Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teilaus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1339
Teismi—Tekijä
1340
savuja 490 (1907). 4,695 aa. (1910); 906
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
550 :llu (1901). 614 hevosta, 1,855 nautaa (1913).
— Kansakouluja 6 (1916), — Teollisuuslaitoksia:
Tammen nahkuriliike (Viirmälän kylässä).
Vanhoja kartanoita: Teiskolan kartano.
—Luonnonnähtävyyksiä: Paarlahti (ks. t.) ; Neinvuori
(Koveron kylässä). — Säännöllinen laivaliikenne
Näsijärvellä (Tampereelle y. m.). — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon hiippak.,
Tampereen rovastik; kuulunut kappelina
Messukylään, sai ensimäisen kirkkonsa 1621,
kappeli-oikeudet 1669, määrättiin erotettavaksi
itsenäiseksi khrakunnaksi keis. käskykirj.
12p:ltämar-rask. 1860, mikä toteutui 1 p. toukok. 1904.
(..Aamulehden" ,,Teiskon numero", elok. 1913.)
h. n-nen.
Teismi (kreik. theo’8 = jumala), uskonnollinen
oppisuunta, joka teroittaa jumaluuden
persoonallisuutta. Teistinen käsitys Jumalasta
kuuluu raamatullisen uskonnon
perusedellytyksiin. Useat nykyajan ajattelijat kieltävät
Jumalan persoonallisuuden, koska katsovat
äärettömyyden olevan ristiriidassa persoonallisuuden
kanssa. Persoonallisuus tulee tietoiseksi
itsestään — niin arvellaan — ainoastaan suhteessaan
toisiin olentoihin. Sentähden jo
Schleiermacher kallistui panteistiseen käsitykseen.
Uudemmista ajattelijoista ovat Lotze ja
R i t s c h 1 huomattavalla tavalla perustelleet
teististä katsantotapaa, vrt. Jumala.
E. K-a.
Teistikala (Centronolus gunellus), 20-25 cm
pituinen, limakalan heimoon kuuluva merikala,
joka elää Atlantissa Euroopan, Grönlannin ja
Islannin rannikoilla, Jäämeressä ja
Vienanmeressä sekä Pohjan- ja Itämeressä. Suomen
lounaisessa ja eteläisessä saaristossa harvinainen.
Ihmisen taloudessa arvoton. P. B.
Teitti (Teitus, Teit, Teet) -s u k u oli vanhaa
vapaainiessukua Pernajasta ja erään
keskiaikaisen muistiinpanon mukaan alkuansa
Skotlannista kotoisin sekä Birger Jaarlin kanssa
Suomeen tullut. Kuuskosken herrana Tetomissa eli
1500-luvun keskivaiheilla vapaamies Lauri
Matinpoika, jonka poika oli allamainittu
Jaakko T.; muita poikia kolmessa aviossa oli
Pernajan kirkkoherra Andreas Laurentii T. (k. n.
1580), Lapveden kirkkoherra Olaus Laurentii T
(k. 1570) ja kuninkaallinen kansliakirjuri
Bengt T., v. 1564 epärehellisyydestä hirteen tuo
mittu. Lauri Matinpojan veli oli Wittenbergin
maisteri, Agricolan toveri ja kuninkaallisten
prinssien opettaja (m. m. suomen kielessä), nuorena
kuollut M a rt i n us T. (k. 1544). Pojan poika on
Turun koulun rehtori ja kirkkoherra
Gregorina Martini T. (k. 1615), piispa Sorolaisen
raamatunsuomentamiskomitean jäsen. Lauri
Ma-tinpojasta polveutui Ruotsin ritarihuoneeseen
kirjoitetut suvut Teet, Stjerncreutz ja Teetgren.
Vuorimestari Henrik Martinpoika (k. 1657), joka
1652 aateloitiin nimellä Teet, oli hänen
pojanpoikansa; soturi, Tarton kaupunginmajuri,
Juhana Matinpoika Teit, aateloitu 1648 nimellä
Stjerncreutz, hänen pojanpojanpoikansa, ja
sihteeri Juhana Henrikinpoika (k. 1667).
aateloitu 1652 nimellä Teetgren, hänen tyttärensä
pojanpoika.
