Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1221
Tanska
122(T
maiden satamien välillä, ansaiten 1913 siinä n.
HO milj. mk:n bruttoralulin. Bruttorahti T:n
ja ulkomaiden satamain välillä oli 43,s milj.
mk. — Ulkomaankauppa on viime
vuo-.-is. keskivaiheilta (oli sitä ennen 40:n v:n
aikana ollut enimmäkseen Hampurin käsissä)
alkaen kehittynyt tasaisesti eteenpäin.
Viimeisinä 25 vv. ulkomaankauppavaihto on kasvanut
nelinkertaiseksi. V. 1914 tuonti oli arvoltaan
1.105 milj. (1913: 1.188 milj. mk.), vienti 1,205
milj. mk. (1913: 1,002 milj. mk.; normaalioloissa
tuonti säännöllisesti vientiä suurempi), josta
121 milj. mk. tuli ulkomaisten tavarain
takai-sinviennin osalle. Koko kauppavaihdosta
asukasta kohden tuli 822 mk., enemmän kuin
missään muualla pohjoismaissa. Tärkeimmät
tuontitavarat (milj. mk.)
vientitavarat (milj. mk.)
voi 296
liha 285
karja 224
munat 50
vuodat 26
kala 16
ohrat 16
alukset 7
rautatavarat 8
vilja 120
»Ijykakut 83
kivihiili 82
puutavarat 46
rautatavarat 38
puuvilla-, pellavakank. 33
rauta 27
karja 25
villakankaat 24
Kauppatuttavista tärkeimmät ja
kauppavaihto niiden kanssa (milj. mk.) :
tuontimaat
Saksa 368
Englanti 202
Pohjois-Ameriikka 121
Ruotsi 116
vientimaat
Englanti 599
Saksa 418
Ruotsi 53
Norja 32
T:n ja Suomen väliset kauppasuhteet ovat
verraten vilkkaat. V. 1913 T. osti Suomesta
puutavaroita (lautoja) 7,s milj. mk:n, nahkoja ja
vuotia 2.i milj. mk:n y. m., kaikkiaan 11,» milj.
mk:n arvosta (josta takaisinvientiä 0,e milj.
mk:n arvosta) ja möi Suomeen viljaa ja
jauhoja 5,i milj. mk:n, rauta- ja metalliteoksia 3,s
milj. mk:n. kankaita ja lankoja 2,7 milj. mk:n,
koneita 2.s milj. mk:n. sementtiä 2,4 milj. mk:n,
lihaa 2,i milj. mk:n y. m., kaikkiaan 29,i milj.
mk:n arvosta (kaikki Suomen kauppatilaston
inuk.i. — Tärkein kauppakaupunki on
Kööpenhamina; sen kautta menee n. */2 maahan
tuoduista, »/,» jälleenviedyistä ja 1/3 maasta
lähetetyistä tavaroista. Huomattava vientisatama
iEnglantiin) on Esbjerg, Jyllannin
länsirannikolla. — Mitat ja p a i n o t metriset v:sta
1912.
Haha ja rahalaitokset.
Rahayksikkönä on v :sta 1873 krone (ks. Kruunu 1.).
Sitelinanto-oikeus on 1818 perustetulla
National-bankenilla (1813-18 toimi valtakunnanpankkina,
sitten muutettiin yksityispankiksi), jonka
osakepääoma 1915 oli 37,5 milj., vararahastot
11,4 milj. mk.; seteleitä oli liikkeessä 312.8 milj.
mk:n arvosta. Muita pankkeja (suurimmat: Den
danske Landmandsbank, Privatbanken,
Keben-havns Handelsbank sekä Kobenliavns Laane- og
Diskontobank) T:ssa oli 145. niiden
yhteenlaskettu osakepääoma 297,5 milj. mk., vararahastot
70 milj. mk. Kaikkien pankkien vastaavat ja
vastattavat päättyivät 2,523,5 milj. mk:aan.
Säästöpankkeja 1914 oli 510, tallettajia 1,393,889,
tallettajien säästöt 1.192,» milj. mk.
Säästöpankeista 113:11a oli yli 1 milj. kruunun
talletukset. Maa- ja kaupunkihypoteekkiyhdistysten ja
kassojen maksamattomat obligatsionilainat 1915
olivat 2,817,6 milj. mk. ja T:n kuntain
luotto-yhdistyksen 1914 37,5 milj. mk.
