Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tepidarium ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1405
Tepidarium—Terapia
1406
neil (toimiva Ceboruco niminen tulivuori),
metsäinen. Tuottaa tupakkaa, sokeria, puuvillaa,
arvokkaita puulajeja, kautsukkia y. m. — P ä
ä-k a u p u n k i T. sisämaassa, 2y km San Blas
nimisestä satamakaupungista, jonne rautatie;
16,778 as. (1910). Puuvilla-, pellava- ja
sikari-teollisuutta.
Tepidarium [ ö,’-/ (lat., < lepidus = liaalea),
haaleiden kylpyjen osasto room. kylpylaitoksissa.
Teplitz
lilsj (tsek. Teplice; v:sta 1895 virall.
Teplitz-Schönau), kaupunki ja kuuluisa [-kylpypaikka Pohjois-Bööinissä lähellä Saksan rajaa,
kauniissa Biela-joen laaksossa ratojen
risteyksessä; 26,777 as. (1910). — Useita kauniita
kirkkoja, m. m. evankelinen, Clary’n ruhtinaan linna
kirkkoineen ja puistoineen, vanha ja uusi
raatihuone. kylpyläpuisto, jossa Kaiserbad ja kasino,
kaunis kaupunginteatteri. Useita oppilaitoksia,
museo. T:n merkitys perustuu ensikädessä
kuuluisiin terveyslähteisiin (vesi enimmäkseen
alkali-suoloja sisältävää), joiden vettä (+ 34°- -f- 48° Cl
käytetään etupäässä kylpyihin (leiniä, luuvaloa,
halvauksia y. m. s. vastaan). V. 1912
kylpy-vieraiden luku oli 7,776 henkeä (kaikkiaan
vieraita kävi T:ssä 27,600 henkeä). -— Teollisuus
myöskin kukoistava, perustuen läheisyydessä
oleviin rikkaisiin ruskohiilikaivoksiin;
valmistetaan monenlaisia kangas- ja vaatetustavaroita,
kem. tuotteita, saippuaa, lasi-, savi-,
suklaateok-sia. huonekaluja y. m. m. Sähköraitiotie. —
T:n lähteet mainitaan keksityiksi jo 762.
Asiakirjat kertovat niistä vasta 1500-luvulla. T. itse
mainitaan 1100-luvulla. Syysk:ssa 1813 T. oli
kolmen liittoutuneen hallitsijan päämajana.
È. E. K.
Teplouhov f-iVhofj. 1. Aleksandr T.
(1811-S5), ven. nietsäherra, muinaisesineiden keräilijä,
joka Perman läänin pohjoisosasta, ylisen Kaman
varsilta keräsi aikanaan suurimman kokoelman
..permalaisia" ja „tsuudilaisia" vaskisia
muinaisesineitä. Kokoelma on muodostunut (etupäässä
v:sta 1867 alkaen) suurimmaksi osaksi T:n
alaisten metsälierrain ja talonpoikain avulla ja
ostojen kautta. Kaivauksia T. suoritti vain
muutamissa linnoissa ja uhripaikoissa Garevaja,
Lo-niovatovka ja Malyj Tui jokien varsilla. T:n
kuollessa oli kokoelman numeroluku 2,702 sekä
lisäksi tuhatkunta saviastianpalaa. — 2. F e
o-d o r A 1 e k s a n d r o v i t s T. (s. 1845),
edellisen poika, metsäkerra. jatkanut kokoelman
kartuttamista. joten sen numeroluku 1902 oli 5,930,
lukuunottamatta saviastianpaloja. Esineet ovat
etupäässä 700-1300-luvuilta j. I\r. Vanhempia on
hyvin vähän. Löydöt ovat edelleenkin pääasiassa
Permin läänin luoteiskulmalta. T. on
sisarustensa kanssa muodostanut kokoelman
fideikomis-sik>i: se on säilytettävä Il jinskoessa (Permin
läänissä) Teplouhov-suvun hallussa niin kauan
kuin suvussa on joku jäsen, joka harrastaa
mui-naistiedettä. — T. on julkaissut useita
kirjoituksia kokoelmansa esineistä „Permskij kraj"ssa ja
Permin arkistokomissionin „Trudy"ssa.
Kokoelmasta kokonaisuudessaan julkaisi A. Spitsyn
sarjassa ..Materialy po arheologii Rossii", n:o 26
suuren kuvateoksen (40 kuvataulua, n. 1.000
ku-vaai : ..Drevnosti Kamskoj tsudi po kollektsii
Teplouhovyh". A. il. T.
