Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tarttuvat taudit - Tartuffe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1279
äkilliset 1. akuuttiset, jotka kehittyvät
nopeasti, saavuttavat huippunsa muutamassa
päivässä, jopa tunnissakin ja taas muutaman
päivän tahi viikon kuluttua jälleen helpottavat ja
häviävät, jolleivät ole kuolemaan johtaneet.
Tällaisin t:ia t:eja ovat: isorokko, tuli- ja
tuhkarokko, hinkuyskä, kurkkumätä, äkillinen
keuhko-katarri. keuhkotulehdus, lavantauti, kolera,
punatauti y. m. äkilliset ripulit, influensa sekä
kulkutaudin tapainen aivokalvontulehdus, horkka
y. m. s. Äkillisten t:n t:n vastakohtana ovat
kroonilliset t. t., jotka kehittyvät hitaasti
hiipien, niin että tuskin voidaan määrätä,
milloin ne oikeastaan ovat alkaneet, ja jotka sitten
pitkät ajat, kuukausi- ja vuosimäärin jopa
ikiajoiksi rasittavat sitä, joka kerran on niiden
tuhoille joutunut alttiiksi. Mäihin kuuluvat m. m.
tuberkuloosi, syfilis, trakomi. T:n t:n ja
varsinkin äkillisten kulkuun nähden erotetaan n. s.
i n*kubatsioni- 1. itämisaika, s. o. aika,
jonka ruumiiseen tunkeutunut tartunta tarvitsee
siinä synnyttääkseen elimien luonnollisissa
toiminnoissa sellaisia vaikutuksia ja muutoksia, että
ne esiintyvät huomattavina taudiuilmiöinä. Tämä
aika on eri taudeissa eri pitkä; niinpä esim.
tuhkarokossa kestää 10-13 päivää, lavantaudissa
1-3 viikkoa, kurkkumädässä ja tulirokossa vain
2-4-6 päivää tartunnan saamisesta taudin
ilmi-puhkeamiseen. Ennenkuin äkillinen tarttuva tauti
puhkeaa täysin ilmi, huomataan potilaassa usein
jo jonkinlaisia edelläkäypiä taudinmerkkejä,
p r o d r o m e j a, niinkuin raukeutta, väsymystä,
yleistä pahoinvointia, oksennuksia, epämääräisiä
kipuja ristiluussa ja jaloissa, päänsärkyä y. m. s.,
mitkä oireet jo puoli staan saattavat viitata
äkillisen taudin ilmipuhkeamiseen. Varsinaisen taudin
esiintyminen huomataan sitten ruumiinlämmön
kohoamisesta, jota, jos kuume nousee kovin
äkkiä* usein seuraa vilunväristys tai puistatus,
minkä ohessa eri tautien kulloinkin aiheuttamat
erikoiset taudinmerkit ja muut ilmiöt alkavat
painaa leimansa potilaaseen. Kestettyään aikansa
tauti taas helpottaa, mikä saattaa tapahtua
hyvin äkkiä (krisis), niinkuin esim.
keuhkotulehduksessa on laita, tahi hitaasti kuumeen
asteit-taisesti taas vähentyessä (lysis) esim.
lavantaudissa. Äkillisen taudin voitettuansa potilas alkaa
toipua (konvalessenssi). Tarttuvien tautien
torjumisesta ks. Terveydenhoito. M. O-B.
Tartuffe J-ty’f] (< it. tartu’fo = „tryffeli"),
päähenkilön nimi Moli&ren samannimisessä
huvinäytelmässä. Sen perustalla tullut yleisnimeksi,
merkiten teeskentelevää, tekopyhää konnaa.
E. W-s.
Tartunta, tartunta-aine, ks. I n f e k t s i o n i.
vrt. myöskin Tarttuvat taudit.
Tartuntarata ks. A d li e s i o n i r a t a.
Taru ks. M y y 11 i.
Taruoppi, mytologia (ks. t.).
Tarvaala, sotilasvirkatalo Saarijärvellä, 6 km
kirkolta Jyväskylään johtavan valtatien varrella,
luonnonihanan T:n virran rannalla, käsittää
Vs manttaalia sekä siihen yhdistetyn Jänismäen
kruunun uudistilan à 0,a-5 manttaalia, yht.
0,875 manttaalia, 2,467,65 ha. — Tilalla on
aiemmin, 1867-1900, ollut maanviljelyskoulu (ks. M a
a-talousopetus). Tilan maanviljelys on
mallikelpoinen, viljelykset ovat jaetut neljään
kiertoon. Kartanossa on aiemmin ollut vesimylly ja
1280
kotitarvesaha. — Päärakennus on rakennettu
1861. y. VV-o.
