Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tasaisesti hidastuva liike ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1281
Tasaisesti hidastuva liike—Tasapainokynttiläjalka
1282
mukaan (ks.
Vakuutusmaksujärjes-te Imit). Tällöin ei muodostu varsinaista
rahastoa. Suomessa käyttävät työväen
tapaturmavakuutusta myöntävät keskinäiset vakuutuslai
tokset n. s. p ii ä o m a n v a r a a m i s j ä r j e
s-t e 1 m ä ä (saks. K a pit aldcckun gsverfah ren). jonka
mukaan vakuutusmaksut määrätään kultakin
vuodelta niin suuriksi, että ne siten yhteensä
vastaavat. paitsi vuoden juoksevia menoja, myöskin
kaikkien sinä vuonna myönnettyjen uusien
työkyvyttömyyseläkkeiden pääoma-arvoja, kun
näiden summasta ensin on vähennetty entisten
eläkkeensaajani vanhenemisen ja vuoden kuluessa
sattuneiden kuolemantapausten vuoksi vapaaksi
joutunut pääoma. Laitoksen varat silloin kunkin
vuoden lopussa vastaavat sen sitoumuksia
kaikista edelleen maksettavista eläkkeistä. 0. Il-n.
Tasaisesti hidastuva liike ks. Liike.
Tasaisesti kiihtyvä liike ks. Liike.
Tasajatkuinen ks. J a t k u v a.
Tasakatto, sellainen kattolaitos, josta
vasi-tuinen vesikatto ja ullakko puuttuvat, tavallinen
vanhalla ajalla Etu-Aasiassa, Egyptissä ja
Kreikassa ja vieläkin etenkin Mesopotamiassa
käytännössä. Egyptin kivirakenteissa t.
muodostettiin kivilaakoja vierekkäin latomalla,
kepeäm-ntissä puu- ja savi rakenteissa palmu- ja
setri-puunrungoista latoen. Parrut ensin peitettiin
kuitumatoilla, joiden päälle sitten paksu
(n. 1 m:u) savikerros sullottiin jonkinverran
räystäille viettäväksi. U-o N.
Tasakovero linssi on keskeltä ohuempi kuin
laidoiltaan; sitä rajoittavista pinnoista on
toinen osa pallonpintaa, toinen on taso (ks. Linssi,
kuva 1).
Tasakupera linssi on keskeltä paksumpi kuin
laidoiltaan; sitä rajoittavista pinnoista on
toinen taso, toinen osa pallonpintaa (ks. Linssi,
kuva 1).
Tasakylkinen ks. Kolmio.
Tasalämpöiset, pysyväisiä m pöiset 1.
lämminveriset ks. Eläimellinen
lämpö.
Tasamukainen, symmetrinen (vrt. t. ja
Symmetria), kasvit, ja eläint.. sellainen
(esim. kukka), mikä tasolla ainakin yhdellä
tavalla voidaan jakaa kahteen samanlaiseen
puoliskoon. T:t eliöt t. eliöiden osat ovat joko
yksitasoisia (monosymmetrisiä) 1. kaksipuolis-t:ia
(bilateraalisia, bilateraalisymmetrisiä) 1.
vastakohtaisia tai monitasoisia (polysymmetrisiä) 1.
säteittäisiä (radiäärisiä). T:n vastakohta on
epämukainen (ks. t.).
Tasannesgeometria 1. tasogeometria
käsittelee tasossa olevia geometriallisia suureita,
vrt. Geometria.
Tasapaino. Jos kappaleeseen vaikuttavan
kahden tai useamman voiman resultantti (ks.
V o i m a i n s u u n n i k a s) on 0, sanotaan
niiden pitävän toisensa t:ssa, olkoonpa kappale
sitten lepo- tai liiketilassa (ks. Liike). Levossa
olevaan kappaleeseen vaikuttavien voimain
resultantti on 0 ja se on sentähden t:ssa.
