Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Termaalikylvyt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1413
Termaalikylvyt—Termiitit
1414
kiiilituii. T.-muotoja erotetaan useita. Siit
ittäi-siii erilehtisiii t.itä ovat r u u s u m n i n e n,
melkein kynnetön, tav. 5-lehtinen (mansikka),
r i s t i m ä i 11 e n, 4-lehtinen, kynnen pituus
vaihteleva (nauris), n e i 1 i k k a m a i n e n.
5-lehti-nen. pitkäkyntinen (neilikka). Säteittäisiä
ylidis-lehtisiä t.itä ovat r a t a s m a i n e n. hyvin
lyhyttorvinen, littelilaitainen (peruna),
suppilomainen ja torvi m a i n e n.
pitkäitorvi-sia lesikko. tupakka) ja kellomainen
(kissankello). Vastakohtaisia erilehtisiä t:itii ovat
p e r h o m a i n e n. jossa 5 :stä terälehdestä 2 on
yhteenkasvettnnut ja muodostavat t:n
venhon. muut ovat erillisiä ja muodostavat t:n
sivustoille siivet ja ylimmäksi suuren p u
r-j e e n (hernekukkaiset); o r v o k k i m a i n e n
(orvokki). Vastakohtaisia vhdislehtisiä t :itä
ovat kielekkeinen, jossa on pillimäinen
torvi ja yksipuolinen, litteä laide (voikukka) ja
h u u 1 i m a i n e n. jossa ylähuuli (tav.
hetiön päälle kaartunut kypärä) ja
alahuuli sijaitsevat vastatusten (pillike). A". L.
Termaalikylvyt (kreik. tliermë = lämpö),
lämpimistä. yli 34° O luonnon lähteistä valmistetut
mineraalivesikylvyt. Näillä on etupäässä
terminen s. o. lämmön aikaansaama vaikutus, mutta
osaksi myös kemiallinen, s. o. veden sisältämän
kaasun ja suolan aiheuttamasta ärsytyksestä
johtuva. T:vjä on monta eri lajia (vrt. T h e r m i t)
ja ne sisältävät kaasuja ja erilaisia
mineraali-suoloja. Alkalisia t :vjä, joita käytetään
hengityselinten katarreissa, maksa- ja munuaistaudeissa,
saadaan esim. Emsissii. Neuenahrissa ja Vichyssä;
alkalisuolaisia vatsa-, suoli- ja sokeritaudeissa
käytettyjä, esim. Karlsbadissa; suola- ja
kaasu-t :yjii vatsa- ja sydäntaudeissa, Wiesbadenissa.
Xauheimissa, Baden-Badenissa y. m.; rikki-t:vjä
iho- ja kuppataudeissa, reumatismissa, Aachenissa,
Aix-les-bains’issä y. m. A". ’/’.
Termes ks. Termiitit.
Termi (lat. terminus, raja, käsite). 1.
..Teknillinen t." (lat. terminus techninus), oppisana
iks. t i. Logiikassa ..terminus" entisaikaan
merkitsi nimenomaan käsitettä tai käsitettä
ilmaisevaa sanaa. A. Gr.
2. M at., algebrallisella merkkikielellä ilmaistu
suure, joka yhteen- tai vähennyslaskumerkillä
on yhdistetty toisiin samanlaisiin suureisiin.
Esim. algebrallisessa
lausekkeessa—3a–{-5ab—2c-ovat — :ia-; +5ab; —2c2 t:ejä. T:ssä on
huo-miconotettava kolme seikkaa: merkki, n
u-merokoeffisientti (esimerkissä: 3; 5; 2)
ia kirjainlauseke (V/2; ab; e1). Jos
numero-koeffisientti on 1. ei sitä kirjoiteta niikvviin.
U. S:n.
Termi ks. T h e r m i t,
Termiikka ikreik. thermè = lämpö), lämpöoppi,
erittäinkin se osa tästä, joka käsittelee
lämpötilan muutoksien aikaansaamia tilanmuutoksia.
Termiina ks. Termiini.
Termiini 1. termiina (lat. terminus = raja),
määräaika tai määräpäivä, jolloin, jota ennen
tai jonka jälkeen jonkin tulee tapahtua:
lukukausi. — Erittäin tärkeitä ovat
preklusii-viset t:t. joiden laiminlyönti tuottaa oikeuden
menetyksen, esim. valvontapäivät,
muutoksen-hakumääräpäivät v. m. — vrt. M ääräpäivä.
