Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tepidarium ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1407
Terassi—Terek
1408
hoito, kivennäisvesihoito, dieetti- 1.
ruokajärjes-telmiilioito, kylpylioito, medikomekaaninen hoito,
fysikaalinen hoito, johon hietaan eri lajit
radio-terapiaa, valo-, siide- ja radiumhoito; kirurginen
hoito, j. n. e. .1/. O-Ii.
Terassi (ransk. terrasse, < lat. terra = maa),
penger, porrasmainen kohouluma puutarhassa,
rakennuksen edustalla y. m.
Terassilinnoitus (ks. Terassi), jyrkälle
vuorenrinteelle rakennettu linnoitus, jossa kukin
ylempi linnoituslinja kohoaa alemman yli.
M. v. II.
Teratologia (kreik. teräs = ihmemerkki;
epäsikiö, ja logos = oppi), oppi eläimien ja kasvien
epämuodostuksista. ks. Epämuodost ukset.
Terbiumi, alkuaine, harvinainen maametalli.
Kem. merkki Tb. S. S.
Terborch [bork], Gerard (1017-81),
alankoni. taidemaalari, oppi taiteensa ensi alkeet
kotikaupungissaan Zwollessa isältään ja kehittyi
sitten Haarlemissa P. Molijnin johdolla. Jo
kotimaassaan. mutta varsinkin laajoilla matkoillaan
Englannissa, Italiassa ja Espanjassa hän sai
huomattavia vaikutuksia Frans Haisin, Kembrandtin,
Tizianon ja Velasquezin teoksista menettämättä
silti itsenäisyyttään. Hänen erikoisalanaan
olivat muotokuvat ja varsinkin v:n 1655 jälkeen,
jolloin hän asettui asumaan Deventeriin, hienot
laatukuvat. Hänen muotokuvansa ovat
yksinkertaisen vaikuttavia, vailla kaikkea
taiturimaisuuden, valotehon ja tekotavallisen
loisteliaisuu-den tavoittelua. Samaa voi sanoa myös hänen
laatukuvistaan: niissäkin oli puhtaasti
taiteellinen puoli, etenkin hieno ja miellyttävä
värisoin-nutus pääasia, itse tapahtuma toisarvoinen
seikka. Hänen varakkaita porvarikoteja
esittäville maalauksilleen on herkkä, intimi
tunnelmal-lisuus ominaista. Kallisarvoisten kankaiden —
silkin ja sametin — maalaajana on T:lla
mestarin maine, hän käytti puvuissa mielellään lieleitä,
kauniita värejä, mutta osasi samalla hienojen
vivahdusten avulla välttää liian voimakkaita ja
räikeitä värivaikutelmia. Siten 011 hänen
laatukuvillaan yleensä kotoisen lämmin, mutta samalla
sivistyneen ylhäinen leima. [A. Rosenberg.
„Ter-borch" (1895).] F. L.
Terceira .
pe’iraj, saari Azoreissa, kooltaan
toinen ryhmän saarista, 421 km-’, 48,920 as.
(1900). — Kauttaaltaan tuliperäinen (korkein
huippu Caldeira de Santa Barbara 1.047 m yi.
merenp.), kärsii usein maanjäristyksistä. [-Hedelmällinen, hyviä karjanlaitumia. Pääkaupunki
A n g r a, 10",057 as. (1911).
Terceira [-pe’ira], Antonio José de
Sousa (1792-1860), T:n herttua, Villaflori’n
kreivi, portug. sotapäällikkö ja valtiomi s; oli
mukana Napoleonin sodissa; kannatti v:sta 1820
uskollisesti nuorta kuningatarta Maria da
Gloriaa ja otti sitten tehokkaalla tavalla osaa
taisteluihin Dom Miguelia vastaan. Sisällisen sodan
jälkeen hän kartistien (v. 1826 annetun
valtiosäännön kannattajien) johtajana otti
huomattavaa osaa Portugalin puoluetaisteluihin ja oli
monta eri kertaa pääministerinä. J. F.
Terebintlünæ, kaksisirkkaisparvi, jonka
edustajat ovat enimmäkseen puita tai pensaita, joissa
on runsaasti tärpätin tapaisia öljyjä. Kukassa on
selvä pohjuskehrä hetiön ja emiön välissä. K. L.
Teredo ks. L a i v a m a t o.
