Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tervahauta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1437
Tervahauta—Tervakoski
1438
Iin (ks. t.i. jotka ovat myös desinfisioimisaineita.
Kivihiili t :ii raskaissa öljyissä on nafta
liiti i a. metylinaftaliinia, ksylenoleja, naftoleja,
paraffiinihiilivetyjä y. m. vielä tarkemmin
tutki-matta jääneitä aineita. Raskaita öljyjä
käytetään ratapölkkyjen impregnoimiseen ja
Dieselmoottorien käyttöaineena. — Antraseeniöljy
sisältää arvokasta a n t r a s e e n i a. fenantreenia.
krvseeniä ja paraffiineja. Antraseeni kiteytetään
kylmässä ja siivilöidään sekä lähetetään ensin
filtteripnristimissa puristettuna väritehtaisiin,
missä siitä valmistetaan alitsariinia. Osa
antra-seeniöljyä on n. s. k a r b o 1 i n e u m i a.
tummanruskeata puun siiilytysainetta. Jälelle jäänyt
piki on seos suurimolekylisiä, bitumiinisia
tuntemattomia kem. yhdistyksiä ja niihin
sekoittunutta hiiltä. — Suomeen tuotiin kivihiili-t :aa
1912 39.675 hl ja 1913 31,745 hl. Saksassa
jalostettiin kivihiili-t :aa 1912 yli 1 milj. tonnia.
T.-tuotteiden käytäntö on äärettömän laaja ja
monipuolinen. Niitä käytetään suurissa
määrin etenkin väriaineita (ks. Väriaineet)
valmistettaessa. Sitäpaitsi niistä valmistetaan
monia lääkeaineita, tuoksu-, desinfisioimis-, valo
kuvaus- ja räjähdysaineita y. m. Esim.
bentso-lista saadaan nitrobentsolia ja aniliinia,
toluo-lista trinitrotoluolia ja sakariinia. fenolista
pikriinihappoa ja salisylihappoa. naftaliinista
indigon valmistuksessa tärkeää ftaalihappoa,
antraseenista alitsariinia. j. n. e. vrt. K i v
i-hiili. Koksi. V a 1 o k a a s n. [Georg Lunge.
..Die Industrie des Steinkohlenteers"; M. Klar.
. Teohnologie der Holzverkohlung"; II. Bergström
& G. Wesslén. „0m träkolning’’; J. Bersch. ..Die
Verwertung des Ilolzes"; Ost, ..Lehrbueh der
chemischen Technologie" (1914).] S. S.
Tervahauta ks. Tervanpoltto.
Tervahovi, avara tervatynnyrien säilytysalue
(esim. Oulussa).
Tervajoki, rautatieasema (IV 1.).
Seinäjoen-Vaasan rataosalla. Orismalan ja Laihian
asemien välillä. 42 km Seinäjoelta, 32 km Vaasaan;
etäisyys Helsingistä 461 km.
2. T. 1. P y h ä n n ä n j o k i, Suomussalmen
reittiin kuuluva joki Ristijärven pitäjässä, alkaa
kahdella haaralla, joista eteläinen, Hiisi joki.
lähtee Kuhmoniemen puolelta (Saarijärvestä
y. ni.i sekä itäinen, varsinainen T.
Hyrynsalmelta pienistä suojärvistä. Hiisijoki, juostuaan
Ison-Pyhännän järven läpi, yhtyy T:een. jonka
jälkeen T. laskee Pienen-Pyhännän kautta
vasemmalta Emäjokecn (yläpuolella Ristijärveä),
tuoden keskiveden aikaan 14 m3 vettä sek:ssa
korkean veden aikaan 53 m3 ja matalan veden
aikaau 7 m3). L. U-nen.
Tervajoki, myös Teerijoki 1.
Terijoki ks. Kruunupyynjoki.
Tervajärvi (myös Terijärvi.
Teerijärvi ja Teirijärvi). 1. Kunta. Vaasan
I.. Pietarsaaren kililak., Kruunupyyn-Tervajärven
nimismiesp.; kirkolle Kruunupyyn
rautatieasemalta 37 km. Kokkolasta 44 km." Pinta-ala 206.»
km3, josta viljeltyä maata (1910) 3,786 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 1,937 ha). Manttaalimäärä
29.no;, talonsavuja 298, torpansavuja 33 ja muita
savuja 249 (1907). 3.586 as. (1915);
läsnäolevasta väestöstä (2.964) 1910 oli ruotsinkielisiä
2.885 ja suomenkielisiä 79. 473 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 355 :llä (1901).
