Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Telluride ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1367
Temesvår [tiimiiivür], Temesin komitaatin
pääkaupunki Kaak koin-Unkarissa, Baanaatissa,
jonka tärkein kaupunki se on, rämeisellä
tasangolla Bégan-kanavan varrella, Temes-joesta
pohjoiseen, monen tärkeän radan risteyksessä;
72,555 as. (1910); 1901: 53.033 as.), joista
kansallisuudeltaan 31,044 saksalaista, 28,552
unkarilaista, 7,506 i omaanialaista, 3,482 serbialaista,
uskonnoltaan 48,598 roomal.-katolista. 11,227
kreik.-itämaista, 6,728 juutalaista, 3,532
refor-meerattua ja 1,603 evankelista. — T:n keskus
tana on entisten vallitusten (revitty 1892)
paikalle istutettujen puistojen ja bulevardien
ympäröimä vanhakaupunki, jonka ulkopuolella 4
esikaupunkia. Hoomal.-katolinen ja
kreik.-itämainen tuomiokirkko, kymmenkunta muuta kirkkoa,
puolisenkymmentä luostaria, yhtä monta
synagogaa, vanha Hunyadi’n linna (nyk. arsenaalina),
raatihuone, komitaatintalo, useita kasarmeja,
T:n puolustuksen muistoksi 1852 pystytetty, 20 m
korkea patsas, Frans Josef I:n muistopatsas,
useita kauniita vksityisrakennuksia. Pari
lukiota, pari reaalikoulua. opettajanvalmistuslaitos,
kauppakoulu, tyttökoulu, kadettikoulu y. m.
Museo. teatteri. Roomal.-katolisen ja
kreik.-itämaisen piispan istuin. Sähköraitiotie. Harjoitetaan
huomattavaa mylly-, viina-, puuvilla-, kone-,
tuli-tikku-, nahka-, villa-, paperi- y. m. teollisuutta,
kruunun tupakkatehdas. Kauppa (viljaa,
puutavaroita) vilkasta. — T. on vanha kaupunki. V. 1242
sen hävittivät tataarit, kuningas Kaarle Robert
piti siellä hovia v:sta 1316 alkaen, 1443 Ilunyadi
linnoitti sen, 1552 turkkilaiset valloittivat sen
ja 1716 prinssi Eugen sen vapautti. Samoihin
aikoihin rakennettiin uudet, lujat linnoitukset
ja siirrettiin kaupunkiin saks. uutisasukkaita;
v:een 1779 T. oli Temesin Baanaatin
pääkaupunkina. E. E. K.
Tiia piirittivät unkarilaiset menestyksettä
toukok. 15-elok. 0 p. 1849. Viimemain. p:nä
syttyi T:n edustalla taistelu vapaah. von Haynaun
johtaman, T:n avuksi rientäneen itiiv.-ven. ar
meian (37,000 miestä) ja kenraali Bernin
johtaman unk. arineian (45,000 miestä) välillä.
Taistelu päättyi edellisten voittoon. Voittajain
mies-hukka 0,a%, voitettujen 14.j%. Taktillinen arvo
1,4. -Iskm-,
Temintaipale, kapea kannas Keiteleen
kaak-koisperukan ja Konneveden välillä Rautalammin
pitäjässä. T:n poikki on suunniteltu kanavaa
liikennereitin avaamiseksi Keiteleen ja
Konneveden välille. — Höyrysaha ja höyrymylly.
Temir-Han-öura [-i’r- -a’], Dagestanin
provinssin pääkaupunki Etu-Kaukaasian itäosassa;
13.787 as. (1911). venäläisiä, kumykkejä,
armee-nialaisia y. m. — Muutamia kirkkoja ja
mos-keioja, pari synagogaa. Muutamia oppikouluja,
sairaala, sotilaslasaretti. — T.-II.-Sm paikalle
1832 perustettiin linnoitus. V. 1843 Samil sitä
piiritti kuukauden ajan. kärsien lopulta tappion
sen ulkopuolella.
Temmes. 1. Kunta, Oulun 1.. Oulun kihlak.
Limingun-Kempeleen-Temmeksen-Lumi joen-Tyrnä
vän nimismiesp.; kirkolle Limingan
rautatieasemalta 23 km, Oulusta 40 km. Pinta-ala
120,9 km2, josta viljeltyä maata (1910) 2,324 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 1.544 ha).
