Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tapettivihreä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1257
Tapettivihreä—Tapio
1258
laisilta. Näiden historiasta ja valmistuksesta
ks. Nahkatapetit. 1800 luku yritti
uudestaan nahka t :ien valmistamista, mutta niliden
vanhoja kuoseja kopioiden, ja lopulta
tyydyt-tiilikin vain paksusta paperimassasta
pusertamalla valmistettuihin jäljennöksiin. —
Vaarallisen kilpailijan kudotut ja ommellut villa-t:t
saivat maalatuista ja kuoseinkudotuista
silkki-t :eista, kuu 1700-luvulla oli tämäntapaisiin
kiinalaisiin töihin tutustuttu; mutta muillakin
keinoin, kuten liina-, vahakangas,
puuvilla-karttuuni-) ja paperi-t:eilla yritettiin
1700-luvun lopulla korvata kalliita kuva-t:eja.
—-Paper i-t:ien valmistuksen Eurooppa oppi
idästä, Kiinalta ja Japanilta, josta sen n. 1550
tienoissa hollantilaiset ja espanjalaiset sekä
englantilaiset matkustajat toivat mukanaan
Eurooppaan (siirreltäviä kaideverhoja).
Ensimäi-nen tehdas paperi-t:ien valmistusta varten
perustettiin Englantiin 1746; aikaisemmat paperi-t;t
olivat vain käsin valmistettuja, maalaamalla,
sablonilla tai puu-, sittemmin messinkilaatoilla
painettuja, seinälle vierekkäin liimattuja suuria
paperiliuskoja. Näiden sijalle 1835 tuli
rulla-paperi. ja vista 1852, jolloin t.-kone keksittiin,
t :ien koneellinen valmistus kohoaa
huomattavaksi teollisuuden haaraksi, samalla kuin
niiden hinta halpenee. Koneessa t:ien valmistus
nykyään suoritetaan kaiverretuilla,
filttipeittoi-silla valsseilla painamalla alustetulle, kuivatulle
ja kiillotetulle paperille, yksi- tai monivärisesti;
t.-rullien pituus on n. 10-12 m. leveys 0.5 m.
Värillisten t:ien painaminen on tavallista
moni-väripainoa, joka yleensä vaatii yhtä monta
painolaattaa kuin on värejäkin. Kullattaviksi,
hopeoitaviksi, samettipintaisiksi y. m. aiotut t:n
kohdat painetaan alustavasti pellavaöljyllä, johon
lehtikuita tai villapöly tartutetaan ja paperi
kiilloitetaan. Paperi t :ien kuosit jäljittelivät
aluksi entisiä kangaskuoseja. Vasituisia malleja
paperi t :eja varten sommitteli engl. William
Morris, samalla myöskin määritellen
uudenaikaisen paperi-t:n luonteen. Tämän mukaisesti
t:n tulisi pysyä vaikutukseltaan rauhallisena,
seinälle kiinnitettyjen esineiden sekä
huonekalujen alaiseksi alistuvana taustana,
perspektiivi-vaikutelmia sen tulisi välttää eikä pyrkiä
kuva-vaikutelmiakaan korvaamaan. Tämän periaatteen
muutkin engl. t:ien piirtäjät, Valter Crane,
Voisey y. m., omaksuivat ja sitä pidetään
vieläkin tavallisissa oloissa pätevänä. Yleiseen
käytäntöön tulleena, huokeana kalliimpien
kudottujen ja nahka t :ien korvaajana t:ien valmistus
nykyisin jo kykenee tyydyttämään hyvinkin
erilaisia tarpeita ja makuvaatimuksia: puu-t:t
jäljittelevät puuta ja sen suonituksia, i r i
s-t:eissa suoraviivaisesti tai aaltoilevasti
rinnastetut värit sulautuvat toisiinsa pehmeten,
pestäviä t :eja valmistavat etenkin englantilaiset,
samaten katto-t:eja, sametti-t:t
jäljittelevät sametti piil laa y. m. — T:ien
liuokeahintai-selle valmistukselle tärkeänä tekijänä on
vasi-tuisen kuosin, t.-k u o s i n käyttö, jolla
ymmärretään sellaista ornamentin muotoa, jossa aiheet,
ajatellulle tai näkyvälle ruutuviivaverkolle
kertailemalla sommiteltuina. jatkuvat kaikille tahoille
päättymättömästi. — ks. Gobeliini. O
m-p e 1 u k i r j a u s, T a i d e k u d o n t a,
Taide-ompelu. {7-0 N.