Jaakko T. (k. 1590-luvun lopussa), ku-
nink. sihteeri, mainitaan jo 1547 Turun tuomio
kirkon lampuotien voutina, mutta lähti sitten
opintomatkalle ulkomaille ja sisäänkirjoitettiin
1547 Rostockin, 1549 Wittenbergin yliopistoon.
Palattuansa kotimaahan hän sai paikan
kuninkaan kansliassa ja toimitti 1555-57 Suomessa
tunnetun tutkimuksensa aateliston harjoittamista
väärinkäytöksistä, joka on tärkeä lähde maamme
senaikuisen tilan tuntemiseksi (..Jaakko Teitin
valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan", pain.
1894). Eerikki XIV:n aikana hän oli kunink.
sihteerinä, Yrjänä Pietarinpojan ystävänä ja
kuninkaan lautakunnan jäsenenä. Hän se m. m.
pani olkikruunun Nils Sturen päähän, kun tämä
suoritti häpeäkulkunsa Tukholman kaduilla.
Vallankumouksen tapahtuessa hänet vangittiin, mutta
laskettiin kuitenkin sitten vapaaksi ja
lähetettiin silmällä pidettynä Suomeen. 1580-luvulla T.
oli Turun kaupunginkirjurina. Viimeisen kerran
hänet asiakirjoissa mainitaan 1596. T. on
nähtävästi ollut lahjakas ja toimelias mies, mutta
onnenetsijä, joka ei paljoa huolinut
tarkoituksensa saavuttamiseksi käyttämiensä keinojen laa
dusta. K. O.
Teivaala, säteritila Ylöjärven pitäjässä, 7 km
Tampereelta. 4 km Epilän asemalta, käsittää kolme
tilaa, yht. 1,4» manttaalia, 1,500 ha. — Tilan
ensi-mäisènä omistajana mainitaan 1500-luvun lopulla
Sigfrid Sigfridinpoika. hänen jälkeensä lesken uusi
mies Joakim Wendt, hänen jälkeensä Matti
Sigfridinpoika ja sittemmin 1600-luvun puolivälistä
Käkisalmen läänin maaherra Patrik Ogelvie ja
hänen samanniminen poikansa. 1700-luvun puoli
välistä 1800-luvun alkukymmenille tilan omisti
Becker-suku, 1850-luvulta lähtien m. m. eversti
Casimir von Knorring, ja v:sta 1890 lähtien
Kustaa Teivaala. Kartanoon kuuluu
kotitarvesaha ja mylly. Y. W-a.
Tejas, itägoottien viimeinen kuningas, kaatui
v. 553 taistellessaan Vesuviuksen juurella
Itä-Rooman sotapäällikköä Narsesta vastaan.
Tejo ks. Taj o.
Teju (Tiipinambis teguixin), etelä-ainer.
sisilisko, kasvaa 2 m:n pituiseksi, väri selkäpuolella
mustanruskea vaalein pilkuin ja vöin. Käyttää
ravinnokseen hedelmiä ja pikku eläimiä, tekee
tilaisuuden sattuessa tuhojaan myöskin
kanatarhoissa munia ja poikasia ryöstäen. Liha
syötävää. /. V-s.
Tekijä. Jos kokonaisia lukuja tai lausekkeita
kerrotaan keskenään, sanotaan jokaista niistä
saadun tulon t:ksi. Luku (lauseke) on siis t:nU
toisessa luvussa (lausekkeessa), kun jälkimäistä
edellisellä jaettaessa jako menee tasan. Lukua,
joka ei ole jaollinen muilla luvuilla kuin
itsellään ja yhdellä, sanotaan alkuluvuksi. Luvun
t:itä sanotaan a 1 k u-t :i k s i, jos ne ovat alku
lukuja. Kahden tai useamman luvun
(lausekkeen) yhteinen t. on luku (lauseke), joka
sisältyy tasan niihin kaikkiin. Suurin y
h-teinen t. saadaan, kun kaikki yhteiset alku
t :t kerrotaan. Mutta jos alkutekijöihin jako
tuottaa vaikeuksia, saadaan kahden luvun
suurin yhteinen t. niinkin, että suurempi luku
jaetaan pienemmällä, jos jäännös syntyy jaetaan
jakaja (pienempi luku) sillä, uudella
jäännöksellä jaetaan edellisen jaon jakaja (ensimäinen
jäännös) ja niin jatketaan, kunnes jako menee
tasan. Viimeinen jakaja on suurin yhteinen t.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
