Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tapaturmavakuutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1255
Tapetti
1256
tuksen hyväksymiin vakuutuslaitoksen vastatta
vaksi, kun työnantaja sitävastoin voi omalla
vastuullaan säilyttää ensimäistä 12U päivää
koskevan korvausvelvollisuuden. Suurin osa
työnantajista vakuuttaa kuitenkin nykyään
tämänkin vastuun. — Työväen t:ia antaa Suomessa
7 keskinäistä, etupäässä työnantajien perustamaa
yhdistystä ja 3 kotimaista osakeyhtiötä. Ne
harvat venäläiset ja ulkomaiset yhtiöt, jotka ovat
saaneet oikeuden Suomessa harjoittaa
puheenaolevaa liikehaaraa, ovat velvolliset ostamaan
pysyvät elinkorkonsa suomalaiselta
vakuutuslaitokselta. — Nämä voimassa olevat määräykset
ovat monessa kohdassa vanhentuneet, ja
eduskunta ou 1912 puolestaan hyväksynyt uuden,
nykyajan vaatimuksia vastaavan lain, jota
kuitenkaan ei ole vielä vahvistettu.
V. 1914 oli vakuutettu 4,408 liikettä.
Vakuutettujen vuosityöntekijäin luku, eli niiden, jotka
tarvittaisiin todellisten työpäivien
suorittamiseen, jos samat työntekijät umpi vuoden
pysyisivät työssä, s. o. työpäivien luku jaettu 300:11a,
on MG,100, 1913 oltuaan 133,500. Näistä oli
2,100 merimiestä 1914 ja 4,400 1913.
Vakuutusyhtiöt saivat 1914 vakuutusmaksuja 1,250,000 mk.,
jota paitöi työnantajat suoraan korvasivat
työntekijöilleen n. 125,000 mk. Kaikki vakuutus- ja
korvauskustannukset muodostivat siis 1914 n.
1,js % samalle työväen ryhmälle maksetusta
vuosipalkasta. Vahingoittuneille ja heidän perheilleen
maksoivat vakuutusyhtiöt elinkorkona lähes
500,000 mk. ja muun korvauksen muodossa
n. 280,000 mk. Suomessa käytetään elinkorkojen
turvaamiseksi tarpeellisen pääoman
määräämiseen n. s. p ää oman varaamisjärj este
1-m ä ii (ks. T a s a a m i s j ä r j e s t e 1 m ä).
Pääomat olivat 1914 päättyessä n. 7 milj. mk.
Laskuissa käytetään edelleen väestön yleistä
kuolleisuutta v. 1878-86 esittäviä tauluja.
M u i d e n maiden lainsäädännöstä mainitta
koon ensin Saksan, joka ennen muita sääsi
laajan pakollisen t.-vakuutuksen. V. 1884 annettiin
siellä t:sta laki, jota myöhemmin on monasti
täydennetty. Nykyään on voimassa 1911 annettu
Reiehsversicherungsordnung. Pakollisen
tapaturmavakuutuksen alaisia ovat sen mukaan kaikki
palkkatyöläiset teollisuuden, maanviljelyksen,
kaupan ja merenkulun alalla sekä toimihenkilöt
5,000 Saksan mk:n palkkaan saakka.
Vahingoittunut. saa aluksi 13 viikon aikana apurahansa
sairausvakuutuskassastaan, joka yleensä on
paikallinen (ks. Sairausvakuutus), mutta
14:nnestä viikosta alkaen työnantajain yhtymien
ylläpitämistä, ammatillisista t.-kassoista. Täysi
vuosieläke on 2/3 työansiosta, johon luetaan koko
vuosiansio 1,800 Saksan mk:aan saakka ja sen
yli nousevasta osasta kolmannes. V. 1912 oli
vakuutettujen luku 24.» milj. ja vakuutusmaksut
tekivät 199,9 milj. Saksan mk. Vakuutuskassat
maksoivat sairashoitoon 12,2 milj. Saksan mk.,
vahingoittuneiden eläkkeisiin 118,a milj. Sak
san mk., jälkeenjääneiden eläkkeisiin 34,3 milj.
Saksan mk. sekä sekalaisiin tarpeisiin 5,s milj.
Saksan mk., yhteensä 170,a milj. Saksan mk.