Tapettivihreä, indigokarmiinin ja
pikriini-hapon seos.
Tapiirina, sienisuku (ks. Paljaskotel
öiset), jonka monivuotisia, tuulenpesiä
muistuttavia lajeja aikaisemmin pidettiin erityiseen
Exo-ascus nimiseen sukuun kuuluvina. ,7. /. /..
Tapiiri (Tapirus), paritonvarpaisiin
(Perisso-dactyla) kuuluva, oman heimonsa muodostava
kavioeläinsuku. Ruumis on verraten raskas,
pitkähkö. häntä aivan lyhyt. Pää 011 pitkä ja kuono
jatkuu lyhyehköksi
liikkuvaksi
kärsäksi. Jalat
verraten lyhyet,
etujaloissa 4,
takajaloissa 3 varvasta,
varpaiden luvun
väheneminen ei siis
ole mennyt yhtä
pitkälle kuin t:ien
lähimmillä nyt
elävillä sukulaisilla,
sarvikuonoilla ja hevosilla. Eräissä muissakin
suhteissa t:t näyttävät säilyneen
viimemainittuja alkuperäisemmällä kehityskannalla. —
T.-lajeja tavataan nykyään Kaakkois-Aasiassa ja
sitten vain Etelä- ja Keski-Ameriikassa. Nämä
asuinpaikat ovat vain jätteitä muinaisesta
yhtenäisemmästä. laajasta t.-muotojen
levenemis-alueesta. T:t asustavat metsäseuduissa,
mielellään lähellä vetisiä paikkoja (uivat ja sukeltavat
hyvin), ja käyttävät ravinnokseen kaikenlaisia
kasviaineita, etenkin lehviä. — Suurin laji
(pituus 2,5 m:iin saakka, korkeus n. 1 111) on
i n t. t. (T. indicus), joka tavataan Taka-Intiassa
ja osassa. Itä-Intian saaristoa. Väritys on
omituinen: koko eturuumis hartiain ja etujalkain
taakse sekä jalat .ja hännän seutu ovat
mustah-kot, muu takaruumis taas ikäänkuin valkean
peitteen verhoama. — Ameriikkalainen t.
I. a n t a (T. americanns) on hiukan pienempi,
yksivärinen, tumman harmaanruskea, niskassa
lyhyt, jäykkä harja. Se asustaa Etelä-Ameriikan
etelä- ja itäosissa. Etelä- ja Keski-Ameriikasta
tunnetaan lisäksi 3 muuta t.-lajia. — T:ien liha
011 syötävää, nahasta valmistetaan piiskoja v. m.
/. V-s.
Tapila Imvös aiemmin Tappi lal,
allodi-säteri Sauvon pitäjässä, 20 km Paimion asemalta,
käsittää nvk. kaikkiaan 8 tilaa, yht. 6
manttaalia, 627,66 ha. — Kartanon omistajina mainitaan
1*576 Hans B jörnson Le.jonin leski Karin
Henrikin-tytär Horn, 1599 Hans Benktsson (Görtzhagen),
Hans Leijonin sisarenpoika, 1613 Bertil Nieroth
ja 1640-luvun alusta valtaneuvos Jesper Matinp.
Kruusin leski Brita de la Gardie, jonka
rintaperillisillä kartano senjälkeen kulki. Näihin
aikoihin kartano käsitti kaikkiaan 35 tilaa,
yht. 22 6/« manttaalia. 1740 oli T:n omistajana
Kristina Kustaantytär Horn, naimisissa
kenraalimajuri, kreivi Karl Julius Lewenhaupts kanssa,
senjälkeen omistivat T:n ratsumestari David
Hildebrand (1745), eversti Karl Bonde. eversti
Berndt Wilh. Fock ja kapteeni Otto Fock.
Nykyisin omistaa kartanon Kaarle O. Knuutila,
joka sen (1916) osti edelliseltä haltialta. —
Kartanon päärakennus on n. 300 v. vanha.
Y. W-o.
Tapio sana on Jusleniuksen sanakirjassa kään-
Intialainen tapiiri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
