Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tenojoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Tenojoki—Tenthredinidae
i:!82
kaaksikin. Sara. v. kuiu „In memoriam"
ilmes-t vi. T. nimitettiin Englannin hovirnnoilijaksi
(poct laureate) Wordsworthin jiilkeen. Krimin
sodan aikana hän sepitti hehkuvan isänmaallisen
laulunsa ..The charge of the light brigade", joka
ylistää erään engl. ratsuväenosaston kuuluisaa
rynnäkköä Balaklavan taistelussa. Seuraavina
vuosikymmeninä T:n tuotanto kohoaa
korkeimmilla en; hänen lukuisista runoelmistaan tänä
aikana mainittakoon: synkän kaunis lyyrillinen
kertoelma „Maud" (1855) ; laaja. 12 osaa
käsittävä sikermä ..Idvlls of the king" (1859-72), jonka
aiheet ovat saadut Arthus-tarustosta. ja joka
nauttii suurta suosiota engl. maailmassa; ..Enoch
Arden" (1864), T:n tunnetuimpia runoelmia; „The
holy Grail" (1869) ; „Gareth and Lynette" ja
„The last tornament" (1872) ; ,,The lover’s tale"
11879, mutta kirjoitettu paljoa aikaisemmin) ;
„Ballads and other poems" (1880) ; „Balin and
Balan" ja ..Tiresias and other poems" (1885) ;
„Demeter and other poems" (1889). Paitsi
lyyrillisiä ja kertovia runoja T. on kirjoittanut
myöskin joukon näytelmiä, jotka kuitenkin
yksityisiä vaikuttavia kohtia ja monia lyyrillisiä
kauneuksia lukuunottamatta ansaitsevat vähän
huo-liota. Niistä mainittakoon: „Queen Mary" (1875),
,.Harold" (1876), „The faleon" (1879), „The cup"
11881), ,.The promise of May" (1882), ..Becket"
(1884). — V. 1883 T. korotettiin päärin arvoon
ja eli sitten loppuikänsä Farringfordissa
Wight-saarella tai kesäisin Aldworth nimisessä
maa-kartanossaan Surreyssä, missä hän kuoli 6 p.
lokak. 1892. T. on englantilaisten
mielirunoili-joita ja epäilemättä myös heidän suurimpiaan
viime vuosisadalla. Hän onnistuu parhaiten
pienissä runokertoelmissaan ja balladeissaan,
jotka ovat mielikuvitusrikkaita ja elävästi
esitettyjä, mutta joista useinkin puuttuu
syvempää sielunelämän kuvausta. Ominaista T:n
runoudelle on hieno luonnontajunta, herkkä
tunteellisuus sekä mestarillinen kielen ja muodon
käsittely. Aiheensa hän valitsee mielellään
menneisyydestä, ja ne ovat useimmiten vahvasti
romanttisia — T:n teosten kootuista julkaisuista
mainittakoon: ..Poetical works" (1896, 23 nid.),
..The works of A., Lord T." (1897, 12 nid.),
„Dra-matic works" (1898, 5 nid.). [„Alfred, Lord T.,
a memoir by his son" (1897, 2 nid.; uusi pain.
1905, 1 nid.); Rawnsley, „Memories of the
Tennysons" (1900); Lang. ’..A. T." (1901); Waughin
ja Ly alli n biografiat (1902); Benson, „The life of
Lord T." (1904) ; Luce, ,.Handbook of the works
of A. T." (1895); van Dyke, ..The poetry of T."
(5 pain. 1896) : Fischer. ,.T.-studien" (1904) ;
Dyboski, „T:s Sprache u. Stil" (1907).]
E. W-s.
Tenojoki 1. Teno (norj. Tana [tuna/ 1.
T a n a e 1 v. lap. 1} æd n o [deädnu]), joki
Lapissa, syntyy kahden joen, Inarijoen
iks. t.) ja Kaarasjoen yhtymisestä Uulasuulassa.
Pituus 190 km (Inarijoen lähteiltä T:n suulle
310 km); T. on 135 km:n matkalla Suomen ja
Xorjan välisenä rajana. Sade-alue 15.690 km2
(josta Norjan puolella 10,880 km2). T. virtaa
tunturien reunustamassa laaksossaan suurenmoisen
luonnonihanien seutujen kautta, joista
erikoisesti mainittakoon Rastegaisan (ks. t.)
tunturialue. ja Inskce Jäämereen Tenovuonon pohjassa.
