Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Terrieri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1427
Terska—Tertiäärisysteemi
1428
vaitsevaisuutla toisten kirkkokuntain jäseniä
kohtaan ja esitti muutamista opinkappaleista,
kuten hyvien töiden merkityksestä ja
Kristuksen tuonelaan astumisesta, itsenäisiä
mielipiteitä, niin professori Svenonius (ks. t.)
kirjoitti kirjasen ..VVarningh för affall ifràn troone",
jossa hän, piispan nimeä mainitsematta, syytti
häntä useista kerettiläisyyksistä. T. keskeytti
kirjan painattamisen ja hyökkäsi vuorostaan
eräässä 1663 pidetyssä yliopistollisessa
väitöstilaisuudessa Svenouiusta vastaan, leimaten
hänen erään oppinsa pahan hengen
vaikuttamaksi. Yliopiston konsistori asettui
Svenoniuk-sen puolelle, ja kun T. ei suostunut
peruuttamaan oppejaan, niin hallitus asetti erityisen
komitean asiaa tutkimaan, erottaen samalla T:u
virantoimituksesta. Sam. v. hallitus julisti
..Formula eoneordiæ"n Ruotsin kirkon
tunnustuskirjaksi. Kun nyt T:n asia joutui 10(14
kokoontuneilla valtiopäivillä pappissäiidyn käsiteltäväksi,
antoi se hänestä langettavan tuomion, ja niin T :n
täytyi, nyt antamastaan peruutuksesta huolimatta,
pyytää virastaan ero. Elettyään sitten vuoden
ajan persoonallisessa palkkapitäjässään Parai
sissa T. tuli Tukholmaan, ensin Kiddarholmin,
sitten Klaran seurakunnan kirkkoherraksi ja
vihdoin 1671 Linköpingin piispaksi. T.. joka
virkakuntoisuutensa ja oppinsa puolesta oli
Ruotsin kirkon ensimäisiä miehiä ja jolle
aatteellisessa laajanäköisyydessä vain harvat
vetivät vertoja, hankki kiivaudellaan,
omavaltaisuudellaan ja. häikäilemättömyydellään itselleen
paljon vihollisia, jotka persoonallisesta
vastenmielisyydestä häntä kohtaan suuresti lisäsivät
edis-tysmiehen osaksi tulleita vaikeuksia. [J.
Teng-ström. ,,Minne öfver Johannes Elai Terserus’’
(1795).] A. J. P-ä.
Terska (glans penis)) ks. S u k u p u o 1 i e 1
i-m e t.
Terskantulehdus ks. Terskatippuri.
Terskatippuri, terskan ja esinahan sisälehden
pinnallinen, märänsekaista nestettä erittävä
tulehdus.
Terskin ranta, paremmin: Terin
rannikko (Turjan rannikko), ks. K u o
1-1 a n niemimaa, palsta 57.
Tersseronit (esp. lercerones), nimitys, jota
ro-maanilaisessa Ameriikassa käytetään
mulattinais-ten ja valkoisten miesten lapsista.
Terssi (lat. tertius = kolmas), mus. 1.
Asteikon 3:s aste. — 2. Sävelsuhde kahden sävelen
välillä, jotka asteikkokulussa esiintyvät kahden
puolen jotakin muuta säveltä. Laadultaan t:t
ovat „suuria", ,.pieniä" ja „vähennettyjä". Suuri
ja pieni t. yhdessä muodostavat kolmisoinnun.
Jos pieni t. on suuren yläpuolella, syntyy
duuri-kolmisointu; jos se on sen alapuolella, syntyy
rnollikolmisointu. Suuri t. on kaiken
soinnulli-suuden .alkuitu (Mavrhofer), joka pienen t:n
avulla avartuu täydeksi soinnuksi puoleen tahi
toiseen. — 3. Kolmisoinnun keskimäinen sävel,
joka ..välittäjänä" (medianttina) yhteenliittää
soinnun äärisävelet. T:n soinnullinen vaikutus
on yleensä pehmeä ja mukautuva. Sama sävy
on melodisessakin sävelkulussa etenkin
perussäve-len t :llä. 1. K.
