Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Telluride ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13t)5
Telluride
—Temes
1366
n. li cm pitkää T. yuria v m. lajeja käytetään
eri tavoin ravinnoksi. /. V-s.
Telluridejtcljuruid], pieni kaivoskaupunki
Yhdysvalloissa, Coloradon valtion lounaisosassa, San
Miguelin kauntin pääkaupunki, Rio Dolorekseen
laskevan San Miguelin ja rautatien varrella;
niuutama tuhat as. — Kulta- ja hopeakaivoksia,
joissa työskentelee paljo suomalaisia.
Suomalaiset ovat täällä yleensä verraten hyvin
toimeentulevia. onpa varakkaitakin joukossa. Yhteisistä
tai. yrityksistä ks. Musta Karhu.
Raittius-y. m seuroja.
Tellurium ks. Planetaari.
Tellus (lat.), maa: personoituna = kreik. Gaia
(ks. t.i.
Telluuri (lat. tellus- maa), harvinainen alku
aine. rikin ja seleenin sukulainen. Sitä on
luonnossa tetradynamiitissä ja t.-lyijyssä sekä välistä
kullan ja hopean seassa. At.-p. 127.5. Kem.
merkki Te. Metallikiiltoinen hauras aine, joka
palaa ilmassa. Sulamis-p. 452° C. Muodostaa
rikki-yhdistysten tapaisia yhdistyksiä, esim. t.-h a p o n,
KjTeOj ja t.-vedyn, H2Te. T:n keksi
Klap-rotli 1798. ’ S. S.
Telniann, Konrad (1854-97), saks. kirjailija
ja runoilija (oik. nimi Zi tel ma n n). Toimi
lakiuiiehenä Stettinissä, mutta erosi
kivuloisuu-den vuoksi virastaan 1878. Matkusteli seur. vv.
Etelä Euroopassa, asettuen vihdoin 1883
Mento-neen, sittemmin Koomaan asumaan. T. on
julkaissut muutamia runokokoelmia: „In der
Ein-samkeit" (1870); „Meraner Herbsttage" (1876);
..Meere.-w ellen" (1884) y. m.; suuren joukon
novelleja: ,.In Rommei n" (1875); „Dissonanzen
und Akkorde" (1888); „Siziiianisehe Geschichten"
(1889) ; „lm Rebensehatten" (1891);
„Schatten-pflanzen" (1894); ..Dunkle Tiefen" (1895) y. m.
sekä lukuisia romaaneja, joista mainittakoon:
„Im Fruhrot" (1880); ..Gotter und Götzen"
(1884 : ..Moderno Ideale" (1886); „Im
Klemen-tenliof" (1888); ..Weibliehe Waffen" (1889);
.,Wom Stamm der Ikariden" (1891) ; „Unterm
Strohdaeh" (1S93) ; ..Bohémiens" (1895) ; „Vox
populi" (1S97) y. m. — „Ausge\vählte Werke"
(1908, 8 nid.). ’ E. W-s.
Teloitus ks. Kuolemanrangaistus.
Telso ks. K o u r u k i r v e s.
Teltta (ruots. tiilt, saks. Zeit), puu- t.
rauta-rungolle pingoitettu, vedenpitävästä kankaasta
(joskus myös vuodista y. m.) tehty kevyt maja,
joka usein tuetaan maahan lyötyihin tappeihin
kiinnitetyillä nuorilla. Pienistä sodassa ja
manööveri i-æä käytetyistä t:oista (ransk. tentes d’abri),
joiden kuljetus on jaettu kuuden soturin kesken,
ks. I.eiri. — Suuria kenttä-t:oja käytetään
pitempää leirimajailua varten ja ne kuljetetaan
kuormastossa. Niiden rakenteeseen kuuluu
rauta-kärjellä varustettu t.-tanko, joka pystytetään
maahan keskelle t:aa, neljä lyhempiiä tankoa,
jotka asetetaan neliöön t:n ulkoseinustaksi:
näiden vläp äät kiinnitetään köysillä ja tapeilla
maalian; näin rakennetun rungon ylitse
levitetyin palttinainen t.-kangas, joka miehistön t-.issa
on yksinkertainen, upseerien t:issa tav.
kaksinkertainen. T:n seinustalle luodaan maanra.jaan
usein turvepenkit. M. v. H.
Telttavenhe, vedenpitävästä kankaasta tehty
venhe, joka voidaan panna laskoksiin. ja ottaa
siten pienen tilan. F. W. L.
1. Roomalainen teiltä (tabernaculum). — 2. Teltta 15:nneltä
vuosis. — 3. Iso teltta 16:nnelta vuosis. — 4. Tavallinen
kartionmuotoinen teltta. — 5. Parakki teltta. — 6.
Sairas-teltta. — 7. Yksinkertainen kevyt teltta.
Telugu (telinyu), dravidoihin kuuluva kansa
Etu-Intian eteläosassa, ks. D r a v i d a-k a n s a t.
Telugun kieli, eräs dravida-kieli; sen
kirjallisuus alkaa 12:nnella vuosis. Kielioppeja ovat
julkaisseet m. m. Campbell (1820), Brown (1840
ja 1858), Arden (1873) ja Morris (1889),
sanakirjoja Campbell (1821) ja Brown (1852-53). ks.
D r a v i d a-k i e 1 e t.
Teluskaari, holvia muurattaessa holvinkaaren
mukainen telus 1. teline (ks. t.), joka kannattaa
työn ja kuivaamisen aikana sitä. P-o P-o.
Temaattinen työ 1. t. kehittely (ks.
Teema), tn us., tarkoittaa sellaisten
sävellysjak-sojen tyyliä, joissa ei esiinny uusia itsenäisiä
sävelaiheita. vaan entiset aiheet keskenään som
mittauttivat vaihteleviksi sävelkudoksiksi (vrt.
T e e m a, K e h i t t e 1 y). I. K.
Temenos (kreik., < temnein = leikata, lohkoa),
lohkaistu maapalsta, muin. Kreikassa tav. junia
lalle erotettu pyhä alue, temppelitarha, joka
toisinaan saattoi olla liyvin suuri, käsittäen laajoja
vuokralle annettuja maita. E. R-n.
Temes [tämäs] (vanhan ajan TiViscus),
Tonavan lisäjoki vas. Kaakkois-Unkarissa,
Baanaa-tissa, lähtee Baanaatin-vuoristosta,
Krassö-Szöreny’in komitaatista, virtaa kapeassa vuoristo
laaksossa ensin kaakkoon, sitten luoteiseen,
tulee Lugos nimisen kaupungin kohdalla
tasangolle, virtaa sitten länteen, lounaiseen, vihdoin
etelään ja kaakkoon laskien Pancsovan kohdalla
Tonavaan; 341 km. Ala- ja keskijuoksulla
monihaarainen; väylää on järjestelty. Suurimmat
lisä-joet: Poganis ja Berzava vas., Cserna, Bisztra ja
Béga (josta Bégan-kanava Tiszaan lähtee) oik. —
T:n keski juoksun ympärillä, pohjoisessa
Maros-jokeeu rajoittuen, on T:n komitaatti. 7,151
km2, 400,910 as. (1910), joista kansallisuudeltaan
160,585 romaanialaista. 120,683 saksalaista,
57,821 serbialaista, 47,518 unkarilaista,
uskontunnustukseltaan 211,286 kreik.-itämaista, 156.241
roomal.-katolista, 11.675 evankelista. Komitaatin
pääkaupunki Temesvär ei hallinnollisesti kuulu
komitaattiin. E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
