Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Temudžin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1373
Temudfcin [-i’n] (n. 1162-1227), mongol.
valloittaja, oli isänsä Jesukaiu kuollessa 13-vuotias,
ja silloin tämän vallanalaisuudessa olleet Amurin
syrjiijokien Ononin ja Ingodan rannoilla
kuljeksivat niongol. heimot pyrkivät vapaiksi, jonka
vuoksi T:n täytyi kauan aikaa taistella niiden
ruhtinaita vastaan. Kukistettuaan useimmat
luin kutsui 1206 kotiseuduilleen Ononin
rannoille yleisen valtiokokouksen, kurultai’n, jossa
hän huudatti itsensä „kagaaniksi". s. o. kaanien
kaaniksi ja kokouksen pyynnöstä otti
Tsingis-kaanin (..sangen mahtava kaani", „täysi sankari")
niinen, jonka jälkeen hän valitsi pää paikakseen
Karakorumin (ks. t.). Voitettuaan vielä naiman
ja merkit nimisten heimojen ruhtinaat hän
hyökkäsi (1213) Pohjois-Kiinaan, sai useita voittoja
ja valloitti Pekingin (1215) sekä pakotti siellä
vallitsevan Kin-suvun keisarin maksamaan veroa.
Jättäen sotatoimet täällä kenraaliensa haltuun
T. mukanaan 700,000 miestä lähti Turkestaniin
11219) hävittämään ja ryöstämään Kovaresmian
valtakuntaa; m. m. Bukharan, Samarkandin ja
Mervin rikkaat kaupungit hävitettiin; Persian
j.-i Luoteis-Intian kävi samoin; yTksi osasto lähti
Grusian kautta Venäjälle, jossa polovzit ja
niihin yhtyneet Venäjän ruhtinaat voitettiin
Kalkajoen luona (1223). V. 1224 T. palasi Kara
korumiili, mutta lähti jälleen 1225 Gobin
erämaan kautta Länsi-Kiinaan, palaten kuitenkin
pian takaisin ja kuoli paluumatkalla. T:n
säädöksen mukaan hänen suuri valtakuntansa
jaettiin 4: iiii n osaan hänen poikainsa kesken, joista
Kiina tuli kagaaniksi määrätylle ögedeille. —
T. on maailman suurimpia valloittajia, nerokas
soturi, joka osasi myöskin valita taitavia
kenraaleja; hän oli julma ja säälimätön eikä antanut
arvoa korkeammalle kulttuurillekaan. Hänen
lakikirjansa (Jasa) todistaa samaa raakuutta; sota
julistetaan ensimäiseksi ja tärkeimmäksi
velvollisuudeksi. Uskon nonasioissa T., samoinkuin
mongol. hallitsijat yleensä, oli suvaitsevainen.
[A. K. M. D’01isson, „Histoire des mongols"
• 4 os. : F. von Erdmann, „Temudschin der
uner-sehiitterliche"; R. K. Douglas. „The life of
Jenghiz klian".] ks. Mongolit (historia).
K. O. L.
Tenaakkeli (nilat. tenä’culum < tenfre =
pitää), pidin; ks. Kirjapainotaito,
palsta 972, ynnä liitekuvaa.
Tenaille [lana’]] (ransk.), linnoitusmuoto, jossa
ulkonevat ja sisälle kääntyvät kulmat, vuorottain
säännöllisesti vaihtelevat, niin että lähinnäolevat
sivaisulinjat suojaavat toisiaan. Sisälle
kääntyvien kulmien tulee olla vähintään 90°,
korkeintaan 120°; ulkonevat kulmat eivät saa olla
alle 60°. M. v. n.
Ténala ks. Tenhola.
1374
Tenasiteetti (lat. tenäfeitas), sitkeys,
venyviii-syys.