Valtion ja kuntain r a h a-a siat. Tiliv.
1913-14 olivat maalaiskuntain tulot 56 milj.,
kaupunkikuntain 174 milj. ja amtien 22 milj. mk.,
maalaiskuntain varat 122 mil j., velat 61 milj. mk.,
kaupunkikuntain varat 589 milj., velat 459
milj. mk., amtien varat 43 milj., velat 27 milj. mk.
Valtion tuloarvio tiliv:Ile 1916-17 päättyy
185 milj. mk:aan (veroja ja tulleja 157 milj. mk.),
menoarvio 164 milj. mk:aan (sisäasiat 27 milj.,
valtiovelka 24 milj., sota-asiat 24 milj.,
kirkollis- ja opetusasiat 23 milj. mk.). Valtiovelka
31 p. maalisk. 1915 oli 546 milj., valtion varat.
1,175 milj. mk.
Sivistys- ja oppilaitokset,
kirkolliset olot. — Kansanvalistus on hyvin
korkealla kannalla. Kansanopetus järjestettiin
1814 v:n lailla (parannettu 1856 v:n
asetuksella). Valtion huonot raha-asiat estivät
kuitenkin pitkät ajat opetuksen järjestelyä; osaksi
juuri säästäväisyyssyistä noudatettiin hyvin
laajalti Bell-Laneasterin opetusmenettelyä (ks. t.),
kunnes vuosisadan puolimaissa grundtvigilaisten
vastustuksen vaikutuksesta siitä alettiin luopua.
Kansakoulut ovat kunnallisia, mutta valtio
avustaa ja samalla tarkastaa niitä. Ne työskentelevät
kansankirkon vaikutuksen alaisina,
uskonnonopetus on evank.-luterilainen, opettajan tulee
kuulua kansankirkkoon. Seurakunnan pappi on
jäsenenä koulukomissionissa, rovastikunnan rovasti
johtokunnassa. Koulunkäynti on pakollinen
(7-14 ikävuosien välillä). V. 1914 T:ssa oli
kunnallisia kansakouluja 3,363, niissä oppilaita
378,714; opettajia valmistetaan 4 :ssä valtion
seminaarissa sekä useissa yksityisissä seminaareissa.
Kansanopistoja oli 71. niissä 5,533 oppilasta
(1914-15). Ylempiä ja keskikouluja (valtion,
kuntain ja yksityisten) oli kaikkiaan 840, niissä
67.505 oppilasta. — Korkeinta opetusta antaa
Kööpenhaminan yliopisto (per. 1478; Lundin
yliopiston jälkeen Pohjoismaiden vanhin), jossa
1914-15 oli 1,861 ylioppilasta (5 tiedekuntaa).
Ammatillista opetusta antavat maatalous- ja
puutarhakoulut (19: 1.719 oppilasta 1915)! tekn.
koulut (176; 17,814 opp.), kauppakoulut (72;
7.263 opp.). farmaseuttinen opisto (tutkinnon
suorittaneita 63 1914). hammaslääkäriopisto
(tutkinnon suorittaneita 30 lukuv. 1914-15),
eläin-lääkäri- ja maatalouskorkeakoulu (tutkinnon
suorittaneita 62), polyteknillinen opisto (258
opiskelevaa 1914-15), taideakatemia (274 oppilasta
1915), kadettikoulu (40 oppilasta 1915).
meri-koulut (7; 176 opp. 1915). armeian upseerikoulu
(117 oppilasta 1913-14). — Tieteellisistä ja
taiteellisista seuroista ja yhdistyksistä
huomattavimmat ovat Kööpenhaminassa (ks. t., palstat
344-345), joka on T:n henkisen elämän,
samoinkuin sen taloudellisen elämänkin keskipiste. —
Sanomalehtiä ja aikakauskirjoja T:ssa 1914-15
ilmestyi 1.655; tärkeimmät valtiolliset lehdet ovat
„Politiken" ja ..Berlingske Tidende". —
Kirkolliset olot. Perustuslain mukaan
evan-kelis-luterilainen kirkko on T:n kansankirkkona.
Kaikkien muiden uskontokuntien tunnustajilla
on kuitenkin samat oikeudet. V. 1911 T:n
asukkaista kuului kansankirkkoon 2,757,076 henkeä,
roomal.-katolisia oli 9,821, uskontokuntien uiko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