392 hevosta. 2,135 nautaa (1913). —
Kansakouluja 5 (1916). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Djupsjöbackan saha. Kolautin saha ja mylly,
kirkonkylän mylly ja saha, Timmerbackan mylly
ja tulimylly, Grund f orsin ja Furun myllyt,
Mäst-backan sähkölaitos. Insjön osuusmeijeri.
Kirkonkylän. Högnabban ja Kolamin nahkurinverstaat.
- 2. Seurakunta, konsistorini neil, Turun
arkkihiippak., Kokkolan rovastik.; kuulunut
vista 1662 saarnahuonekuntana Kruunupyyhyn
ja v:sta 1669 kappelina (saaden ensimäisen
kappalaisensa 1671), määrättiin erotettavaksi omaksi
khrakunnaksi keis. käskykirjeellä 12 p:ltälokak.
1868 (ensimäinen khra v:sta 1875). — Kirkko
puusta, rak. 1774, uudistettiin ja laajennettiin
1877. [L. H. Sandelin, „Arkeologisk och
histo-risk beskrifning öfver den svenskspråkiga delen
af Pedersöre härad" (Suom. muinaisin.-ylid.
aikak. XIV, sivv. 94-107).] L. H-nen.
Tervajärvi, kylä Jaakkiman pitäjässä, n. 25
km kirkolta kaakkoon. Rukoushuone, valmistui
ja vihittiin tarkoitukseensa elok. 1909.
Tervakko ks. L y c h n i s.
Tervakoski, paperitehdas (omistaja T e r w
a-koski Aktie B o 1 a g, osakepääoma v :sta 1888
2 milj. mk., toimeenpaneva johtaja konsuli
Leonard Wasenius) Janakkalan pitäjässä
Alimyl-lyn 1. Talolan rälssitilalla. Vanajaveden-reittiin
kuuluvasta Alasjärvestä lähtevän T:n varrella,
8 km Ryttylän asemalta
(Helsingin-Hämeenlinnan radalla) länteen. — T. on Frenckell & Sonin
paperitehtaan jälkeen iältään Suomen toinen;
sen perusti 1818 saadun oikeuden nojalla kamari
neuvos G. G. Nordensvan. Tehtaassa oli aluksi
kaksi valssia, v :sta 1839 viisi. V. 1840 ruukki
siirtyi perustajan pojalle G. Nordensvanille. joka
1850 ryhtyi muuttamaan laitosta
konepaperiteh-taaksi (valmis 1854) ottaen sam. v.
yhtiömie-hikseen protokollasihteeri O. Meurmanin ja kaup
pias B. C. Steniuksen: Meurmanin kuoltua sam. v.
jatkettiin v:sta 1851 liikettä toiminimellä
Nordensvan & Stenius. V. 1854 Nordensvan myiT:n
tilan ja osuutensa paperitehtaaseen Steniukselle,
joka 1856 puolestaan myi kaikki kauppiaille
A. F. VVaseniukselle ja J. L. Borgströmille, jotka
jatkoivat liikettä toiminimellä A. F. Wasenius
& L. Borgström v:eeu 1863. jolloin tehdas paloi.
Tehdasta ruvettiin heti rakentamaan uudestaan,
kolmanneksi ylvtiömieheksi otettiin Otto A. Malm
Pietarsaaresta ja samalla päätettiin liike
muuttaa o.-y:ksi (osakepääoma aluksi 1,500,000 mk.:
säännöt senaatin vahvistamat 1865). Toinen
paperikone hankittiin 1869, kolmas 1905, uusi
käsipaperiruukki valmistui 1906,
paperinliimaus-kone hankittiin 1913. Valmistus käsittää
etupäässä savuke-, silkki-, kopio-, posti-, kirjoitus-,
piirustus-, imu- ja painopaperia (raaka-aineena
ryysyt), ollen 1880 479 ton. (arvoltaan 827,000
mk.), 1890 662 ton. (962,000 mk.), 1900 697 ton.
(1.036,000 mk.) ja 1914 1.166 ton. (2,200.000 mk.).
— Käyttövoima saadaan etupäässä neljästä
höyrykoneesta (700 hevosv.) ja höyryturbiinista (225
hevosv.). Koskesta saadaan kautta v:n vain 118
hevosv. (1 turbiini) ; lisäksi tulvavedellä
keväällä (2 viikon aikana) 500 hevosv. (2
turbiinia). — Paperitehtaan ohella T:lla on omaa
tarvetta varten korjauskonepaja, puusepäntyöpaja,
salia ja kalkkiuuni. Ruukin työväestöön 1914
kuului 443 henkeä (joista 257 naista, 186 miestä),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
