Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Termaalikylvyt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1415
Termiittien vieraat—Termofoni
1416
ja maharauhasten erijttymiä. Täten valmistettu
»muurilaasti" jähmettyy kivenkovaksi, joten
pesät, joissa usein on erotettavissa monta
sisäkkäin olevaa osastoa erilaisine kammioineen,
tulevat hyvin lujatekoisiksi. —Termiitinpesien pinta
on kokonaan suljettu, ja niistä johtaa käytäviä
vain maan alle. T. ovat hyvin valonarkoja. Vain
parveillessaan siivekkäät eläimet lentelevät päivän
valossa. Muuten ne aina pysyvät pimeydessä. -
Termiittipesä Queenslandista.
T. ovat parhaasta päästä kasvinsyöjiä, mutta ne
eivät ole ravinnon valinnassa kovin tarkkoja.
iViille kelpaa miltei mikä hyvänsä, joka vain
kasvikuntaan kuuluu, olkoon sitten elävää tai
kuollutta, vihantaa t. puutunutta, kovaa tai
pehmeää. Useat t. harjoittavat myöskin n. s.
sieniviljelystä. Monin paikoin t. tulevat erinomaisen
vahingollisiksi. Kaivamalla seinähirret ontoiksi,
ne usein saavat suuretkin rakennukset
sortumaan. Samalla tavoin ne voivat hävittää
huonekaluja, kirjastoja, arkistoja, vaatteita,
viljavarastoja, puuistutuksia, vainiolla kasvavia
vihanneksia, jopa vehnälaihojakin juurineen ja
korsineen. — Monin seuduin alkuasukkaat
syövät t:ejä joko raakoina tai paistettuina. T:n
pesistä saadaan hyvää rakennusainetta
ihmisasuntoihin. Yleisesti käytetään pesiä myös leivin- ja
paistinuuneiua. — T:n pahimpiin vihollisiin
kuuluvat muurahaiset. Monet nisäkkäät (esim.
muurahaiskarhut, muurahaissiat, vyötiäiset,
muura-haiskävyt ja nokkaeläimet) sekä muutamat
matelijat ja linnut syövät t:ejä mieliruokanaan. —
T:ejä tunnetaan n. 350 lajia, joista useimmat
elävät Afrikassa, Itä-Intiassa, Austraaliassa ja
Etelä Ameriikassa. Vain jotkut harvat lajit
tavataan Pohjois-Ameriikassa ja palearktisella
alueella. [K. Esclierich, „Die Termiten".]
U. S-s.
Termiittien vieraat, eläimiä (etupäässä
kovakuoriaisia), jotka asustavat termiitinpesissä ja
suhtautuvat isäutiinsä eri tavoin, kuten
muurahaispesissä elävät muurahaisvieraat omiin
isäntiinsä. vrt. Muurahaisvieraat.
Terminalia, ComiireZacecr-heimoon kuuluva
kasvisuku; troopillisia pensaita ja puita, joilla
on isohkot, yksinkertaiset, vuorottaiset t.
melkein vastakkaiset lehdet ja pienet vihreät t.
valkeat kukat harvahkoissa kukinnoissa. Etu- ja
Taka-Intiassa sekä Itä-Intian saaristossa
kasvavan T. Chebula-puun myrobalanien
nimellä tunnettuja hedelmiä käytetään
parkituk-seen ja mustavärjäykseen (vrt. Parkikset).
Useiden lajien kuorta käytetään myös parki-
tukseen, ja parin lajin, esim. Intian-meren
saaristoissa kasvavan ja muualla tropiikeissa usein
viljellyn, kauniin T. Catappa-puun siemeniä
syödään (,,troopilliset mantelit"). T.-lajeja viljellään
myös huonekasveina. (I. V-s.)
Termini (myös T. Imerese),
piirikunnanpää-kaupunki Italiassa, Länsi-Sisilian
pohjoisrannikolla suurenmoisen kauniissa asemassa
Paler-mosta n. 30 km itään; 18,162 as. (1001). —
Tuomiokirkko La Matrice, muutamia muita
huomattavia kirkkoja (1400-luvulta; freskoja),
kaupungintalo (1600-luvulta), lukio, tekn. koulu,
kirjasto, museo, kaunis kaupunginpuisto, muuta
mia jäännöksiä vanhalta ajalta, llarjoiti taan
tonnikalan ja anjoviksen pyyntiä, kauppaa
(viedään viljaa, öljyä, viiniä), merenkulkua sekä
sekalaista teollisuutta. Suuri kylpylaitos jo van
halia ajalla tunnettuine kuumine lähteineen. —
T. oli vanhalla ajalla Thermie Himerenses.
Joutui ensimäisen puunilaissodan lopulla
roomalaisille.
Terminismi (lat. terminus = määrä), oppi,
jonka mukaan Jumala on ihmisen kääntymiselle
asettanut määräajan, jonka jälkeen se ei enää ole
mahdollinen. Maisteri Johann Georg Böse opetti
kirjassaan „De terinino salutis" (1698), - että
Jumalalla on valta asettaa ihmiselle minkä
määräajan hän haluaa. Kun määräaika on lopussa,
on armonaika samalla kulunut. Useat pietistit
kallistuivat tähän oppiin, mutta puhdasoppiset
luterilaiset pitivät sitä salaisena kalvinismina.
Böse erotettiin virastaan, ja riitaa jatkui jonkun
vuoden Rostockin ja Leipzigin yliopistoissa.
E. Ka.
Terminologia (termi, ks. t., ja iogos = oppi).
oppisanasto; oppi- ja ammattisanojen (termini
technici) johdon, merkityksen j. n. e. selitys.
Terminus (lat.), rajapyykki, raja, myös
olen-noitu rajain jumala. — vrt. Termi,
Termiini. — Terminalia, aluerajain juhla.
Terminus technicus ks. Termi.
Termoalkoholometri ks. A 1 k o h o 1 o m e
t-r i a.
Termobarometri ks. B a r o t e r m o m e t r i.
Termodynamiikka (kreik. thermë = lämpö, ja
dynam is = voima) 1. mekaaninen
lämpö-teoria ks. Lämpö.
Termoelektrisiteetti ks. L ii m p ö s ä li k ii.
Termofoni (kreik. thermë = lämpö, ja ph ön(f
= ääni). 1. Skotl. Trevelyanin 1829 valmistama,
metallien (lämmöstä) laajenemiseen perustuva,
sävelen synnyttävä messinkitauko. Tangossa
on kaksi terävää särmää, joiden sivut
muodostavat suoran tai tylsän kulman keskenään niin,
että niiden väliin syntyy matala lovi. Tämän
pituussuunnassa on tankoon liitetty kärkeen
päättyvä varsi. Kun t:ia kuumennetaan ja se
pannaan terineen lepäämään särmikkään
lyijytau-gon särmälle niin. että varren kärki nojaa
alustaan ja t:lie ann.taan sysäys, kuuluu sävel.
Syynä tähän on se, että sysäys saattaa t:n
kallistumaan vain toisen teränsä varaan, jolloin
lyijy sen kohdalla äkkiä laajenee.
Laajennuksesta t. tulee heitetyksi toiselle terälleen
lepäämään, siitä johtuva lyijyn laajennus tällä
kohden palauttaa t:n takaisin edelliseen asentoonsa.
Toisiaan nopeasti seuraavat t:n liikke t
synnyttävät sävelen. — 2. Teletermometrin (ks. t.)
periaatteeseen perustuva koje, jolla teollisuuslaitok-
I
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
