Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tasaisesti hidastuva liike ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-283
Tasapainolampp
u—Tasavireincn
1284
Tasapainolamppu, Cardanon renkaaseen (ks.
t.) sovitettu lamppu.
Tasapaino-oppi, se osa mekaniikkaa, joka
käsittelee kappaleiden tasapainoa (ks. t.). T:ia
sanotaan myös statiikaksi (ks. t.).
Tasapallo ks. P 1 a n i g 1 o b i u m.
Tasaperäinen (ruots. platt gattad, engl.
square stern) on alus, jonka perä ei ole pyöreä
vaan tasainen. F. W. /-.
Tasapinta 1. taso, pinta, joka täydellisesti
sisältää jokaisen sen kahden pisteen läpi
piirretyn suoran. T. on määrätty kolmen siinä olevan
pisteen kautta, jotka eivät ole samalla suoralla,
suoran ja sen ulkopuolella olevan pisteen,
kahden toisiaan leikkaavan suoran tai kahden
yhdensuuntaisen suoran kautta. T:n luonteeseen
kuuluu, että se ulottuu äärettömiin joka
suunnalle ja jakaa siis koko avaruuden kahteen osaan.
Jokainen t,:ssa oleva suora jakaa sen kahteen
osaan, joista toinen voi kokonaan yhtyä toiseen,
kun se ajatellaan tarpeeksi kierretyksi tällaisen
suoran ympäri. — Jos kahdella tasolla on yhteinen
piste, niin sanotaan niiden leikkaavan toisiaan.
Niillä on silloin yhteisenä leikkauspisteen kautta
kulkeva suora, n. s. leikkausviiva. Kahta
t :aa, joilla ei ole yhtään yhteistä pistettä,
sanotaan yhdensuuntaisiksi. — Kun
suoralla on t:n kanssa yhteinen piste, mutta vain
yksi, sanotaan sen leikkaavan t:aa. Suora ja t.
ovat yhdensuuntaiset, jos niillä ei ole yhtään
yhteistä pistettä. U. S:n.
Tasarakeinen on vuorilaji, jossa suurin osa
kivennäisrakeista on suunnilleen samankokoisia
eikä ole hajallaan yksityisiä muita suurempia
rakeita. ’ P. E.
Tasasaumalle rakennettu (ruots. kravell) on
alus, jonka rungon ulkolankutus on syrjä syrjää
vasten niin, että ulkopinta on tasainen.
F. W. L.
Tasasivuinen, suoraviivainen kuvio, jonka
sivut ovat yhtä pitkät. Jos kuvion kulmat
samalla ovat yhtäsuuret, on se säännöllinen.
Tasasointu ks. K o n s o n a n s s i.
Tasatahtinen ks. Rytmillinen koraali.
Tasavalta, valtio, jonka hallitusmuodon
mukaan valtion korkein valta ei kuulu määrätylle
henkilölle, valtion päämiehelle, tämän itsenäisenä
oikeutena, vaan kansalle tai kansanluokalle, joka
välittömästi itse tai välillisesti edustajainsa
kautta sitä käyttää. Nykyään ainoastaan eräissä
Sveitsin liittovaltioon kuuluvissa pienissä
tasavalloissa kansa itse välittömästi päättää valtion
asioista. Kaikissa muissa tasavalloissa tämä
tehtävä kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle.
Toimeenpanevan vallan eli hallintovallan
etunenässä on tasavalloissa joko yksi henkilö, n. s.
presidentti, tai, niinkuin Sveitsissä on laita,
kol-leginen virasto. Eräissä tasavalloissa, niinkuin
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa, kansa valitsee
suorastaan presidentin, toisissa, niinkuin esim.
Ranskassa, vaalin toimittavat kansan
eduskun-nau jäsenet. Presidentin asema ei ole kaikkialla
samanlainen, vaan tässä suhteessa on suuria
eroavaisuuksia olemassa. Siellä, missä presidentti on
suorastaan kansan valitsema, muodostuu hänen
asemansa, erityisten määräystenkin puutteessa,
aina itsenäisemmäksi kuin valtiossa, jossa hän
on eduskunnan valitsema. Esim.
