpenhaminasta Malmöhön ja Hei
singoristä Helsingborgiin (Ruotsissa). —
Sisävesiliikenteellä ei ole mitään merkitystä.
Tiedonantoliikenne. Postitoimistoja
(1915) 1,177, postilähetyksiä 375,o milj. kpl.
(kirjelähetyksiä 194,i milj., sanomalehtiä 170,s
milj. kpl.). Sälikölennätinlinjoja 3,694
km.-lankoja 13,576 km; 2 langatonta
sähkölennätinase-maa. Kööpenhaminassa on suuren kaapeliyhtiön
..Det store nordiske Telegrafselskab"in (omisti
1915 29 kaapelia, yhteensä 17,309 km)
pääpaikka. Valtion omistama puhelinverkko (19151
30,903 km (1,472 tilaajaa), yksityisten yhtiöiden
517,131 km (117,395 tilaajaa); asukasmäärään
nähden T:ssa on enemmän puhelimia kuin
missään muussa maassa (40 puhelinta 1,000 as.
kohden). — Kauppalaivasto suhteellisen
suuri ja uudenaikainen, käsittäen (1915)
kaikkiaan 3,638 alusta, vetoisuudeltaan 562,564
rek.-ton. netto (1870: 2,800 alusta, 179,000 rek.-ton.).
josta 672 höyryaluksen osalle tuli 433,928
rek.-ton. (1870: 89 höyryalusta, yhteensä 10,000
rek.-ton.), 1.060 moottorialuksen osalle 42,361 rek.
ton. ja 1,906 purjealuksen osalle 86,275
rek.-ton. Suurin laivasto on Kööpenhaminalla, jossa.
Pohjoismaiden suurin höyrylaiva-o.-y. ..Det. fo
renede dampskibsselskab" (koko T:n
höyrylaivasto 1911 oli 411,595 rek.-ton.; siitä
Kööpenhaminan osalle tuli 347,624 rek.-ton.). T:n ja
ulkomaiden välisessä laivaliikenteessä 1913
selvitettiin 6.2) milj. lastattua rek.-ton. ja
kotimaisessa laivaliikenteessä 4.2» milj. lastattua
rek.-ton. (painolastissa kulkevat alukset ja
lastattujen alusten käyttämätön tila jätetty
lukuunottamatta), yhteensä 10,»s milj. lastattua
rek.-ton. Tästä Kööpenhaminan osalle tuli 3,»« milj.,
Aalborgin osalie 0,«» milj., Aarhusin osalle
O.r.j ja Esbjergin osalle 0,»i milj. lastattua
rek.-ton. (1910 Kööpenhaminassa selvitettiin
kaikkiaan 6.s» milj. rek.-ton.). T:n ja ulkomaiden
välisestä yllämain. laivaliikenteen selvityksestä
53,»% tuli tansk. alusten osalle. Tansk.
alukset harjoittavat melkoista rahtiliikennettä uiko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
