Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tenhola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1377
Tenhola
i—Teniers
1378
kielikysy myksessämme hiin oli- välittävällä
kannalla. Hänen kotinsa oli isänmaallis-kirjallisten
harrastusten keskuksena; siihen kokoontuivat
m. m. Lönnrot, Kunelierg ja Snellman. P.
Tikkanen, M. A. Castrén ja II. Kellgren tulivat T-.n
vävyiksi. Hänen poikansa Johan Kobert T.
(1S23-46), filosofian dosentti, kirjoitti kaksi
filosofista teosta sekä julkaisi suomalaisen
antologiaa 1846, ja yhdessä H. Kellgrenin sekä
K. K. Tigerstedtin kanssa „Fosterländskt
Album"ia (v:sta 1845).
3. Fredrika Charlotta T. ks.
Runeberg. 0. R.
4. J o h a n i\I a r t i n Jakob af T. (1821-90),
lääkäri ja hyönteistieteilijä, T. 1 :n pojanpoika,
yliop. 1839, kirurgian maisteri 1851, Käkisal
men kaupunginlääkärinä 1851-79, Lohjan
piirilääkärinä 1879-90. T. oli nuoruudestaan saakka
innokas perhostutkija, toimi usean vuoden ajan
ensin Soe. pro fauna et flora fennica seuran
perhoskokoelmien intendenttinä, sittemmin
zoo-logisen museon amanuenssina. Keräsi itsellensä
arvokkaan n. 3,500 lajia käsittävän kokoelman
koti- ja ulkomaisia perhosia, jotka T:n
kuoleman jälkeen ostettiin yliopistolle. Teki
keräys-retkiii. paitsi Suomessa, m. m.
Pohjois-Amerii-kassa ja Jaavassa sekä Vienan Karjalassa. —
T:n tärkeimmät teokset käsittelevät Suomen
per-hos-, varsinkin pikkuperhos- (Jlicrolcpidoptera-)
faunaa, jonka tuntemista hän suuressa määrin
on rikastuttanut, m. m. selittämällä monta uutta
lajia. Teoksista ovat erikoisesti mainittavat:
„Bidrag tili Finlauds ijärilfauna" (1847),
„Geo-Dietridæ, Crambidæ et Pyralidae faunæ fennicæ"
>1859). ..Anmärkningar oeh tillägg till Finlands
smäfjärilfauna" (1859), „Catalogus
Lepidoptero-rum faunæ Fennioæ præcursorius" (1869).
U. S-s.
Tenhola (ruots. Ténala). 1. K u n t a,
Uudenmaan 1., Raaseporin kihlak., Tenholan-Bromarvin
nimismiesp.; kirkolle Tammisaaresta 15 km.
Pinta-ala 318.9 km2, josta viljeltyä maata (1910)
4.899 ha (siinä luvussa luonnonniityt 418 lia,
puutarha-ala 21,? ha). Manttaalimäärä 87,2500,
talonsavuja 145, torpansavuja 183 ja muita
Kvuja 456 (1907). 4,542 as. (1915); 1910 oli
läsnäolevista asukkaista (4,576; ruotsinkielisiä
4,148 ja suomenkielisiä 413. 976 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 551 :llä,
teollisuus 144 :llä, merenkulku 45 :llä (1901).
Kauppalaivastoon kuului 1913 16 purjealusta (yht. 1,195
rek.-ton. netto) ja 1 höyryalus (28 rek.-ton.
netto). 595 hevosta. 2,264 nautaa (1913). —
Kansakouluja 8 (1916). Säästöpankki. Ilögsandiu
iks. t.’ lastenparantola (laatuaan ensimäinen
Suomessa. vrt. Lastenparantola t). Kunnan
eläinlääkäri yhteinen Pohjan, Snappertunan ja
Tammisaaren maalaiskunnan kanssa. —
Teollisuuslaitoksia: Ekön höyrysaha. Skogbyn
höyrysaha. Kosken salia ja mylly. Trollshofdan masuuni,
Gännarbyn, Prästkullan, Tenholan ja Västankärrin
.juustomeijerit. — Lappvikin (ks. t.) satama ja
lastauspaikka. — Vanhoja kartanoita: Prästkulla,
Karlsby ja Liudö. — 2. Seurakunta,
hallituksen pit., Porvoon hiippak.. Raaseporin rovastik.;
läntisen Uudenmaan vanhimpia emäseurakuntia,
mainitaan omana khrakuntana jo 1329 (mutta on
todennäköisesti vielä vanhempi). T :aan on
aikaisemmin kappelina kuulunut Bromarvi;
1600-44. IX Painetlu «/e 17.
luvulla oli seurakunnan alueella Skogbyn
tehdas-seurakunta. — Kirkko kivestä, rak. 1329, korj.
perinpohjin 1812. [J. E. Wefvar, »Fornlemningar
i Raseborgs vestra härad" (Suom.
muinaisin.-vhd. aikak. IV) ; A. ^Takolander, „Bidrag tili
Ténala oeh Bromarf socknars historia"
(Helsinki 1911 K] L. II-nen.
