Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tekijäoikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1341
Jos kahdella luvulla ei ole yhteistä t:ää (paitsi
1), sanotaan niitä suhteellisiksi
alkuluvuiksi 1. alku-t:iksi. U. S:n.
Tekijäoikeus (ruots. upphofsmannarätt, saks.
I rhebcrrecht) on henkisen työn tuotteen luojalle
kuuluva oikeus tuotteensa hyväkseen
käyttämiseen ja toisten estämiseen sitä käyttämästä.
T. käsittää sekä oikeuden kirjallisen ja
taiteellisen työn tuotteeseen että myöskin keksintöön
i patenttiin), tavaramerkkiin, toiminimeen ja
kaavaan ynnä malliin. Tätä sanaa käytetään
toisinaan ahtaammassa merkityksessä, jolloin
sillä tarkoitetaan vain oikeutta kirjalliseen ja
taiteelliseen tuotteeseen. Kirjallista ja
taiteellista t.:ta nimitetään yleisesti kirjalliseksi
ja taiteelliseksi
omistusoikeudeksi (ks. Omistusoikeus), keksintöön,
tavaramerkkiin, toiminimeen ynnä kaavaan ja
malliin kohdistuvaa t :ta taas yhteisellä nimellä
teolliseksi omistusoikeudeksi (ks. t.).
A. M-nen.
Tekniikka (kreik. tekhnè = taito), jonkin
ammatillisen tai taidetyön (teko- t. esityskeinoista
ja -tavoista riippuva) suoritus- tai ratkaisutapa.
— Teknillinen, työn ammatillista, yleensä
myöskin hyötyä tuottavaa suoritusmuotoa
(teon-puolta) koskeva; tekotavallinen. P-o P-o.
Hus., taitavuus, jota vaaditaan sävelteosten
luomisessa ja esittämisessä tarvittavien
ulkokohtaisten keinojen täsmälliseen ja moitteettomaan
hallitsemiseen. Laulu-t. kohdistuu erityisesti
äänielimiin, s o i 11 o-t. sormiin, s ä v e 1 1 y s-t.
musiikin teorian lakeihin; mutta kaikessa
tarvitaan sitäpaitsi myös sävelsuhteiden ja
-rakenteiden varmaa ja nopeata analyyttistä käsittämisiä.
I. K.
Teknikeri, teknikko (ks. t.).
Teknikern; Helsingissä v:sta 1891
säännöllisesti ilmestyvä ruotsinkielinen teknillinen
aikakauslehti, jonka ohjelmaan kuuluvat
talorakennus, konerakennus, sähkötekniikka, silta-, tie- ja
vesirakennus, rautatierakennus, geodesia,
geologia, ja kemiallinen tekniikka, sekä lisäksi
teknillisen opetuksen alaan kuuluvat asiat. T., joka
alussa ilmestyi kaksi kertaa kuussa, ilmestyy
v:sta 1903 viikottain. Päätoimittajana on viime
vuodet ollut prof. C. E. Holmberg, joka lehden
perustamisesta saakka on kuulunut sen
toimitukseen. E. S-a.
Teknikko (ks. Tekniikka), jonkin
teolli-suusammatin, toisinaan muunkin alan
teknilliseen puoleen perehtynyt henkilö. Alkuaan
nimitettiin vain kone-t:oa t:ksi, nykyään ammatin
unikaan muitakin (esim. sähkö-t., rakennus-t.,
paperi-t, vieläpä kutoma-t., hammas-t. j. n. e.).
P-o P-o.
Teknikumi (saks. T eclinikum), teknillinen
keskikoulu.
Teknillinen keskikoulu, teknillinen
oppilaitos, jonka oppimäärä on 3-4-vuotinen,
pääsyvaatimukset tavallisesti keskikoulun oppimäärä ja n.
1 4 vuotinen käytännöllinen harjoittelu. T:ssä
k:ssa on, kuten yleensä teknillisissä
oppilaitoksissa, eri osastoja, useimmiten kone-, rakennus-,
sähköteknillinen ja talorakennusosasto,
tavallisesti vielä kemiallinen, toisinaan tie- ja
vesirakennus sekä paperiosastokin, kukin
varustettu laboratoreilla, joissa kokeiden ja yksin
kertaisten tutkimusten muodossa annetaan käy-
1342
tännöllistä opetusta. — Suomessa on nyk. kaksi
t:tä k:ua, toinen valtion perustama, nim.