Tersteegen [-tè’-], Gerhard (1697-1769i,
saks. mystikko ja hartauskirjailija. Toimittuaan
nuoruudessaan kauppiaana ja rihmankutojana T.
antautui v:sta 1728 kokonaan hengellisen
seurapuhujan ja kirjailijan toimeen. Hänen vaiku
tuksensa oli varsinkin Reinin-maakunnissa suuri
ja hänen kirjansa ja virtensä saivat paljon luki
joita vieraissakin maissa. lläuen tekemiään
hengellisiä virsiä on n. 100, niistä useat hyvin
onnistuneita ja henkeviä. Suom. virsikirjassa
on virsi 304 hänen kirjoittamansa. Suomeksi on
myös käännetty Tin ,,Hengellisiä kirjeitä".
[„Osammelte Sehriften" (8 nid. 1844-45).]
Tertiaanikuume ks. Horkka.
Tertiäärit (< lat. tertius = kolmas), eräiden
munkkikuntain mies- ja naishaarojen
ulkopuolella olevan kolmannen järjestön jäsenet, jotka,
tavallisesti maallisessa kutsumuksessaan eläen,
tahtovat toteuttaa munkkilaisuudcn ihanteita.
Ensimäiset varsinaiset t. järjesti premonstra
tenssimunkiston (ks. t.) perustaja Norbert
12 innolla vuosis. Varsinaisen merkityksensä
t. saavuttivat kuitenkin vasta
kerjäläis-munkistojen kautta 13:nnelta vuosis. alkaen.
Fransiskaanien ja dominikaanien harjoittaman
herätvssaarnan koskettamien, semminkin kau
punkien porvaristoon kuuluvien maallikkojen
säilyttämiseksi veljeskuntain vaikutuksen
alaisuudessa heidän elämänsä järjestettiin
erityisellä säännöllä, jonka mukaan heidän tuli
karttaa sellaisia maallisia huvituksia kuin
näytelmiä, tanssia, hekumaa y. m. ja harjoittaa
erityisiä hartaudenmuotoja, kuten paastoa, rukousta
ja hyviä töitä. Tässä maallisessa (sekulaarisessa)
muodossaan t. nopeasti levisivät, mutta ennen
pitkää useat, eivät enää tyytyneetkään tällaiseen
puolinaiseen askeesiin, vaan asettuivat
yhteiseen elämään ja tekivät munkkilupaukset.
Tällaiset säännöstetyt (regulaariset) t. ovat
varsinaisten ltiostarimunkistojen kaltaisia. Paitsi
fransiskaani- ja dominikaaniveljeskunnilla on.
useimmiten mies- ja naispuolisia sekä maallisia että
luostari t :eja m. in. karmeliiteilla. serviiteillä,
minimeillä, trinitaareilla. passionisteilla ja
augus-tiinolaiserakoilla. [H. Holzapfel, ..Gesehiehte des
Franziskanerordens" (1909) ; I. Jeiler,
„Normal-buch fiir die Mitglieder des III. Ordens" (26 :s
pain. 1905) ; J. Kleinermanns, Der dritte Orden
von der Busse des heiligen Dominicus" (1885).]
A. ,/. P ii.
Tertiarius /-«’-/, tertiääri, ks. Tertiäärit.
Tertiavekseli (lat. tertius = kolmas), kolmas
kappale vekselistä, jota on kirjoitettu useampia.
Tertium (lat.), kolmas. — T.
compara-t ioni s /-<7»i-/, vertailun kolmas jäsen, se mikä
kahdella toisiinsa verratulla on yhteistä. — T.
n o n dat u r, kolmatta [mahdollisuutta] ei ole.
Tertiäärikausi, kvartäärikauden edellinen
kenotsooisen maailmankauden ensimäinen
geologinen kausi. vrt. Tertiäärisysteemi.
Tertiäärinen, kolmantena järjestyksessä oleva;
tertiäärisysteemiin (ks. t.) kuuluva.
Tertiäärisysteemi (ransk. tertiaire, <
tertiä’-rius = kolmanneksen käsittävä, kolmanteen [-[jaksoon]-] {+[jak-
soon]+} kuuluva, ja systeemi, ks. t.),
meso-zooisen sarjan ja kvartäärisysteemin väliset muo
dostumat. Faunististen eroavaisuuksien
perusteella t. jaetaan seuraavasti alaosastoihin:
{e o s e e n i
■ • i
o 1 ig o s e e ni
v- . ....... , •• r mioseeni
Nuortertiaari 1. n e o g e e n i l ,.
e ti I i rt s e p n i
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