Ellei kappaleeseen vaikuta muita voimia kuin
painovoima, ou yhdestä pisteestä tuettu
kappale t.:ssa. jos sen painopisteestä piirretty
pystysuora kulkee tukipisteen läpi. Muissa
tapauksissa vaikuttaa näet kappaleeseen voimapari
(ks. Voima), joka kiertää sen edellämainittuun
XI. 41. Paineltu 17.
asentoon. Olkoon kappaleen painopiste A (ks.
kuvaa), tukipiste B, paino AC ja
tukivoima BP. Tukivoima ja
painovoima voivat pitää
toisensa t :ssa vasta silloin,
kuu kappale on kiertynyt
pisteen B varassa niin, että
JJBAC on suora. T. voi olla
kolmea eri lajia, riippuen siitä kuinka
kappale on tuettu. Se on vakaa 1. stabiili
tukipisteen ollessa painopisteen yläpuolella (esim.
jos kappale on ripustettu rihmaan), jolloin
kappale pyrkii palaamaan t:oon, kun sitä siitä
poikkeutetaan. Horjuva 1. labiili on t.
tukipisteen ollessa painopisteen alapuolella ja
epämääräinen 1. indifferentti, jos
tukipiste on itse painopisteessä. Horjuvaan t:oon
kappale ei palaa takaisin, jos se siitä poistetaan,
vaan se pyrkii asettumaan uuteen vakaaseen
t :oon. Epämääräisen t:n tuntee siitä, että
kappale on t:ssa, kierrettäköön sitä mihin asentoon
hyvänsä. Viivaa myöten tuettu (esim. terävällä
särmällä lepäävä) kappale tai kappale, joka on
tuettu pinnasta (esim. pöydällä seisova lasi) on
t:ssa, jos painopisteestä piirretty luotiviiva
kohtaa tukiviivan tai tukipinnan. -— Edellä
määriteltyjä t.-tiloja sanotaan mekaanisiksi.
Kun kappaleessa tai kappaleryhmässä ei tapahdu
mitään lämpötilan vaihteluja tai sähkötilan
muutoksia, sanotaan siinä vallitsevan edellisessä
tapauksessa lämpö- (termisen) t:n,
jälkimäisessä s ä h k ö-t: n.
Kemiallinen on t., kun kemialliset
toiminnat kumoavat toistensa vaikutukset, niin että
kemiallinen tilanne pysyy muuttumattomana.
V. S:n.
Tasapainoaisti, aisti, jonka välityksellä
ihminen saa käsityksen päänsä ja ruumiinsa
asennosta ynnä pään asennon muutoksista. On arveltu
sisäkorvan kalvosokkelon muodostavan
varsinaisen tasapainoaistimen; siinä on näet kolme n. s.
kaaritiehyttä ynnä kaksi otoliittirakkoa, jotka
omituisella tavalla antavat meille tiedon pään
asennosta ja asennon muutoksista. Kaaritiehyissä,
joista yksi sijaitsee vaakasuorassa tasossa ja
kaksi keskenään suorakulmaisesti asettunutta
kaarta on pystysuorassa tasossa, on nestettä,
endolymfaa, joka pään liikkuessa eri suuntiin
asianhaarain mukaan liikkuu päinvastaisiin
suuntiin aiheuttaen jonkinlaisen hermoärsytyksen
niissä hermopäätteissä, jotka sijaitsevat kunkin
kaaritiehyen toisessa päässä olevassa
laajentumassa 1. ampullassa. Kun kummassakin korvassa
on kolme vastaavaa kaaritiehyttä, niin jokaista
kolmea päätasoa vastaa pari noita tiehyitä,
joiden välillä vallitsee erikoinen vuorovaikutus,
joka antaa vaistomaisen tiedon päämme liikkeistä.
Käsitystämme päämme asennosta avustavat lisäksi
otoliittirakot, joissa pieni kiv. nmuodostuma,
oto-liitti, kelluu hienojen hermopäiden kanssa
yhteydessä olevien pienten ripsien päällä ja asennon
mukaan aina eri tavoin painaa noita ripsiä siten
antaen meille vihiä päämme asennosta. vrt.
Kuuloelin. M. 0-B.
Tasapainoelimet ks. Tasapainoaisti ja
Kuuloelin; vrt. myös Statoliitit.
Tasapainoharava ks. Hevoshara v a.
Tasapainokynttiläjalka, Cardanon renkaaseen
(ks. t.) kiinnitetty kynttiläjalka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
