Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Terenki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1411
Terijoki—Teriö
1412
Terijoki. Valtatie. Terijoki. Kasino.
Mtrjn rantaa Terijoella. Terijoki. Kesakuva merikylpylastä.
vuosittain lä|res 1 milj. mk. Maanhinta
huvilapalstoista on vaihdellut 2-60 mk:aan
neliö-syleltä. — Erikoisena vetovoimana T:lla on sen
suurenmoinen m erikylpyl ä. luonnonihanine
hiekkarantoineen. Suurimmat hotellit: Kasino,
Riviera ja Bellevue. [M. Uotinen, ,,Uhatut
pitäjät", sivv. 1-52 (Viipuri 1911).] — 2. T:n
luterilainen seurakunta, hallituksenpitäjä,
Savonlinnan hiippak.. Viipurin rovastik.;
kuulunut aikaisemmin Kivennapaan, määrätty
erotettavaksi omaksi
khra-kunnaksi sen. päät.
30 p :ltä marrask. 1904
(mikä toteutui 1 p.
tou-kok. 1909). — Kirkko
tiilestä, rak. 1907-03.
— 3. T: n
kreikkalaiskatolinen
seurakunta,
kuuluu Suomen
kreikkalaiskatolisen hiippakunnan toiseen
rovastikuntaan. Kirkko
(,.I\a-saanin kirkko"). — 4.
R a u t a ti e n a s e m a
(II 1.)
Viipurin-Pietarin rataosalla,
Raivo-lan ja Kellomäen
asemien välillä, 80 km
Viipurista, 49 km
Pietariin ; Suomeen päin
tulevan liikenteen tullitarkastus paikka.
- Saapuvien matkustajien lukumäärä 1913
376,181, lähtevien 373,409; saapuvaa
tavaraa sam. v. 30.743 torr. (huomattavimmat
määrät: puutavaraa 10,732 toll., tiiliä 2.678 ton.,
jauhoja ja ryynejä 2.099 ton., kiviä, kalkkia ja
Terijoen suomalainen kirkko.
sementtiä 2,074 ton., väkirehua 1,425 ton.),
lähtevää tavaraa 4,741 ton.
(huomattavimmat määrät: öljyjä, tervoja ja valaistusaineita
718 ton., puutavaraa 638 ton.). h. ll-nen.
Terijoki I. Teerijoki ks.
Kruunupyyn-joki.
Terijärvi ks. Tervajärvi.
Terin rannikko, myös Terskin ranta
(ven. Terskij bereg} ks. K u o 11 a n
niemimaa. palsta 57.
Teriodontit ks. Nisäkäsliskot.
Teriö (Corolla), kukan sisempi
kehälehtikieh-kura. T:n, jonka tehtävänä on suojella kukan
sisempiä osia ja varsinkin houkutella
hyönteisiä, muodostavat terälehde t. jotka ovat
tavallisesti värikkäitä (ei vihreitä), hentoja
rakenteeltaan ja joko erillään toisistaan (e r
i-lehtinen t.) tai. korkeammalle kehittyneessä
kukassa, yhteenkasvettuneita (yhdi s
lehtinen t.). Eräissä kukissa (perhomaisissa) on
osa terälehdistä yhteenkasvettunut, osan ollessa
erillisiä. Terälehden lehtimäistä yläosaa
nimitetään lavaksi, kapeampaa tyviosaa, jolla se
kiinnittyy tav. kukkapohjukseeii. kannaksi,
tai jos se on pitkä, kynneksi.
Yhdis-lehtiseu t:n leveämpää yläosaa sanotaan
laiteeksi, alempaa, kapeata osaa torveksi.
Torven ja laiteen rajalla on nielu.
Muutamissa kukissa on terälehtien sisäsivulla pieniä
lisäkkeitä, jotka muodostavat lisä-t-.n. T. on
s ä t e.i t t ä i n e n, jos kaikki terälelrdet ovat
yhtäläisiä, muuten vastakohtainen. T:n
muoto, väri. rakenne j. n. e. vaihtelevat
melkein rajattomasti, mrltta on samalla lajilla
hyvinkin pysyvä. Vaihtelu johtuu erilaisesta
sopeutumisesta varsinkin pölyytystä edistämään.
Hedelmöittymisen tapahduttua t. useimmiien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