Terek. 1. Joki Venäjällä Etu-Kaukaasiassa,
T:n provinssissa, alkaa Kazbekiu lounaisrinteellä
4,159 m yi. merenp., tekee puolikaaren itäänpäin
vuoren ympäri; päästen sen pohjoispuolelle,
virtaa pohjoista kohden, kaartaa luoteeseen
virraten Kabardalaisen vuoriston länsipään, kääntyy
sitten äkkiä.itään käsin ja lopulta koilliseen,
laskien laajan, tavattoman sokkeloisen suistou
(päähaarat Novyj T., Staryj T. ja Talovka, 50-65
km pitkät) kautta Kaspian mereen; 616 km,
vesialue 60,000 km-’. Suurimmat lukuisista lisäjoista:
Ardon, Uruh, Malka, Sunza. Vuolas varsinkin
yläjuoksussaan. Alempana monessa kohtaa yli
V» km leveä. -— T:n laaksoa Kaukasusvuoriston
poikki noudattaa Gruusialainen sotilastie. Sen
pohjoispäässä T:n varrella on Vladikavkazin
linnoitettu kaupunki. — 2. Provinssi (ven.
Ter-skaja oblastj) Kaakkois-Venäjällä,
Etu-Kaukaa-sian itäosassa, Kaspian meren rannalla. T.-joeu
ympärillä, Kaukasuksen pääharjanteen
pohjoispuolella; 72,913 km2, 1,246,700 as. (arv. 1913),
16 km2:llä. — T:n eteläosan täyttää mahtava
Kaukasus (ks. t.) haarakkeineen. T:n suun
ympärillä ja sen pohjoispuolella ou tasaisia aroja,
jotka paikoin ovat aivan erämaanluontoisia,
paikoin taasen rämemäisiä. Etelässä on laajoja
metsäalueita (havupuita, tammi- ja pyökkilajeja,
Rho-dodcMcirojt-puita y. m.). Pääjoki T.; verraten
pienet osat T:n provinssista kuuluvat Kuman
(koillisessa ja. luoteessa) ja Sulakin (kaakossa)
vesialueisiin. Kuljettavia vesiteitä 90 km
(ainoastaan lauttausväylänä käytettäviä). Ilmastossa
hyvin suuria paikallisia vaihteluja. Yleensä
ilmasto mantereinen. Georgievskissa tasangolla
(luoteessa) v:n keskilämpö -f- 10,s°0, tammik:n
— 7,2° C, heinäkin + 24° C. Vuoristossa erotus
eri vuodenaikojen välillä ei ole läheskään niin
jyrkkä; Vladikavkazissa v:n keskilämpö -f-8,5°C,
tammik:n —4,s°C, heinäk:n +20,s°C. T:n ja
Kumau jokilaaksoissa raivoo malaria;
vuoristossa ilmanala terveellinen. Vuotuinen
sademäärä Vladikavkazissa 823 mm, Kizljarissa (T:n
suistossa) 274 mm. Arolla puhaltavat
enimmäkseen itä- ja kaakkoistuulet, usein kovina
myrskyinä, kesällä tuoden kuivuutta ja kuumuutta,
talvella kylmyyttä. — Asukkaista venäläisiä 33,7%.
n. s vuoristolaisia (tsetsenejä, tserkessejä,
ingu-seja) 40,2%, turk.-tataarilaisia (kumykkejä,
nogai-laisia) 10,5%, osseetteja 10,2%, armeenialaisia
1.3%, saksalaisia 1%, juutalaisia 0,7%.
Uskontunnustukseltaan 43,4% on kreik.-katolisia, 52,s%
muhamettilaisia, 1% protestantteja.
Lukutaitoisia 12,7% (Kaukaasiassa keskimäärin 12,4%). —
Maataloutta harjoittaa 81.2%, käsi- ja
tehdasteollisuutta 5,8%, kauppaa ja liikennettä 4,4%.
V. 1913 korjattiin vehnää 218.100 ton.. maissia
214,800 ton., ohraa 122,000 ton., hirssiä, kauraa,
ruista, perunoita y. m. Lisäksi viljellään vähän
pellavaa, hamppua, viiniköynnöstä, hedelmäpuita
y. m. Karjaa pidetään suuret laumat; 1913
hevosia oli 301,700, nautakarjaa 947,000, lampaita
ja vuohia 2,311,300, sikoja 107,500 kpl.
Mehiläishoito tärkeä. — Mineraalikuunan tuotteita
saadaan: naftaa (Groznyjn luona) 650.000 ton.
(1907; Bakun jälkeen Venäjän tärkein
nafta-alue), sinkkiä, lyijyä (74 % koko Venäjän
lyi-jynsaaliista) ja hopeaa sekä vähässä määrässä
suolaa. Kuuluisa T. on mineraalilähteistään, joita
on etenkin sen luoteisosassa; tunnetuimpia ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