Teppoinen, Tuomas (k. 1609), suom. soturi,
kunnosti itsensä Juhana III :n venäläissodassa,
saaden v. 1573 verovapauden tilalleen
Valkiamat-kan kylässä Muolaassa ja 1594 läänitykseksi
maatilan Viipurin pitäjässä sekä kaupungintalon
Viipurissa. Suomen retkellään 1599 Kaarle herttua
kääntyi vanhan sotaurhon puoleen, uskoen
hänelle Venäjän rajan suojeluksen ja 300
ratsumiehen pestaamisen sitä varten. Loppuvuotensa T.
näyttää eläneen Viipurissa; hänen kuoltuansa
leski Anna Svenintytär ja poika, hänkin Tuomas
T., saivat verovapautensa uudistetuksi ja
jälkimäinen oli mukana Pihkovan piirityksessä 1G15.
[Hist. arkisto 19, Pöytäk. siv. 52-56.] K. G.
Teptjaarit 1. tepteerit, tataarilainen
kansanheimo, asuvat baskiirien seassa pääasiallisesti
Ufån, Orenburgin ja Samaran kuvernementeissa,
lukumäärältään n. 300,000. uskonnoltaan
muhamettilaisia. V:sta 1855 t. virallisesti luetaan
bas-kiireihin kuuluviksi (v:n 1897 väenlasku
ilmoittaa baskiirien ja t:n ykteislukumäärän 1,439,136
hengeksi).
Teraliitti, harvinainen emäksinen mutta
samalla alkalirikas vuorilaji, jossa on aineksina
plagioklaasia, kalimaasälpää (vähän),
nefelii-niä, pyrokseenia, biotiittia ja oliviinia.
Tavataan muiden nefeliininpitoisten vuorilajien
seurassa, m. m. Kuollan niemimaalla. P. E.
Terapeutiikka, taudinhoito, ks. Terapia.
Terapeutit (kreik. therapeulë’s = palvelija),
askeettinen munkkikunta, joka erään Filonin
kirjoittamaksi väitetyn teoksen mukaan eli
Egyptissä Kristuksen aikana. K. T-t.
Terapeutti (kreik. therape’uein = hoitaa),
hoitava lääkäri.
Terapeuttinen (ks. Terapeutti),
lääkitsemistä. taudinhoitoa koskeva, esim. t. aine, t.
toimenpide.
Terapia (kreik. therape’ia = hoito),
taudin-hoito ynnä taudinhoito-oppi. T. tarkoittaa
milloin taudin alkusyyn poistamista, olleft siis
laadultaan syyperäinen 1. kausaalinen, tahi
se pyrkii vain lieventämään potilasta kiusaavia
vaivoja tai muita taudinoireita siten
helpottaakseen hänen tilaansa ja niinmuodoin myöskin
edistäen hänen paranemisensa ehtoja, jossa
tapauksessa t. on vain palliatiivinen. E k
s-spektatiivisella t:lla tarkoitetaan
hoitoa. joka tähtää tilapäisten taudinoireiden
lieventämiseen, kunnes taudin todellinen luonne
ehtii selviytyä, niin että sittemmin voidaan
ryhtyä enemmän syyperäiseen hoitoon. T:aa
sanotaan radikaaliseksi, kun sillä pyritään
tyystin poistamaan taudin syy (esim. useilla
operatsioneilla). T. on empiirinen, kun se
perustuu käytännölliseen kokemukseen, vaikkapa
tämä kokemus olisikin tieteellistä perustelua
vailla. T. saattaa myöskin olla kokeellinen,
kun kokeilemalla pyritään pääsemään käsitykseen
siitä, mille kannalle t. olisi asetettava. Mikäli
mahdollista lääkäri pyrkii aina etupäässä
saamaan taudin luonteen selväksi, s. o.
diagnostisee-raamaan taudin, voidakseen sitten määrätä r a
t-sionaalisen hoidon taudillisen tilan
korjaamiseksi. Ja juuri tämä seikka se vaatii
lääkäreiltä pitkiä opinnoita ja niihin perustuvaa
suurta asiantuntemuspa, sillä olematta selvillä
taudin todellisesta laadusta jää tietenkin myös
hoito kokonaan hapuilemiseksi ja taudista
paraneminen sattuman varaan. T:n muotoja ja
hoitotapoja on suuri määrä. Erotetaan lääke-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