Tenasserim, piirikunta (dicisiun) Englannin
Birman eteläisimmässä osassa, osittain Mala
kalla, käsittäen myöskin edustalla olevan Mer
gui-saariston; 121,026 km-, 1,159,558 as. (1901),
joista 993,300 buddhalaista. — T:n halki viitaa
samanniminen joki, 550 km pitkii. kuljettava
pienillä aluksilla 53 km ylöspäin T:n
kaupunkiin, joka aikaisemmin oli sangen kukoistava,
mutta nyt vaiti rappeutunut kyläpahanen. Piiri
kunnan pääkaupunkina on Moulmein.
Tendaguru, matala ylätasanko ja siitä kohoava
vuorenhuippu Saksan Itä-Afrikan eteläosassa,
Lindin satamapaikasta länteen, tunnettu suuren
moisista paleontologisista löydöistä (liitukauden
dinosaurioita y. m.), joita saks. retkikunta
1909-10 tarkemmin tutki. [E. Ilennig. „Am
Tendaguru" (1911).]
Tendeerata (lat. tendere), pyrkiä, tarkoittaa
jotakin.
Tendenssi (ransk. tendance), pyrkimys
määrättyyn suuntaan, tarkoitus, tarkoituksellisuus;
taipumus.
Tenderi (engl. tender), suorastaan veturiin
yhdistetty vaunu, jossa kuljetetaan tarvittavat
polttoaineet ja vesi. ks. Veturi
Tendo (uuslat.), jänne (ks. t.).
Tendosynovitis (uuslat. tendo = jänne, ja
synö’via = nivelneste; vagl’na = tuppi),
tendo-v a g i n i t i s, jännetupen tulehdus.
Tène, La ks. La T 6 n e.
Tenebrio ks. Jauhopukk i.
Tenedos (Tenedo, turk. liozdza Ada), saari Ai
geian-meren koillisosassa, Vähän-Aasian
rannikolla (n. 3lt penink. mantereelta), Dardanellieu
suun eteläpuolella; 42 km-, n. 5,000 as.,
enimmäkseen kreikkalaisia. — T. on kallioinen
(korkein huippu 190 m yi. merenp.), verraten karu.
tuottaa kuitenkin hyvää viiniä. Suurin osa väes
töstä asuu T:n kaupungissa (lujien
muurien ympäröimä, piispanistuin, sitadelli, satama)
saaren koillisrannalla. Harjoittavat kalastusta
ja merenkulkua. — T:n luona venäläiset 1807 ja
kreikkalaiset 1822 voittivat turkkilaiset. Kreikka
miehitti saaren Balkanin sodan aikana 1912,
Englanti liittolaisineen suurvaltainsodan
kestäessä 1915.
Tenerife (Tcnerifa, Teneriffa), suurin ja
väkirikkain Kanarian-saarista, 2.026 km2, 138,000 as.
(1900), ks. Kanarian-saaret.
Teneriffa ks. T e n e r i f e.
Tenesmi (kreik. tenesmos). tarvepakko,
tarve-pakotus.
Tenetinvirta, kapea virta Pirttijärvistii
Nuas-jiirveen Sotkamon reitissä (vrt. t.). T:n kautta
käy Kajaanin-Sotkamon laivareitti.
Tengberg, Niklas (1832-70), ruots.
historiantutkija, tuli 1855 historian dosentiksi ja
1863 professoriksi Lundin yliopistoon. Hänen
teoksistansa mainittakoon ,.Om Sveriges
förhäl-lande tili främmande magter under k. Karl Xll:s
styrelsetid" (1854), „Bidrag tili historien om
Sveriges krig med Ryssland 1741-43" (1857,
1860) ja ,,Om frihetsti 1 -n" (1867). K. G.
Tengeliönjoki, Tornionjokeen vasemmalta
laskeva koskirikas sivujoki, alkaa kahdella
päähaaralla, joista läntlsempi lähtee Aalisjärvestä,
juosten ensin A a 1 i s j o e n, sitten K o n t ta-
Temudzin—Tengeliönjoki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