Pohjois-Amerii-kan Yhdysvalloissa presidentillä on laajat val-
tuudet. Ministerit ovat toimistaan
vastuunalaisia ainoastaan hänelle, ja hänellä on oikeus ehdoi
lisesti estää eduskunnan päätösten
voimaanastuminen (n. s. suspensiivinen velo). — Euroopassa
on viisi tasavaltaa: Ranska, Sveitsin
liittotasavalta, Portugali, Andorra ja San Marino. Aine
nikassa on, eurooppalaisia siirtomaita lukuun
ottamatta, ainoastaan tasavaltoja. Afrikassa on
yksi tasavalta. Liberia, ja Aasiassa samoin yksi.
Kiina. . K. G. /.
Tasavaltaiset (Philetærus socius), kutojain
heimoon (Ploceidae), varpuslintujen lahkoon
kuuluvia afrikkalaisia lintuja, pesivät
yhteiskunnit-tain, monta paria saman katoksen alle. Tämä on
syntynyt siten, että kukin pari rakentaa oman,
katoksella varustetun pesänsä aivan toisiin kiinni.
Joka vuosi valmistetaan uudet pesät, jonka
kautta rakennus lopulta käy niin painavaksi,
että sitä kannattava oksa katkeaa. Kuva ks.
K u t o j a 1 i n n u t. E. il o.
Tasavaltalaiset 1. republikaanit,
valtiollinen puolue Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa. Tätä nimitystä käyttivät Yhdysvalloissa
ensin 18:nnen vuosis. lopulla federalismen
kes-kityspyrintöjä vastustavat antifederalistit.
1830-luvulia esiintyi kaksi tämännimistä puoluetta:
kansalliset t. ja demokraattiset t..
joista kuitenkin pian ruvettiin käyttämään
nimityksiä „whigs" ja ..demokraatit". Nykyinen
t:ten puolue syntyi 1854 eri puolueista eron
neista orjuutta vastustavista ryhmistä. V. 1860
puolue sai Lincolnin valituksi presidentiksi, mistä
oli seurauksena etelävaltioiden luopuminen
unionista ja sisällisen sodan syttyminen. Kuitenkin
puolue vasta 1864 otti orjuuden täydellisen
lakkauttamisen ohjelmaansa. Sodan jälkeen t.
olivat presidentinvaaleissa voitolla v:een 1884.
mutta samalla pääsi puolueessa vallalle suuri
korruptsioni, jota vastaan osa puolueen jäseniä
ryhtyi taistelemaan aiheuttaen hajaannusta ja
helpottaen demokraattien voitollepääsyä v:nl884
presidentinvaalissa. Seuraavissa vaalitaisteluissa
t. kannattivat kultakantaa ja korkeita
suojelus-tulleja, 1898 Espanjan ja Yhdysvaltain kesien
käydyn sodan jälkeen sen lisäksi imperialistista
ulkopolitiikkaa, jota varsinkin edusti 1901
presidentiksi tullut Roosevelt. Tämän virka-aikana
(1901-09) herätti kysymys trustien saattamisesta
valtion valvonnan alaisiksi paljon hajaannusta
puolueessa. Tyytymätön ryhmä, n. s. insurgentit,
vaativat m. m. että puolueohjelma tehtäisiin
kansanvaltaisemmaksi ja että kuluttajain edut
otettaisiin paremmin huomioon tulli- ja
trusti-lainsäädännössä. V:n 1912 vaalitaistelun aikana
tämä ryhmä, joka oli asettanut
presidentinehdok-kaakseeu Rooseveltin Taftia vastaan, erosi t:u
puolueesta erityiseksi puolueeksi, joka otti
nimekseen ,,kansallinen edistyspuolue" (national
pro-grcssive party) ja hyväksyi radikaalisia
uudistuksia. m. m. pitkälle menevää työväensuojelusta
vaativan ohjelman. [Ostrogorski, ..La démocratie
et I’organisation des partis politiques"; Curtis,
„History of the republiean party".] J. F.
Tasavireinen, maa. T. säveljärjestelmä on
johtunut siitä, että puhtaan virityksen
aikaansaamien sävelten lukumäärä on rajattoman suuri (ks.
Puhdas), jopa yksinkertaistenkin sävellysten
puitteissa suurempi kuin mitä mukavasti
saatetaan käsitellä sellaisilla soittimilla, joissa kukin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