Manttaalimäärä 13 7/i2. talonsavuja 59,
torpan-savuja 14 ja muita savuja 1 (1907). 1,220 as.
1368
(1915); 143 ruokakuntaa, joista maauvilj’I -
pääelinkeinona 115:11a (1901). 157 hevosta, 835
nautaa (1913). — Kansakouluja 2 (1916).
Säästöpankki. — 2. Seurakunta, konsistorillinen.
Kuopion hiippak.. Oulun tuomiorovastik.: aikai
semmin kuulunut saarnahuonekuntana ja
sittemmin kappelina Liminkaan, muodostettu saarna
huonekunnaksi n. 1766, sai kappelioikeudet
kunink. käskykirj. 9 piitä lokak. 1796,
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen.
päät, 14 p:ltä marrask. 1899 (ensimäinen khra
vista 1918). — Kirkko puusta, rak. 1767.
L. Il-nen.
Temmesjoki, pieni joki Oulujoen eteläpuolella,
laskee Tyrnävänjoen, Liminganjoen ja
Anges-levänjoen kanssa yhteisellä suistolla avarain
niittymaiden läpi Lumijoen selkään.
Temmirauta (ruots. stämjiirn), taltta, tasa
pura, purasin (ks. t,). P-o P-o.
Temnikov, piirikunnankaupunki Iso-Venäjällä.
Tambovin kuvernementin pohjoisosassa, Oknn
lisäjoen Moksan varrella; 8,530 as. (1911).
-Kymmenkunta kirkkoa, muutamia kouluja.
Sekalaista teollisuutta, vilja- ja puutavarakauppaa.
— T. perustettiin 1536 suojaksi tataareja
vastaan. — Tin piirikunnassa on as:sta n.
23% mordvalaisia, 7% tataareja.
Tempe, Olympos (nyk. Elyrnbos) ja Ossa (nyk.
Kissavos) vuorten välillä sijaitseva, n. 7 km:n
pituinen laakso, jonka muodostaa Salonikin
lahteen laskeva Peneios (nyk. Salamvria) joki.
Jyrkät vuorenseinämät. jotka paikoitellen puristavat
Tm vain 30 m:n levyiseksi solaksi, missä
vuolaan virran viereen vaivoin jää tilaa ajotielle,
ja rehevä kasvillisuus ovat syystä hankkineet
laaksolle sen romanttisen kauneuden maineen,
mikä sillä ammoisista ajoista on ollut. Kun
Kserkses 480 e. Kr. valmistautui joukkoineen
kulkemaan Eurooppaan, lähetettiin kreik.
sotajoukko Tieen torjumaan vihollisen etenemistä,
mutta se vetäytyi muutamain päivien perästä
sieltä takaisin. E. R-n.
Temperamaalaus on saanut nimensä kesk. lat.
sanasta tcmperä’re, jolla ymmärrettiin kuivien
värien sekoittamista johonkin sideaineeseen, var
sinkin munanruskuais en tai -valkuaiseen; Ita
liassa lisättiin siihen tavallisesti vielä
viikuna-maitoa, pohjoismaissa hunajaa. Eri
menettelytapojen mukaan valmistetuille temperaväreille on
yhteistä se, ittä niitä saattaa käyttäessä vedellä
ohentaa ja vetelöittää, mutta että ne
kuivet-tuaan eivät enää liukene vedessä, joten
aikaisemman värikerroksen päälle voi huoletta maalata
uudelleen. Niiden koloristinen loisto, joka johtuu
osaksi niiden lävitse kuultavasta liitupohjasta.
osaksi hartsista ja pellavaöljystä valmistetusta
vernissasta, vetää vertoja öljyvärei’li\ mutta ne
ovat näitä hankalammat käsitellä, koska niiden
nopea kuivuminen työn kestäessä vaikeuttaa
perusteellista värien yhteensulattamista.
Sen-vuoksi ne saivatkin väistyä syrjään löinnen
vuosis. alussa keksittyjen öljyvärien tieltä
joutuen pitkäksi aikaa unhotuksiin, kunnes
nykyaikaiset maalaajat ovat ryhtyneet niillä
uudelleen kokeilemaan. Tällaisia uudenaikaisia
tempera-värejä — erilaisine sideaineilleen — ovat esim.
Friedleinin emulsioni-, Beekmanin syntionos- ja
Gussowin rikkihappoiset savivärit. Myöskin
saattaa tempera- ja öljyvärejä käyttää hyvästi
Temesvår—Temperamaalaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