Termiinikeinottelu iks. Te r m i i n i),
keinottelu. jota voidaan harjoittaa pörssissä n. s. ter-
miinikauppojen yhteydessä käyttämällä hyväk
seen sitä eroa, joka on olemassa tavaran
hinnassa kaupanteko- ja kanpantäytäntöpäivänä. vrt.
Pörssi ja Découver t.
Terniiinilasku (ks. Termiini), yhteisen
keskimaksuajan laskeminen useammille eri
aikoina erääntyville korottomille pääomille.
Jokainen pääoma kerrotaan erääntymisajallaan ja
näin saatujen lukujen summa jaetaan pääomien
summalla.
Termiitit (Termitidae), yhteiskunnittani
eläviä hyönteisiä, jotka melko lailla muistuttavat
muurahaisia, mutta ovat ruumiiltaan:
pehmeämpiä, väriltään
vaaleampia, usein
aivan valkeita
(yleinen nimitys
,,valkoiset
muurahaiset"). Tämä
yhtäläisyys on
kuitenkin vain
ulkonainen. T.
kuuluvat
jyrsijä-korentojen (Corrodentia), ks. t..
lahkoon. T:lliion
työnjako 1. n. s.
kastijako hyvin pitkälle kehittynyt. Kaikilla on
2 piiiikastia: suvuttomat. 1. työeläimet ja
stiku-puolieläimet. Työ t., jotka ovat osaksi
sukupuolielimiltään surkastuneita koiraita, osaksi naaraita,
jakautuvat puolestansa tav. kahteen eri kastiin:
sotilaihin ja tavallisiin työeläimiin. Nämä
voivat vielä jakautua eri lailla, esim. kokonsa
mukaan ..suuriin", ,,keskikokoisiin" ja ..pieniin"
sotilaihin tai työläisiin. ■—- Sukupuolieläimissä
(koiraissa ja naaraissa) voidaan usein erottaa
kahdenlaisia yksilöitä: ..varsinaiset kuninkaat"
ja ,.kuningattaret", sekä ..varakuninkaat" ja
.. kuningattaret". Edelliset ovat aluksi siivellisiä.
mutta katkaisevat myöhemmin siipensä.
Varsinaiset. kuningattaret voivat monasti
hedelmöitettyinä paisua tavattoman suuriksi. Niinpä on
afrikkalaisen Termes bellicosus-\a.jin naaras
vanhana 8 kertaa niin pitkä ja leveä kuin nuorena.
Kussakin yhteiskunnassa on yleensä vain yksi
ainoa varsinainen kuningas ja yksi varsinainen
kuningatar, jonka suuruus näyttää eri lajeilla
olevan riippuvainen yhteiskunnan suuruudesta.
..Varakuninkaat" ja „varakuningattaret", joita
on useampia, ja jotka ovat jonkinlaisia kesken
kehitystään pysähtyneitä ,.nymfejä", saavuttavat
sukupuolikypsyyden vain siinä tapauksessa, että
varsinainen kuningas ja kuningatar tuhoutuvat.
— T. rakentavat itsellensä pesiä, jotka suuresti
vaihtelevat laadultaan ja muodoltaan. Jotkut
lajit, kuten esim. eteläeurooppalainen Termes
lucifugus, tosin kaivavat itsellensä asunnoksi
vain aivan yksinkertaisia maanalaisia,
haarautuvia käytäviä, mutta useimmat lajit, rakentavat
maanpäällisiä pesiä, joista jotkut suuruudessa
voittavat kaikkien muiden eläinten rakennukset.
Niinpä voi esim. austraalialaisen Eutermcs
pyri-formii-la jin keilanmuotoinen pesä tulla 6:nkin m:n
korkuiseksi. Tunnetaan toisia pesiä, jotka ovat
lieriön-, pylvään-, pyramidin-, lakkisienen-,
pal-lon- y. m. muotoisia. Rakennusaineena t.
käyttävät joko hietajyviii ja multaa, tai hienoksi
pureskeltuja piinsiruja, joihin sekoitetaan sylki-
Termiittejä. Vasemmalta lillitien:
koiras, naaras, sotilas ja työtermiitti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