Tarvaalankoski, Rautalammin reitin lasku-
koski Saraveteen (ks. t.), vie Kuusvedestä
Saraveden kaakkoisimpaan kulmaan; putouksen
pituus 200 m, putouskorkeus l,u m,
hevosvoima-määrä keskiveden aikaan 1,307 ja vesimäärä
70 m3 sek:ssa (vastaavat luvut korkean veden
aikaan: 5,413 hevosv. ja 290 m3; matalan veden
aikaan: 373 hevosv. ja 20 m3). — Pitkin T:n
pohjoisrantaa perattiin uittoränni 1843-46, jolloin
Kuusveden (ja Lievestuoreenjärven) pinta aleni
n. 0,5 m; uiton helpottamiseksi perattiin koskea
uudelleen 1862-63. L. U nen.
Tarvanen, Otto ks. T a n d e f e 1 t-suku.
Tarvasjoki, Euran kappelin (ks. t.) 1.
E uraisten uusi nimitys; nimenmuutos
päätettiin kirkonkokouksessa 16 p. jouluk. 1909,
senaatti vahvisti sen 8 p. liuhtik. 1910 (sam. v.
T. muodostui itsenäiseksi khrakunnaksi).
Tarve, määrätyn puutteen tunto, s. o.
erikoista laatua oleva pahan-olon tunne.
Taloudellinen on t. silloin, kun se voidaan tyydyttää
aineellisilla, ulkonaisilla välineillä tai toisten
henkilöiden palveluksilla. Ihmisen t:t ovat
lukumäärältään rajattomat, mutta niiden voima
vähenee, jos ne tulevat osittain tyydytetyiksi.
Sen vuoksi niillä yksityisillä yksiköillä tai
osamäärillä, joista saatamme ajatella jonkun
tarve-määrän, s. o. t:n tyydyttämiseksi
välttämättömän hyödykemäärän, olevan kokoonpannun,
on yksilölle erilainen ja vähenevä arvo. Tähän
huomioon perustuu n. s. rajahyötyteoria (ks.
Arvo). T: ita on koetettu luokittaa eri
ryhmiin, mutta tällaiset luokittelut ovat jotenkin
mielivaltaisia. Puhutaan luonnollisista 1.
toimeentulon t:ista, joihin kuuluvat ensi sijassa
ravinnon, vaatetuksen, asunnon t:t, elämän
hie-nostumisesta johtuvista kulttuuri-t:ista,
ylelli-syys-t:ista y. m. T:t ovat kaiken toiminnan
lähtökohtana ja ihmiskunnan edistys ilmenee
t:den lisääntymisessä, moninaistumisessa ja
hie-nostumisessa. Niin suuret edistysmalidollisuudet
kuin tässä kohden vielä onkin olemassa, on
kuitenkin toiselta puolen varmaa, että väkiluvun
kasvaessa luonnolliset tuotantovaikeudet tulevat
ehkäisemään t:den laajenemisen rajattomiin.
J. F.
Tarvepuut, yhteinen nimitys niille
puutavaroille, jotka joku tila tai ruokaBinta omaksi
tarpeekseen käyttää rakennus-, veisto-, aitaus-, poltto-,
hiili-, v. m. puina. Lisäksi erotetaan
varsinaiset käyttö (tarve) puut (ruots.
gagn-virke, saks. Nutzholz) s. o. saha-, rakennus- ja
veistopuut, poltto-, hiili- v. ra. s. puista.
O. Lth.
Tasaaja 1. ilmantasaaja (regulaattori),
mus., on pieni palje, jonka välityksellä ilma
virtaa urkujen varsinaisista palkeista ilmakanavaan.
T:ia on keskikokoisissa uruissa tav. kaksi t.
kolme; niiden tehtävänä on estää palkeiden
liikkeen tuottamia tärähdyksiä ja huojumisia
tuntumasta urkujen äänessä. I. K.
Tasaamisjärjestelmä (saks. Umlageverfahren)
on sekä yhteiskunnallisessa että yleensä
keskinäisessä vakuutusliikkeessä käytetty
vakuutusmaksujen määräämisjärjestelmä, jonka mukaan
tasataan kunkin vuoden menot maksuvelvollisten
kesken yhteisesti maksettaviksi heidän osuutensa
Tartuffe—Tasaamisjärjestelmä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