Kassojen pääomaa laskettaessa noudatetaan
yleensä n. s. tasaamisjärjestelniää, ja elinkorko
rahastojen summa oli v:n 1912 päättyessä
584 milj. Saksan mk. — Pakollinen t., joka
kohdistuu kaikkiin palkkatyöläisiin on v. 1916
säädetty myöskin Ruotsissa ja lähes samassa
laajuudessa Tanskassa. Sillä poikkeuksella, että
pakollinen vakuutus koskee maanviljelystöitä
vain mikäli niissä käytetään konevoimaa, ja että
toimihenkilöt usein jäävät pakkovakuutuksen
ulkopuolelle, tavataan puheena olevaa
vakuutusta seuraavissa maissa: Itävallassa (1887 ja
1894 sekä kalastukselle 1913), Unkarissa (1907),
Italiassa (1898, 1904 ja 1907), Norjassa (1894
ja uusi laki 1915) ja Romaaniassa, sekä
Luxemburgissa (1902 ja 1908) teollisuutta ja
maanviljelyltä varten. Yksinomaan teollisuuden alalla
tavataan pakollista t:ta vielä Venäjällä (1912),
niissä liikkeissä, joissa on voimakoneita ja
vähintään 20 työntekijää tahi, ellei voimakonetta
ole, vähintään 30 työntekijää, Hollannissa (1901),
Serbiassa (1910) ja Sveitsissä (1911), jossa
vakuutus myöskin koskee työn ulkopuolella
sattuneita tapaturmia, mutta tätä lisäystä varten
työntekijät itse ja valtio suorittavat
vakuutusmaksut. Yksistään merenkulkua varten on
vakuutus pakollinen Ranskassa ja Belgiassa. Muissa
maissa, kuten Ranskassa, Englannissa, Belgiassa,
Espanjassa ja Portugalissa, on vain korvausvel
volhsuutta järjestäviä lakeja. Ameriikan
Yhdysvalloissa on viime aikoihin asti jyrkästi
vastustettu korvausvelvollisuuslakiakin, mutta 1913 on
sellainen säädetty työntekijöiden hyväksi
vaarallisissa ammateissa. Korvausvelvollisuutensa
työnantaja saa tietysti kaikkialla siirtää
vapaaehtoisen vakuutuksen muodossa joko jonkun
valtion perustaman tahi valtion hyväksymän
vakuutuslaitoksen vastattavaksi. [Schmoller,
„Hand-wörterbueh der Staatsvvissenschaften"; Manes,
,,Versicherungslexikou"; ,,Assekuranz-jahrbueh";
..Bulletinen des interuationalen
Versieherungs-amtes"; „Social forsorg’’; „Arbetareskyddet".]
O. 11-n.
Tapetti (kreik. lapcs; lat. tapPte = peite,
matto), kankaasta, nahasta tai paperista tehty
seinäverho. Nykyään t :eilla tarkoitetaan lähinnä
paperi-t:eja. Alkuaan t:t yksinomaan olivat
kudottuja ja ommeltuja kuosi- ja kuvakankaita,
joita itiimaalaiset paimeutolaiskansat ammoisista
ajoista ovat ripustelleet telttainsa seinäin ja
kattojen koristukseksi; sittemmin niitä
käytettiin muurattujen rakennusten seinäin verhoksi
ja huoneita toisistaan erottamaan. Idästä
kudottujen. ommeltujen, painettujen ja
maalattujenkin viila-, silkki-, kultalanka-t:ien, kuten yleensä
kaikkien hienojen kankaiden valmistus tuli
Bysantin ja arabialaisten keskeisen kaupan
välityksellä Eurooppaan. Länsi-Euroopassa Espanjan
maurilaiset ensinnä valmistivat t:eja, ja
keskiajan lopulla rikkaan Flanderin kaupungeista
(Arras, Valenciennes, Lille, Bryssel y. m.) tuli
kukoistavan, kuvallisten (liaute-lisse) t:ien
valmistuksen keskusta, jossa suoritettiin tilauksia
muihinkin Euroopan maihin ja jonka tuotteita
vain kuninkaat ja ruhtinaat saattoivat
lahjoittaa toisilleen. M. m. Sikstiiniläistä kappelia
varten Rafaelin kartonkien mukaan kudotut
kuuluisat t:t tilattiin Brysselistä. Flanderin
kuvallisten kudottujen seinä t:ien rinnalla ja nämä
maineessa vähitellen sivuuttaenkin 1600- ja
1700-luvun gobeliineilla (ks. t.), jotka vieläkin
edustavat taidekudounan huippua, oli tärkeä
sija. Nahka- (cordova- 1. corduan-)
t:ien valmistus on alkuisin Espanjan mauri-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