Tampereen teknillinen opisto (ks. t.), toinen
yksityisen osakeyhtiön perustama „Tekniska läroverket
i Helsingfors". P-o P-o.
Teknillinen korkeakoulu, oppilaitos ylintä
teknillistä opetusta varten.
Suomen teknillinen korkeakoulu
on kehittynyt entisestä polyteknillisestä opistosta
(ks. Polyteknikumi) ja sai perussääntönsä
1908. Sen tarkoituksena on antaa tieteellistä ja
taiteellista teknillistä sivistystä ja edistää
tieteen kehitystä niillä aloilla, jotka siinä ovat
edustettuina. T:ssä kissamme on kuusi
opinto-osastoa : arkkitehtuuriosasto,
insinööri-osasto tie- ja vesirakennusta ja
maanviljelys-tekniikkaa varten, koneinsinööriosasto
koneenrakennusta, sähkötekniikkaa ja
tehdasteollisuutta varten, kemiallinen ja
maanmittausosasto, sekä yleinen osasto
sellaisia oppiaineita varten, jotka eivät kuulu
edellisten ammattialoihin. Hallinnon puolesta se
on välittömästi senaatin talousosaston ja sen
kauppa- ja teollisuustoimituskunnan alainen
nauttien varsinkin opetusta koskevissa asioissa
verraten laajaa itsemääräämisoikeutta.
Korkeakoulun hallintoa hoitavat lähinnä professorien
muodostama opett. ajane uvosto ja
senaatin (opettajaneuvoston asettamasta kolmesta
ehdokkaasta kolmeksi vuodeksi kerrallaan)
nimittämä rehtori ja vararehtori; eri osastoilla on
omat johtajansa ja osastokolleginsa.
Opettajistossa on (1917) 20 professoria, 4
lehtoria, 5 ylimääräistä lehtoria ja 20 ylimääräistä
opettajaa sekä tarpeellinen määrä assistentteja.
Luennoimi.-kielenä on suomi tai ruotsi, opettajan
valinnan mukaan, mutta professorin tulee pitää
ainakin osa luennoistaan suomeksi, jotavastoin
lehtorin luennoimiskielen määrää senaatti
opettajaneuvoston esityksestä. Henkilökohtaisessa
opetuksessa ja tutkinnois-a on käytettävä
oppilaan kieltä. Korkeakouluun opiskelijaksi
pääsemiseen vaaditaan ylioppilastutta:nto, mutta kaikki
luennot ovat sikäli julkiset, ettii niitä määrättyä
maksua vastaan pääsee kuulemaan jokainen
hyvämaineinen kansalainen miküli luentosaleissa on
tilaa, sittenkuin ylioppilaalle on paikat varattu.
Ainoastaan vakituisesti opiskelevilla ylioppilailla
on oikeus suorittaa diplomitutkinto
(ks. t.). Kahdeksana ensimäisenä
toimintavuotena opiskelijoiksi kirjoittautuneita on ollut
kaikkiaan 3.075 ja opiskelijamäärä nykyään
(1916) lähes 600. Opiskelijain tulee kuulua
T:n k:n ylioppilasyhdistykseen, jonka
tarkoituksena on hyvän järjestyksen ja jalojen
pyrintöjen edistäminen opiskelijain keskuudessa.
Sen toimintaa valvoo opettajaneuvosto
yhdistyksen, professorien joukosta, valitseman
inspehtorin kautta. T :ssä k:ssa suoritetaan
seuraavat n. s. diplomitutkinnot:
insinööritutkinto insinööri-, koneinsinööri- ja
kemiallisella osastolla, arkkitehtitutkinto
ja maanmittaritutkinto, jotapaitsi
insinööri- tai arkkitehtitutkinnon, taikka vastaavan
tutkinnon jossakin toisen maan korkeakoulussa
suorittaneella on oikeus saavuttaa tekniikan
tohtorin arvo (ks. Tohtori-insinööri).
Opetusta ja tutkimustyötä varten on olemassa
kokoelmia ja laboratoreja, kuten kemian, fysii-
Tekijäoikeus—Teknillinen korkeakoulu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