Tenhola. 1. Säteriratsutila Hattulan pitäjässä
Vanajaveden rannalla, 17 km Hämeenlinnasta.
7 km Parolan asemalta, käsittää 4 tilaa, yht.
5 manttaalia, n. 580 ha. — Tilan omistaa
v:s’.a 1896 maanvilj. Hj. Gulin. — 2-kerroksinen
päärakennus on tehty 1903, sisältää 16 huonetta.
Lähellä 011 Linnavuoren kukkula. — Kartanossa
on höyrypuimakone ja mylly. — 2. Allodisäteri
Lemun pitäjässä 10 km vesitse Naantalista
luoteiseen, 30 km maanteitse Turusta, käsittää
3 tilaa, yht. 2 manttaalia, 259 ha. — 1800-luvun
alusta 011 kartano kuulunut Ithimaeus-suvulle,
jolta 1900 siirtyi sukulaisuuden kautta nyk.
omistajalle varatuomari Ivar Aminoffille. —
Kartanon vanha 2-kerroksinen puinen päärakennus
on palanut ja tilalle rakennettiin 1910 osaksi
kolmikerroksinen kivinen päärakennus.
Y. W-a.
Teniers [tcnirs t. tönin’]. 1. David T.
vanhempi (1582-1649), alankom. taidemaalari, sai
ensimäisen opetuksen vanhemmalta veljeltään
Juliaen T:ltä ja pääsi 1595 Antverpeniu
Lukas-killan jäseneksi. Matkusteli Italiassa ja Saksassa,
oleskeli v. 1635 myöskin Pariisissa ja vaikutti
loppuikänsä Antverpenissa maalaten sekä
histo-riall. sommitelmia ja varsinkin laatukuvia
rahvaan elämästä että myöskin maisemia. Hänen
maineensa saattoi kumminkin täydelleen varjoon
hänen poikansa
2. David T. nuorempi (1610-90), jota
aikanaan pidettiin lähinnä Rubensia maansa
ete-vimpänii maalaajana. Myöhempi tutkimus on
tosin paljon tästä kiitoksesta tinkinyt, mutta
siitä huolimatta on T:llä yhä edelleenkin
kunniakas sija alankom. maalaajien joukossa.
Saatuaan aluksi opetusta isältään sekä sittemmin
Rubensilta hän joutui myöhemmin — v:n 1631
jälkeen — Brouwerin vaikutuksen alaiseksi. Siten
hän johtui talonpoikaismaalauksen alalle, vaikka
hän ei lukuisissa rahvaan elämää esittävissä
tauluissaan koskaan saavuttanutkaan oppi-isänsä
voimaa, todenmukaisuutta ja tarkkaa sielullista
havaintokykyä. Hänen kapakka- ja
markkina-kuvauksensa ovat sangen hillittyjä ja säyseitä,
sillä hänen siistit talon poikansa välttävät
kaikkea sitä, mikä saattaisi loukata hienoja ostajia.
Näin ollen eivät hänen henkilönsä jaksakkaan
herättää kovin suurta mielenkiintoa, mutta
sitävastoin 011 niiden ympäristöllä: huoneen
sisustalla tai maisemalla, paljon taiteellisia ansioita.
Hänen piirustuksensa on varmaa ja hienoa, hänen
siveltimenkäyttönsä sujuvan notkeata ja häneu
värikäsittelynsä miellyttävän pehmeätä ja
sopusointuista. Varsinkin ovat hänen vv:n 1640 ja
1660 välillä maalaamansa teoks t koloristisesti
kauniita, eloisia ja ilmehikkäitä: joko
maalattuina pehmeän ruskeaan, kullanvivahteiseen tai
viileän harmaaseen, hopeanhohtoiseen yleissävyyn.
T. oli sangen tuottelias taiteilija; monilukuisissa,
kooltaan enimmäkseen pienenpuoleisissa
maalauksissaan hän käsitteli kaikkia niitä erilaisia
uskonnollisia ja maallisia aiheita, joita hänen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