T. <»n taloudellisesti Lapin tärkeimpiä jokia.
Kalastus (varsinkin lohenpyynti) hyvin
tuottavaa; sitäpaitsi T. on tärkeä liikeväylä
(veneliikennettä) Lapin sisäosista Jäämerelle (T:n
ylävesistä suoranainen liikenne myös
Pohjanlahteen laskeviin vesiin; veneet vedetään pienen
kannaksen poikki Skietsemjoen latvoilta
Käkkälö-jokeen). T’:n alajuoksulta (varsinkin Seidasta,
Suoppanjargasta ja Skippakurusta) vilkas
liikenne maanteitse Varanginvuoson rannikolle.
Lukuisien koskien ja joen alajuoksun
mataluuden vuoksi ei minkäänlainen höyrylaivaliikenne
T:lla voi tulla kysymykseen. — T:n koskista
huomattavimmat ovat Ataköngäs (Storfossen) ja
Yläköngäs (üvre Storfoss). [A. A. Gustafsson,
„Nivellitiska liöjdbestämningar i Utsjoki
Lapp-tnark" (1908) ; L. Hannikainen, ,,Tenojoen
varsilta ja Ruijasta" („Terra" 1914, siv. 285-296).]
L,. H-nen.
Tenor (lat.), katkeamaton kestävyys.
Tenori (it. tenor), mus. 1. Korkea miesääni.
2. Keskiajan polyfonisissa sävellyksissä
nimitettiin t :ksi pääsävelmän ääntä (lat. tenor =
aika-arvo), joka enimmiten liikkui juuri nykyisellä
t.-äänialalla. I. K.
Tenoriklaavi, mus., ks. C-klaavi.
Tenos (Tinos), Kreikalle kuuluva saari
Aigeian-meressä, Kykladeissa, Androksen eteläpuolella;
204 km2, 12,300 as. (1896), joista n. V.i
roomal.-katolisia. — T. on vuorinen (korkein huippu
Tsikuias 713 m yi. merenp.), verraten karu,
tuottaa kuitenkin pengervil jelyksillä viljaa,
palkokasveja ja viiniä. Kyyhkvstenhoito
huomattava. Vuorista saadaan hyvää marmoria. T:lla
on kaksi satamaa. Panormos pohjoisessa ja T.
etelässä. Viimemain. on myöskin pääkaupunki;
roomal.-katolisen piispan istuin, kreik.-katolisten
pyhiinvaelluspaikka (pyhiinvaelluskirkko
Pana-gia evangelistria). — T. oli vanhalla ajalla aluksi
nimeltään Ophiussa. Oli Ateenan liittolainen
per-sialais-sodissa; joutui 1390 Venetsialle ja vasta
1718 Turkille, liitettiin vapaussodassa
Kreikkaan.
Tenotomia ks. Jänneleikkaus.
Tenovuono, vuono Ruijassa
Varanginniemi-maan (Varjagnjargan) ja Tsorgosnjargan välissä,
pit. n. 70 km, suurin lev. (Hopsfjordin
sivuvuo-non kohdalta) 30 km; rannikoiden keskikorkeus
n. 300-400 m yi. merenp. T:n pohjaan laskee
Tenojoki. —• T:n eteläisimmästä
vuonopouka-masta Smalfjordista, Vaggesta, y. m. vilkas
pai-kallislaivaliikenne Jäämeren satamiin (Gamvikiin,
Mehavniin, Berlevaagiin y. m.). Tärkein
kalastuspaikka on Finkongkjeilen (1. Keila) T:n
suulla, sen länsirannalla. — Valtavia
luonnonnähtävyyksiä tarjoavat T:n rannikot kaikkialla;
erikoisesti mainittakoon Stangenestind (724 m
yi. merenp.) ja Tanahorn. — Rannikoilla
runsaasti suomalaisasutusta. L. E-nen.
Tensioni (lat. tensio) ks. Jännitys.
Tentakkeli (< uuslat. tentä’culum oik. =
pidike, < ten&re = pitää), eläint., lonkero
(ks. t.).
Tentamen ks. T e n t e e r a t a.
Tenteerata (lat. tentä’re), tutkia,
toimeenpanna (yksityinen) tutkinto; suorittaa tutkinto.
– Tentamen /-«’-/ 1. tentti,
yksityistut-kinto, kuulustelu. — Tentandi, kuulusteltava,
tutkinnonsuorittaja.
Tenthredinidae. ks. Lehtipistiäiset.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
